KOUKUTTAJA

KOUKUTTAJA
Miltä kuulostaa Laura Frimanin ääni, entäs kalastajakylän arki. Kuvan linkkiä klikkaamalla pääset tutustumaan tarinaani. Sata tuntia ilmaista kuuntelua tarjoaa storytel

mandag 22. august 2016

Kun valaat rantautuivat

"I'm Hitnes, an italian muralist."
Roomalainen muralisti, street artist, katutaiteilija ja suurien pintojen maalaaja nimeltään Nico, Niko tai Hitnes kirjoitti minulle. Hän oli saanut ystävänsä kautta tietää valassafaristamme. Hitnes halusi toteuttaa projektinsa Balena juuri meidän kalastajakylässä.
Taiteilija, jonka oikeaa nimeä en tiedä, enkä haluakaan, tuli  talkoisiin valassafarilaivallemme.
Tutustui kolmen viikon ajan valaiden maailmaan  ja siirsi suuret merinisäkkäät  ja meren tunnelmat kalastajakylän seinille. Sekä luvan kanssa että luvatta.
Mielestäni Balena onnistui erinomaisesti. Valassafaritoimistomme julkisivu, kalatehtaan öljysäiliö, vanhan verkkovajan kivijalka ja leirintäalueen vieressä oleva harmaantunut entinen kalatehdas saivat jokainen omansa. 
Hitnes palasi Roomaan, asuu siellä jossakin. Aikoo tulla takaisin.
Kalastajakylään jäivät tuotoksensa. Valaat, linnut hylkeet ja kalat. Sekä kannanotto valaanpyyntiin.

             Keskustelu laillisesta ja laittomasta virisi.

Millä oikeudella  ja kenen luvalla rumasta tehtiin kaunista. Vai  tehtiinkö entistä rumempaa. Tuhottiinko arvokkaasti harmaantuva kalanvastaanotto töherryksillä kuten rakennuksen kiukkuinen omistaja minulle valitti.
Emme me täällä Langöyan perimmäisessä sopukassa Stön pienessä kalastajakylässä tarvitse kaikenmaailman Hitnesejä. Vai tarvitsemmeko.
                      -lauri-




mandag 1. august 2016

Lunnit

Mitähän minun kannattaisi kertoa lunneista ?

Lunnilla on hampaat , tai ei ne hampaita ole vaan sellaiset piikit joihin se voi varastoida pyydystämänsä tuulenkalat yksi kerrallaan. Lunnilla on värikäs nokka, mitä suurempi sitä vanhempi lintu.
Lunni on huono lentäjä , mutta loistava sukeltaja. Se voi sukeltaa jopa 40 metrin syvyyteen.
Lentoon lähtiessään lunni juoksee vedenpintaa vastatuuleen ja pomppaa aallonharjalta ilmaan.

Aina lentoonlähtö ei onnistu. Silloin lunni katsoo parhaimmaksi sukeltaa.

Lunnit saapuvat jostakin huhtikuussa ja lähtevät elokuun puolenvälin paikkeilla jonnekin. Sano vaikka, että 500 merimailia länteen, tutkijatkaan eivät tarkkaan tiedä minne.
Lunnin koti on metrin syvyinen luola.
Jos saaliskalaa, eli meidän tapauksessa pikkutuulenkalaa, on vähän Andan saaren läheisyydessä lunnit eivät muni. Jos kalaa on paljon ne munivat yhden tai kaksi munaa.
Enempää ei kerkeä kertomaan kun on niitä muitakin lintuja kuten riskilöitä, etelänkiisloja, ruokkeja, pikkukajavia, suulia, karimetsoja ja kaikenlaisia lokkeja.
Merikotka istuu usein jonkun jonkun lunnin kotiluolan yläpuolella ja nappaa  poikasilleen ruokaa tuovan emon. Suuri tragedia lunniperheelle, mutta kunnon ateria laiskalle merikotkalle.

Saanko jättää laiskan pois.
                                              -lauri-

                 

mandag 18. juli 2016

Emiliana Huxleyi

Emiliana Huxleyi on saapunut.

Emiliana  ja  miekkavalasuros.
Emiliana ja miekkavalasuros ja sateenkaaren aavistus.
Emiliana ja miekkavalasperhe
Emiliana ja etelänkiisla.
Emiliana ja suula.
Emiliana ja lunni.
Emiliana ja pallopäävalaat.

Emiliana ja pallopäävalaan sateenkaaripuhallus.
Emiliana ja vanha kaskelotti nimeltään Bart
.Emiliana ja Bleikin lintusaari , taustalla Andöy.
Emiliana on yksisoluinen. 
Emilianalla on suojanaan kalkkikuori. 
Emiliana on kaiken elämän perusta.
Emiliana värjää meren.
     -lauri-

mandag 11. juli 2016

Ikävä

Talo on tyhjä, kuuntelen  Devils and dustia ja muuta sen tapaista.

Vieraat läksivät. Kesä on puolessa.
Täällä ei ole muita kuin kissa, joka ei anna silittää.
Se ei ymmärrä kissaihmisen olevan poissa. On minuun ärsyyntynyt.

En voi näyttää tämänpäiväisiä hienoja  pallopäävalaiden hyppykuvia kenellekään. En voi  keittää tupla-annosta kahvia enkä olla eri mieltä.
Ryhävalaat vituttavat. Ovat minulle samantekeviä.
Niiden oleilu meidän vesillä tähän aikaan  on melkein sensaatio sanovat tutkijat.
Pitäisi lähettää heile pyrstökuvia.
Jotta saataisiin arvokasta tietoa.
En jaksa.

Vastahan ne helmikuussa  läksivät kahdeksantuhannen kilometrin päähän Karibialle.

Saattelimme ne matkaan.

Sinä läksit Suomeen.

Ja siirryit valaitten laumaan.

Valaat palasivat.

Minä jumituin  laivaan.

Huomenna olisi jaksettava kaskelotit ja niiden sukellukset.
Sadannennen kerran.
          -lauri-







fredag 29. april 2016

Visio pohjoisesta selviytymisestä.

Omavaraisviljelyn tavoitteena pienellä tilallamme on viljellä, kerätä, pyydystää ja vaihtaa suuri osa käyttämistämme ruoka-aineista.

Sekä olla myös asumiseen tarvittavan energian suhteen enemmän omavaraisia. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan  monia taitoja ja uudenlaista ymmärrystä.
 Motiivina on  ympäristömme tila ja mitä sen hyväksi voimme tehdä.
Lisäksi konkreettisimpana  pärjääminen mahdollimman pienillä tuloilla tulevaisuudessa.
Haluan oppia rakentamaan ja/tai peruskorjaamaan sekä tekemään huonekaluja ja myös pieniä kotitarve-esineitä.  Näissä asioissa en ole kovin hyvä, olen aina keskittynyt enemmän viljelyyn, keräilyyn ja jahtaamiseen. Sekä maan rakentamiseen. Altaat ja lammikot ovat erityisalaani.
Minun on päästävä ravinteiden, kuten kotitalousjätteen, kierrätyksessä tehokkaammaksi. Vierastamani  outo bokashi-kompostointi on ensimmäisiä opiskelun aiheita.

Haluan harjoittaa enemmän kateviljelyä, käyttää permakulttuurinmenetelmiä kohopenkkeineen. Miten ne ovat sovellettavissa meidän viileisin olosuhteisiin. Miten hyödyntää merilevää kohopenkeissä.
Haluan oppia kasvattamaan sieniä. Vaikka sienestysmaastot ovat erinomaiset, eikä omavaraisuus sienten suhteen olekaan ongelma, olisi kyky tuottaa tuoreravintoa pimeänä aikana suuri etu.
Haluan oppia käyttämään ja jalostamaan meren antimia, muita kuin kaloja, paremmin. Hyödyntämään rannalta keräiltävissä olevaa  kuten merilevää, kotiloita ja simpukoita.

On tärkeää pystyä tuottamaan, jalostamaan ja varastoimaan enemmän  kasvispohjaisia ruoka-aineita. Haluan kehittää arktista vegaanista omavaraisuutta. Kuinka suuressa määrin omavarainen olisi mahdollista olla.
Haluan oppia parkkaamaan kalannahkoja. Raaka-ainetta on omasta takaa.
Haluan oppia kiteyttämään merivedestä suolaa ja rakentamaan siihen tarvittavat systeemit.

Haluan oppia jakamaan jo oppimaani esimerkiksi tarjoamalla oleskelu- ja talkoopaikan  sekä ruokaa ja yösijan.                                     -lauri-

Muut omavaraisuudessa tarvittavista taidoista  yhteispostauksessamme kirjoittaneet bloggaajat
Satu Korpinkiven tupa-blogissa.
Famu Kotivara-blogissa
Heikki Korkela-blogissa
Hunajapupu Farmer to bee-blogissa
Vesa-Pekka Isontalon elämää-blogissa
Anne Oma Tupa-blogissa