Julienne

Pidän tattarista, smetanasta, venäläisistä suolakurkuista ja borssikeitosta.

Venäläiseen tapaan liotetuista sienistä valmistettu sienisalaatti on paras.
Silloin sieniä ei ryöpätä vaan niiden annetaan liota kylmässä vedessä muutamia vuorokausia vesi välillä vaihtaen.

Kaikkein parasta haaparouskusalaattia sain viikko sitten Bellevuessa Katajanokalla, Uspenskin liepeillä.

Sienet oli paloiteltu riittävän suuriksi ja niissä oli metsän aromi tallella.

Venäläinen välipalapöytä tai alkuruokapöytä  Zakuska on kokonaisuus, joka vastaa mielestäni kolmen ruokalajin herkkupäivällistä.  Ainakin  Bellevuessa.

Valion promokuvassa on vain pieni osa perinteiseen Zakuskaan kuuluvista herkuista.

Bellevuen Zakuska- meny näyttää tältä.

Rakastan venäläisen keittiön herkkuja, mutta en muista  niiden kaikkien  nimiä.
En ainakaan osaa lausua oikein, vaan tarvitsen kieltä osaavan kanssasyöjän apua.
Vaikka naapurimaan  ruoka maistuu,  en ole koskaan aterioinut  venäläisessä ravintolassa Venäjällä .
Tuskinpa tulen sitä tulevaisuudessakaan tekemään.
Ensiksi olisi   hommattava viisumi ja sitten matkustettava Pietariin. Tai ainakin Viipuriin.

Minua Venäjällä käymättömyys ja siellä syömättömyys ei haittaa.
On olemassa helposti saavutettavan Vara-Venäjän keittiöt.
Helsinki ja Suomen  suuriruhtinaskunnan ajan tunnelman palauttavat ravintolat ja niiden herkut.
Haluan testata  ne kaikki.

Mikäli minulla ei ole Helsingissä käyntiä, tai  en  jostain syystä voi kaupungissa ollessani uhrata kohtuullisia summia ravintolaillallisiin, voin keittää paahdettua tattaria.
Tai tehdä stolisnaja- graavattua lohta, blinejä, mätiseosta ja haaparouskusalaattia kotona.
Suurin haaveeni on valmistaa kokonainen Zakuska- pöydällinen gruusialaiset erikoisuudet  mukaan ottaen.

Herkkutatti on yksi venäläisen keittiön suurista.
Herkkutatti on himoittu valkea sieni.

Mikäli sen maun haluaa jalostaa koko illan suussa maistuvaksi, kannattaa  vieraille ja kotiväelle tarjota Tattiruukku Juliennea.
Valiokin on sen tajunnut ja  smetanan myyntikampanjaansa ottanut.

Venäläinen sieniruukku "Julienne" tehdään perinteisesti varrellisiiin metallisiin annosvuokiin, mutta ne voi korvata mainiosti pienillä keraamisilla. Tämä täyteläinen ruoka on vienyt monen sienenystävän sydämen, sillä nämä raaka-aineet tekevät kunniaa metsänherkuille.

                                                
                                                   Tattiruukku Julienne kuudelle

Ainekset :
400g  kiinteitä herkkutatteja kuutioina (1x1cm)
1 rkl  voita
100g salottisipulia
2 dl   ruokakermaa
120g smetanaa
150g juustoa raasteena
suolaa, pippuria
persiljaa, tuoretta rosmariiinia tai basilikaa maun mukaan

Ohje:
1. Keitä reilusti kiehuvaa vettä, laita tattikuutiot siivilään ja valuta kiehuva vesi tattien läpi.
2. Paista tatit pannulla, kunnes neste on haihtunut.
3. Sulata sekaan voi,lisää pilkottu sipuli, kuullota kevyesti.
4. Lisää ruokakerma ja smetana, kuumenna sekoittaen ja lisää 100 grammaa raastettua juustoa.
5. Hauduta miedolla lämmöllä10 minuuttia välillä varovasti sekoittaen, mausta suolalla ja pippurilla
6. Annostele  muhennos kuuteen ruukkuun, noin reilu desi ruukkua kohden.
7. Ripottele päälle loput juustoraasteesta.
8. Laita uuniin yläritilälle ja anna olla 200 asteessa noin 10 minuuttia  tai kun pinta on vaaleanruskea.
9. Silppua päälle haluamasia tuoreita mausteita
10. Tarjoile .
Olen kokkaillut,se on erittäin maukas ja tuhti, myös hienostunut ja jalo.
Kuvat: Hanna, Tuija  ja Valio
                   -lauri-

Lapskoussi- hukkuneen kalastajan muistoateria.

Kalastajakyläämme kohtasi suru kesäkuun  viidestoista.
Yksi Støn nuorista  kalastajista putosi aluksesta  ja vajosi pinnan alle.
Häntä ei saatu pelastettua.
Vainajaa ei löydetty lähes koko kesän kestäneissä etsinnöissä.
Vaikka mukana oli  minisukellusveneitä, drooneja ja  vedenalaiskameroita.
Sekä ruotsalaisen Kim Wallin etsinnöissä mukana ollut ja murhatun toimittajan  merkannut ruumiskoira.

Tänään etsinnät katsottiin lopullisesti päättyneiksi.
Myren kirkossa järjestettiin  omaisten ja läheisten toivoma muistotilaisuus.
Hautajaiset ilman vainajaa. Ilman ruumiinsiunausta. Ja ilman seppeleitä, kukkavihkoja tai adresseja.
Sellainen ei ole kalastajakylässä tavatonta. Meri antaa, meri ottaa.
Arkun asemesta  alttarilla oli kukista sidottu kookas ankkuri . Ja hukkuneen kalastajan kuva
kynttilöiden ympäröimanä.
Saattoväki sai tilaisuuden lopuksi sytyttää omat kynttilänsä.

Kirkko oli täynnä, yli kolmesataa oli saapunut paikalle kuulemaan rovastin sanoja, veisaamaan, rukoilemaan sekä myötäelämään  omaisten ja läheisten kanssa mereen jäänyttä.
Musiikista vastasi vainajan isä  ja sisarpuoli sekä Pohjois-Norjan tunnetuin country- muusikkko MK Myrland

Kirkonmeiningin jälkeen saattoväki kokoontui kylätalolle nauttimaan  perinteisen hautajaisaterian.
Pohjois-Norjassa se on usein lapskaus tai suolalammas perunoiden ja lanttusoseen kera.
Tuhdin aterian  jälkeen tarjolla oli kahvit ja  erilaisia juusto- ja kermakakkuja.
Lapskaus on muuten myös Rauman rannikkoalueella tunnettu pataruoka ja suomeksi lapskoussi.

Pohjois-Norjan lapskoussi neljälle:
Ainekset:

600 g suolalammasta tai  tuoretta naudan ,hirven tai poron potkaa.

2  rkl  voita paistamiseen

6kpl   suuria perunoita

3 kpl  porkkanoita

1        keskikokoinen lanttu

4 dl    lihalientä , mielellään luista keitettyä, myös lihaliemikuutiosta tehty käy

Suolaa

Pippuria

Valmistus:

1. Jos käytät suolalihaa liota se yön yli. Sen jälkeen paloittele pieniksi palasiksi.

2. Ruskista kuumalla pannulla.

3.Laita lihat lihaliemeen  kiehauta, pienennä lämpöä ja anna kypsyä miedolla lämmöllä pari tuntia.

4.Keitä  paloitellut perunat ja juurekset omassa riittävän isossa kattilassaan puolikypsiksi.

5.Lisää lihat juuresperunakattilaan, josta olet vajuuttanut  kolmasosan vedestä.

6. Keitä miedolla lämmöllä kunnes juurekset ovat kypsiä, seuraa ettei pala pohjaan.

7. Tarvittaessa lisää juureskeitinvettä, mutta sekoita varovasti, ettei tule liian soseista.
                                     -lauri-

600 bogkjøtt, eller høyrygg

Sommartider

Ihmisen ahneudella ei ole rajoja. Ahneus sekoittaa pään. 

Ja hämärtää todellisuuden. Ahneus kaappaa.

Kolmena päivänä  poimin yli 50 kiloa herkkutatteja vakiopaikastani.

Ensimmäisen  suursaaliin siivoamisen jälkeen käynnistin kuivurin.

Se on ollut päällä  yli 80 tuntia yhteen menoin.

Sienten löytäminen  ja poimiminen tällaisena syksynä ei ole ongelma.

Niiden kantaminen metsän läpi ja soiden yli on suurempi.

Sienimassan käsittely  on rangaistus.

Puhdistan, pilkon ja siivutan.

Ryöppään, hiostan ja asettelen kuivurin ritilälle.

Pakastan ja suolaan.

Tarvitsen selviytymiskeinoja.

Juon kahvia.

Tapaan ystäviäni ja kavereita koneen kautta.

Osallistun keskusteluihin.

Ja kuuntelen Gyllene Tideriä tauotta 

Aivan hyvin musiikki voisi olla Springsteeniä tai Bonoa.

                   -lauri-

                        .

     

                             

.