KOUKUTTAJA

KOUKUTTAJA
Miltä kuulostaa Laura Frimanin ääni, entäs kalastajakylän arki. Kuvan linkkiä klikkaamalla pääset tutustumaan tarinaani. Sata tuntia ilmaista kuuntelua tarjoaa storytel

søndag 26. desember 2010

MUUTAMIA HUOMIOITA SUOMEN KALASTUKSESTA. OSA 1: TALVINEN MERTAPYYNTI KUKKOLANKOSKELLA

Aavasakasan maisemissa aurinko alkaa ilmoitella itsestään myös pimeimpänä kaamosaikana.

Kukkolankoski on kesäaikaan monen matkailijan pysähdyspaikka. Koski on mielestäni vaikuttavimmillaan kuitenkin talvella, kovien pakkasten aikaan. Jokivartta ajaessa tämän viitan kohdalta on syytä poiketa rantaan kosken kuohuja ihailemaan.

Ajaa muutaman kilometrin matka halki idyllisen joenrantakylän..

Rannassa voi nähdä perinteisen nahkiaismerran...(Kuva: Mirella Baas)

Ja sisämaan sekä valtameren kalastajalle oudon tuntuiset pyyntimenetelmät.(Mirella Baas)

Lieneekö merroissa matikoita...(Mirella Baas)

Ihan kuin mateen- ja nahkiaisenpyytäjä Risto olisi lukenut ajatukseni. Innokas kalastaja ja koski-isäntä saapui paikalle ja pääsin avannon sytemiseen apulaiseksi. (Mirella Baas)

Kuohuva Kukkolankoski tekee 28 asteen pakkasessa työskentelystä ekstreem urheilua vastavan suorituksen. Onneksi on olemassa karvarukkaset.

Risto Leinonen ja ylösnostetut nahkiaismerrat. Taustalla Ruotsin Kukkola.

Maitopöntön uusiokäyttöä kukkolalaisittain, Nahkiaissumppu.

Mertojen kokeminen pakkasessa on tosi miesten työtä. Perinteisen mateen ja nahkiaisen talvipyynnin harrastajia ei nuoremmasta polvesta tahdokkaan löytyä

Onkohan siellä nahkiaisia halstrattavaksi ja jouluaterialla tarjoiltavaksi.

Mateita ei tällä kertaa ollut ja merta laitetaan siihen kiinnitettyjen keppien avulla takaisin kalojen kulkureitille. Mertapyynti on taitolaji. Pitää tietää nahkiaisten ja mateitten kivikoiden välissä kulkevat "polut". Pyydyskin olisi saatava sinne jonnekin jään alle ja kivien väliin mahtumaan ja vuolaassa virrassa paikoillaan pysymään.

Merrat ovat yllättävän matalassa vedessä. Virtauksen ansiosta jää ei kasva liian paksuksi. Kun avannon pitää tarpeeksi pienenä hyyhmästäkään ei ole ongelmia. Keskellä nahkiaismerta.

Mademerta pyyntipaikallaan.

Risto on saanut merrat aseteltua. Näillä samoilla paikoilla lipotaan kesäisin siikaa.

Tulihan sitä saalistakin. Toisella pyyntikerralla sain mukaani muutamia nahkiaisia maistiaisiksi ja Savossa ihmeteltäväksi. "Niinkö meinasit että nuita tuommosia pitäs muka syyvvä?"


Lohimaa.Tapaninpäivä. On tainnut lauhtua, näyttää siltä. Ei ole vielä tullut käytyä ulkona, joten lauhtuminen on oletukseni. Norjalaisen luotettavan säätiedotuksen mukaan täällä on pilvistä, pakkasta 12 astetta ja tuulta koillisesta 5 metriä sekunnissa.

Joulu on mennyt leppoisissa tunnelmissa. Joulunaluspäivät sain olla kirjolohien kimpussa. Suolistaa, pakata, savustaa, vakumoida ja loimuttaa. Jouluna sitten harrastettiin hieman pilkkimistä. Kirjolohi näytti olevan sen verran syönnillään, että tänne uutta vuotta ja loppiaista sekä pakkasukkoaan juhlimaan tulevat lukuisat venäläiset pääsevät kalan makuun. Saavat poroajelun, potkukelkkailun ja ratsastamisen sekä hiihtämisen, kotashamaanin tarinoiden ja savusaunottelun lisäksi nauttia itsepyydystetyistä kirjolohista.

Toivottavasti lankomies vaan tajuaa ammattitaitoni :) ja päästää minut jossain vaiheessa viikkoa pilkkioppaaksi, niin ei pääsisi tuo saalistusviettini, eikä huolella vaalimani kalastusammattitaitoni loman aikana liikaa ruostumaan. Samalla voisin tutustua Savon metsien ja koskien luontomatkailukuvioihin. Hieman toisenlaisiin kuin mihin olen Norjan merellä tottunut.

Jo tulomatkalla olin onnekas kun pääsin ( lyhyen ajan sisällä toistamiseen) Kukkolankoskella pakkaseen palelemaan ja nahkiaisen sekä mateen pyyntiin livenä tutustumaan. Niillä reissuilla tulivat myös siian lippoamisen periaatteet koski-isännän. Leinosen Riston, mielenkiintoisten tarinoiden kautta tutuiksi.
-lauri-

7 kommentarer:

  1. Hyvää matkan taltiointia asiallisella taustatutkimuksella, mukavaa jatkumoa tutkimusmatkailuun.

    SvarSlett
  2. Kiitos Ari.Nyt olen perehtynyt kotiseutuuni Savoon ja kaloista kirjoloheen oikein kunnolla,sitä syönytkin kiitettävällä ruokahalulla.
    Todella virkistävää turskien ja muiden merikalojen sekä Norjan lohen ja taimenen jälkeen.
    Kirjolohi on oikein maukas kala ja suomalaiset sen kasvatuksessa maailman huippua.

    SvarSlett
  3. Mina meilellani tulisin venalaisten kanssa tuollaiselle lomalle. Kuulostaa hyvalta!

    SvarSlett
  4. Sepäs mukavaa. Jos tästä tulee minulle perinne, niin eikun tervetuloa ensi vuonna, mikäli tämä sesonki tulee niinku liian äkkiä.
    Siis sillä edelytyksellä, että huomenna arvioitavana oleva kodanpystytystaitoni katsotaan riittävän hyväksi .heh
    Muuten kirjolohi, ei liian rasvainen, sopivan kokoinen, on tosi hyvä myös sushikala. Mäti erinomaista raakana ja blineihin.
    Nimimerkillä on tullut pikkuisen kirjolohta mussutettua :)
    Ja kun sen kalan itse pilkkii, niin maku vaan paranee.
    Jaksamista yötyöhösi :)
    Minkälainen vempele se oli se joululahjaksi saamasi juttu. Perhovapako?

    SvarSlett
  5. Nahkiaisten talvipyynti oli minulle ihan uutta. Olen luullut, että nahkiaiskausi päättyy jäiden tuloon - niin ainakin Kokemäenjoen varrella... Nahkiainen taitaa olla Norjassa ihan tuntematon herkku. Ainakaan ei ole nähnyt tai kuullut niistä täällä eivätkä norjalaisetkaan tunnusta kuulleensa.

    SvarSlett
  6. Minulle oli uutta , että nahkiaisia pyydetään niin pohjoisessa kuin Kukkolankoskella. Talvipyynti on kuulemma mateen pyynnin sivussa tapahtuvaa. Made on pääsaaliskala.
    Nahkiainen kun lopettaa liikkumisensa ensimmäiseen lumisateeseen, aktivoituakseen uudelleen joen ja kosken kohdalta rantojen jäätyessä. Niitä pyydetään lähinnä omaan käyttöön, kun ei talvella ole markkinoita ja saalismäärät ovat pieniä. Se on paikallinen jouluherkku. Nahkiaismerrat ovat sitäpaitsi hyviä aitaverkkoja mademerroille.
    Tornionjoen nahkiainen on kuulemma pienempi kuin etelämpänä luin kyläkirjasta.
    Mielenkiintoinen perinnekylä tuo Kukkolankoski missä vuoden kierron jakavat lohi, siika, nahkiainen ja made.
    Suosittelen käymään :)

    SvarSlett
  7. Niin Heli, Tuntematon herkku Norjassa en minäkään ole kuullut kenenkään norjalaisen maistaneen.

    SvarSlett