KOUKUTTAJA

KOUKUTTAJA
Miltä kuulostaa Laura Frimanin ääni, entäs kalastajakylän arki. Kuvan linkkiä klikkaamalla pääset tutustumaan tarinaani. Sata tuntia ilmaista kuuntelua tarjoaa storytel

onsdag 11. februar 2015

Paremman Navaajan avautuminen

Navittaja eli navaaja on norjasta vapaasti käännetty substantiivi ja tarkoittaa Norjan valtion, lue kunnon kansalaisten eli veronmaksajien , kustannuksella elävää. Navaajat saavat muhkean tilinsä paikalliselta Kelalta ( norjaksi NAV) Todettakoon, että kansan- tai työeläkkeellä olevat, riittävästi veroja maksaneet, syntyperäiset norjalaiset, ja oikeaksi ja ansaituksi todetulla sairaslomalla tai sairaseläkkeellä olevat, eivät ole navittajia.

Sen sijaan työttömyyskorvausta vähänkään pitempään saavat, pakolaiset, muuten epäilyttävät maahanmuuttaneet sekä ilman vakituista työtä olevat työttömyyskorvausta saamattomat sosiaalitoimiston asiakkaat kuuluvat kaikki valtion elätteihin. Samaan ryhmään niputetaan vähänkään epäselvät sairaslomalaiset, erilaisissa työelämään palauttavissa toimenpiteissä mukana olevat ja liian pitkään kuntoutettavat. Opiskelujaan opintotukien varassa tahallaan venyttävät sekä yksinhuoltajat, jotka hankkiutuvat raskaaksi eivätkä haluakkaan oikeisiin töihin, elävät hekin kunnon veroja maksavien kansalaisten  kustannuksella.

Ylläolevat kärjistykset eivät ole mielikuvitukseni keksintöä. Ne ovat  lukuisia kertoja kuulemiani tai lukemiani totuuksia. Olin itsekin valmis osan väitteistä allekirjoittamaan. Kunhan ne sopivasti kuorrutettuna ja samalla tyoteliäisyyttäni ja ahkeruuttani kehuen minulle tarjoiltiin. Jokainen on oman onnensa seppä, juu. Varsinkin maahanmuuttaja. Tosin minä olin parempi maahanmuuttaja, ahkera, kielenkin oppinut, en kritisoinut en kyseenalaistanut. Olin kova työmies. Finsk Sisu.

Olin kunnon veronmaksaja. Ennen ajautumistani vammakierteeseen. Kohtalokkaan polvivamman jälkeen pääasiallinen palkanmaksajani on ollut NAV  kierrenuottalaiva Morgenstjernan pientä työnantajavastuuta lukuunottamatta. Viimeiset kolme vuotta voidaan kiteyttää seuraavalla tavalla. Lomautettuna, työttömänä,sairaslomalla, kuntoutuksessa,osaaikaisella sairaslomalla, töissä, työttömänä, sairaslomalla, kuntoutuksessa, työelämään palauttavassa tukitoiminnassa, opiskelemassa, töissä, sairaslomalla, joka jatkuu edelleen. Odotan käsileikkaukseen pääsyä. Olen kiitollinen tälle yhteiskunnalle kaikesta tuesta.

Olen hyväosainen. Minulla oli todella hyväpalkkainen työ. Sen perusteella maksetaan aivan oikeutetusti kunnon korvausta. Entiset kollegani tietävät, että olen syystä sairaslomalla. Vammani on näkyvä. Saan tukea ja myötätuntoa. Olisin painanut täysilla eläkeikään saakka jos. Käyn kuntoutuksessa,sivistän itseäni, osallistun innolla kaikkiin toimenpiteisiin joiden tarkoituksena on palauttaa minut takaisin yhteiskuntaan, mielellään töihin. Olen muutenkin aktiivinen.Tunnen Norjan historian ja yhteiskunnan. Stiklestad, Olavi Pyhä ja juustohöylä. Olen melkein norjalainen. Olen samanvärinen. Minulla on samat arvot.

Ei sillä väliä, että sairaspäivärahani on moninkertainen  useisiin muihin Navaajiin verrattuna. Sen olen hielläni ja maksamillani veroilla lunastanut. On toisarvoista, että kuntoutukseni  ja kaikki muu maksaa valtiolle niin huomattavia summia, että tuskin saan niitä veroina koskaan takaisin maksettua. Eläkeikäkin lähenee. Olen monia muita konkreettisemmin tätä yhteiskuntaa rakentanut yli kymmenen vuoden ajan ja minulla on oikeus. Toisin kuin eräillä, jotka täällä linnunpesässämme meidän veronmaksajien kustannuksella.....
Olkoon. Pyyhitään tuo viimeinen lause pois. Ei vaan jaksa.
                                         -lauri-


14 kommentarer:

  1. Loisia on aina ja lois-eläjiä myös. Onneks omat lapset on työtätekeviä.
    Mun vamma ei näy. "Sullahan on hyvin asiat, nyt voit (työkyvyttömyyseläkkeellä ollessas) tehä mitä haluat...", sanovat. En jaksa vastata, enää.

    SvarSlett
    Svar
    1. Noh, minä en kyllä käyttäisi lähimmäsistä puhuttaessa vierailta tuntuvia lois- ja loiseläjä sanoja. Uskon jokaisen haluun olla rakastettu, hyväksytty, tärkeä, osa yhteisöä ja haluavan tehdä sen minkä jaksaa ja elää omasta mielestään parhaalla mahdollisella tavalla. En fokusoisi väärinkäytöksiin, enkä antaisi toisenkäden tiedon ja huhujen pahoittaa mieltäni. Ulkopuolisten on todella vaikea eläytyä toisen asemaan, kuten sinäkin olet kokenut. Siksi on parempi olla kadehdimatta, luottaa siihen, että yhteiskunnan apu, tulonsiiirrot tulevat tarpeeseen. Meillä on onneksi vara olla armollisia.

      Slett
    2. Kun on koettannu järjestää nuorille, karvan päälle kakskymppisille joilla koulunkäynti ei oo lainkaan maistunnu ja tokarin keskiarvo on 4,5, 4-10 asteikolla, ja sitten saa heille sen paikan niin ekan tilin jälkeen häippästään sieltä ja kun kysyn syytä niin syynä on se, ettei siellä tienaa kuin 50€ enempi kuin kotona makaamalla, niin heitä kyllä kutsun yhteiskunnan varoilla eläjiksi.

      Itte kun on elättänny ittensä 14-vuotiaasta asti, ja pahimmoilleen kolmea työtä verokortilla tehneenä tuollanen vaan tuntuu väärältä asenteelta.

      Tietysti on syitä erilaisia ja sairauksia jotka estää työnteon, sen kyllä ymmärrän, mutta nuori terve ihminen kun sanoo noin niin kyllä se veetuttaa. :)

      Slett
  2. Rakas Lauri, tämä on todella jännittävä postaus. Kestäisi isompaakin julkisuutta, kun on merkityksellisestä asiasta kyse.

    SvarSlett
    Svar
    1. Voi, kiitos Keskeneräinen. Tämä on tullut todella merkityksellineksi asiaksi minulle ja monelle muulle. Tajuta, että ei ihmisarvomme ja yhteiskuntakelpoisuutemme riipu siitä mitä saavutamme, kuinka paljon me maksame veroja ja kuinka ahkeria ja hyödyksi olemme. Kuinka tarpeellisia. On surullista, että tehokkuuden ja omien saavutusten huumassa se usein unohtuu, myötäelämisen kyky sumentuu.

      Slett
    2. Niin, meidän sukupolvi kasvatettiin siihen että vähintään on ittesä elätettävä tehtävä työtä ja hankittava lapsia, lutherilainen työmoraali että vaikka pää kainalossa niin töitä painetaan.

      Ymmärrän hyvin, että kaikki eivät siihen kykene. Helvetillinen oli ittellä kuulla se, ettei enää kykene töihin, mutta kyllä sen yli jo oon päässy. :)

      Slett
    3. Tuo luterilainen työmoraali on kyllä itsellenikin tuttu. Liiankin tuttu elämänhallitsija. Sitten kun/jos töitä ei ole niin tarpeettomuuden tunne iskee. Kivijalka tutisee. Elämään on vaikea löytää sisältöä. Päiviin rytmiä. Meidän vanhan koulukunnan kasvattien on vaikea hyväksyä, ettei ihmisarvomme ole kiinni saavutuksistamme tai pärjäämisestä. Saatamme syyyllistyä arvioimaan läheisiämmekin sen mukaan. Ymmärtämättä, ettei hyvässä elämässä pelkästään siitä ole kyse, jos ollenkaan.

      Slett
    4. Päästiihän me yhteisymmärrykseen. :D

      Slett
  3. Tämä oli hyvä! Itsekin ajoittain työttömänä olleena tyyppinä tarjosit mielenkiintoisia näkökulmia työn vähyydestä johtuviin seikkoihin.

    Sana "loinen" on vanhassa talonpoikaisperinteessä henkilö, joka elää toisten nurkissa, kun ei omia ole. Tekee sitten aputöitä taloon, jonka vastineeksi saa ylöspidon, ainakin mikäli talossa oli inhimillinen kohtelu. Muuten heitetiin lähinnä luu nurkkaan ja sanottiin, hae sieltä. Vertaa sanaan "kesti". Saunakesti= saunaloinen, asuu siis saunassa.

    SvarSlett
    Svar
    1. Kiitos. Näkökulma tässä muuttuu. Työttömyys, lomautukset ja sairaslomalla olo ovat ainakin minulle paljon rajumpia elämänmuutoksia mitä etukäteen luulee. Työni oli minulle myös kutsumus ja elämäntapa. Luopuminen tekee tiukkaa. Menetystä ei voi rahallisilla eduilla korvata.Taloudellinen turva helpottaa tulevaisuuden suunnittelussa.

      Slett
    2. Denne kommentaren har blitt fjernet av forfatteren.

      Slett
    3. Niin, työllä, erityisesti palkkatyöllä on ihmisille usein uskomattoman suuri merkitys. Kutsumustyö on asia erikseen, itsekin sellaista parhaillaan teen ja sitä lisää opiskelen. Tuntuisi kieltämättä kurjalta jättää se.

      Oliskohan ton "navaaja/ navittaja" nimikkeen suomalainen vastine "kelaaja"? Vai kenties "kelattaja"? :D

      Slett
  4. Oikeen komeelta kuulostaa.

    SvarSlett