Varstad Gård Gisløy

Varstad Gård Gisløy
Ketojen hoitoa.

fredag 7. juni 2013

Arktista perunaa

Gisløy 7.6.2013. Tyyntä, puolipilvistä,lämpötila 15 astetta. Vuosituhannen aikaisin ja lämpimin viljelykausi ei vieläkään aio muuttua vanhojen ja viisaiden peloittelujen mukaiseksi. He sanovat, ovat vakuuttuneita, että liian lämmintä alkukevättä seuraa viileä ja sateinen kesä.
Sankoperuna
Perunaa ei siksi laiteta maahan ennen kesäkuun kymmenettä eikä kummallisia ja outoja vihanneksia kylvetä ollenkaan. Ne eivät täällä kuitenkaan menesty.
Hiekkaviljelmän kuokkimista
Me emme  uskoneet vanhoja, vaan hyödynsimme harvinaisen lämpöjakson muokkaamalla palstan kerrallaan heti roudan sulettua ja aloittamalla viljelytouhut jo vapulta. Toukokuun alussa maahan laitettuja uusia perunoita pääsemme syömään juhannukselta.  Sisällä esikasvatetut ja hyvissä ajoin ulos siirretyt  tilli ja muut mausteet sekä salaatit takaavat omavaraisuuden jo nyt. Tomaatteja ja kurkkuja on odotettavissa heinäkuun alusta lähtien.
          Perunatorni, missä perunaa viidessä kerroksessa, ensimmäiset versot näkyvissä
Tänä kesänä Gisløyan pohjoisen permapuutarhan viljelyn pääpaino on uusien raivioalueiden muokkaaminen pioneerikasvien, katteiden ja sitä kautta pieneliöiden avulla elävämmäksi ja humuspitoisemmaksi.
                           Vanhojen norjalaisten maatiaisperunalajikkeiden koepalsta.
Viime vuonna nurmesta käyttöön otetuilla palstoilla viljelemme ryväs- salotti- puna- ja kepasipulia, purjoa, selleriä, valkosipulia, juureksia ja kaaleja. Mausteet kasvavat rappupielen ryytimaassa. Raparperille ja mansikalle sekä herukoiden taimille on varattu koillistuulilta suojassa oleva navetan  edusta.
Vanhoja maatiaislajikkeita mm. vanhin Norjassa viljelyssä ollut peruna Svart Valdres.
Kasvuunlähtö on ollut erinomainen , niin hyvä, että viime kesän surkeus on unohtunut. Kaikki juurekset ja suurin osa perunasta ovat jo hyvällä taimella. Maa on lämmennyt ja pieneliötoiminta täydessä käynnissä sekä nurmikko kasvanut sellaista vauhtia, että voimme pian aloittaa ruohokatteen levityksen riviväleihin ja  taimien juurille.
Viime kesän ongelmana oli juuri maan kylmyys ja jatkuvat sateet. Muutamille palstoille toiveikkaana liian aikaisin levitetty kate  toimi eristeenä ja kasvun hidastajana sen sijaan että olisi elävöittänyt pieneliötoimintaa ja sitä kautta parantanut puutarhakasvien oloja.
Kivetty perunan kasvukaukalo kasvihuoneen eteläseinustalla.
Tärkeimmät uudisraiviokasvimme ovat peruna ja viljat sekä herne ja apila. Niiden avulla saamme karun ja kokkareisen sekä turpeikkoisen maan elävämmäksi. Peruna on muutenkin pääosassa. Olemme saaneet maatiaisyhdistyksen aktiivien kautta vanhoja norjalaisia perunalajikkeita testattavaksi. Tarkoituksena on kokeilla eri viljelymenetelmiä ja maalajeja sekä kylvöaikoja.
Perunanviljelykoe merileväpedissä, katteena hiekkaa.
Gisløyn viljelykokeissa ovat seuraavat lajikkeet : Puikula, Gulløy, Rød Gulløy, Sininen Kongo, Svart Valdres, Blå Kers Pink, Berber, Pimpernell ja Troll.
Autonrengasviljelmä, perunan kasvaessa renkaita lisätään jolloin saadaan pinta-alaa kohden suuri sato.
Kasvualustoista kokeillaan viljelyä puhtaassa hiekassa ruohokatteella, osittain maatuneessa merileväpedissä hiekkakatteella, tavallisessa multaharjussa, turpeikkokasassa, maatuneessa lehtikompostissa, maatuneessa ruohokompostissa ja turpeikkoisessa suomaassa,nurmen päällä hiekkakatteella sekä rannan merileväpenkoissa ilman mitään katetta.
Yksi perunapuiston pienistä torneista.
 Pinta-alan hyödyntämiseksi on rakennettu perunatorneja, autonrengasviljelmiä ja   seinustalle kivettyjä kasvukaukaloita.
Riekkokukot viihtyvät viljelyksillä. Tässä reviirien tarkistusta naurismaalla.
Tähteeksi jääneet sekalaiset siemenperunat saavat kasvupaikkansa Støn aallonmurtajan etelärinteen kivienkoloihin kertyneissä humuslänteissä.
-lauri-