Varstad Gård Gisløy

Varstad Gård Gisløy
Ketojen hoitoa.

lørdag 22. februar 2020

Metsäkanoja

Metsäkanat ovat kanalintuja eli kanoja, jotka elävät metsissä, soilla tai tuntureilla.
Suurin metsäkanoista isometsäkana, entiseltä nimeltään  metso, viihtyy vanhoissa metsissä. Sukupuolten välinen kokoero on huomattava. Koirasisometsäkana eli homenokka (ukkometso ) voi painaa yli neljä kiloa ja  on väritykseltään tumma, lähes musta, vanhemmiten metallinhohtoinen. Sen siipipankot ovat ruskeat. Naarasisometsäkana eli punaruskea metsäkana (koppelo ) on paljon pienempi, noin kaksikiloinen ja väritykseltää kirjavan punaisen ruskea.
Mustametsäkana eli lyyrametsäkana, entiseltä nimeltään teeri, on joustavampi elinpiirinsä suhteen. Se hyväksyy helpommin myös talousmetsät asuinpaikakseen. Kiiltävän mustalla lyyrametsäkanakoiraalla (ukkoteerellä)  on pulputtava soidinääni ja hieno lyyrapyrstö. Naaras eli ruskea metsäkana on ruskean kirjava. Sukupuolten välinen  kokoero ei ole niin suuri kuin isometsäkanalla. Koirasmustametsäkana voi painaa kilosta aina puoleentoista kiloon saakka, ruskea metsäkana  on noin kilon painoinen.
Pajukkometsäkana eli laaksometsäkana eli jänisjalkainen eli ruosteenruskea metsäkana, entinen riekko, on  naarasmustametsäkanaa eli ruskeametsäkanaa  hieman pienempi. Sukupuolet ovat samankokoisia. Pajukkometsäkana elää soilla, tunturikoivikoissa ja vähäisessä määrin saarissa. Laaksometsäkanan väritys on talvella valkea ja kesällä ruosteenruskean kirjava. Jänisjalkaisen  jalkaan kasvaa talveksi tuuhea karva , jonka ansiosta se kykenee liikkumaan ja juoksemaan hangen pinnalla uppoamatta. Ruosteenruskea metsäkana on äänekäs ja saattaa säikäyttää ääntelyllään  retkeilijän tämän  edestä lentoon lähtiessään. 
Tunturimetsäkana eli kivikkometsäkana eli mykkä jänisjalkainen eli ruskeanharmaa metsäkana, entiseltä nimeltään kiiruna, elää puurajan yläpuolella karuissa olosuhteissa. Se  laskeutuu vain  harvoin metsiin ja pusikoihin. Tunturimetsäkana  on hieman jänisjalkaista pienempi eikä sen jalka ole talvella  niin karvainen kuin jänisjalkaisella. Kivikkometsäkana on uskollinen  tunturilleen ja vain harvoin vaeltaa muualle. Mykkä jänisjalkainen  on kolmannen nimensä mukaisesti lähes mykkä. Ruskeanharmaan  metsäkanan molemmat sukupuolet ovat samanvärisiä. Talvella valkeita.

Pähkinämetsäkana eli lepikkometsäna eli harmaa metsäkana eli viheltävä metsäkana , entiseltä nimeltään pyy, elää kuusikoissa joiden lähistöllä kasvaa leppiä, pajuja  tai  muita lehtipuita. Euroopassa  pähkinämetsäkanan suosiossa ovat  hasselipähkinälehdot. Lepikkometsäkana on pienin metsäkanoista ja painaa   puolesta kilosta  seitsemäansataan grammaan. Harmaan metsäkanan molemmat sukupuolet ovat harmaan kirjavia , rinnassa on ruosteenruskeaa sävyä. Viheltävä metsäkana on  tunnettu viheltävästä kutsuäänestään. Metsastäjät käyttävät lepikkometsäkanan  uteliaisuutta hyväkseen pillittämällä  linnun ampumaetäisyydelle.
-lauri-