Norjalaiset kalakakut

Mehamn 17.9. Lähes tyyntä poutaa, lämmintä kymmenen astetta. Iltapäivällä luovutimme pohjoisen rupeaman ensimmäiset saaliskalamme Nordkyn Seafoodsin kalanvastaanottoon. Tulomatkalla väsyttämällä otetut, kuudesta eri paikasta vedetystä apajasta kertyneet, puolitoista tonnia. Saalis oli suurimmaksi osaksi koljaa ja huono. Kala oli pinnassa pohjanuottamme tavoittamattomissa.
Saimme kuitenkin sen verran, että meitä avomerellä uskollisesti seuraaville ja perkausätteitä kerjääville myrskylinnuille riitti tarjottavaa.

Sää oli onneksi hieno.Aurinkoisella ilmalla ja lähes tyynessä säässä on pohjoisten vuonojen tuttuja väyliä mieluisa seilata. Merta, sen eläväisiä sekä muuta meriliikennettä mukava seurata. Laivaelämämme oli, kuten sillä on tapana huonojen saaliiden aikana olla, kahvinjuontia, siirtymistä, ja parempien aikojen odottelua. Vetojen vähät kalat saa silloin perata kiireettä. Luppoaikansa käyttää ruokkimalla lintuja. Tai ihailemalla kyllästymiseen asti maissa alkavaa ruskaa. Hurtigrutan ohimeno auringonlaskun aikaan oli minulle eilisillan parasta.

Tänään saimme kaikkien aikojen toiseksi suurimman kalamme, pienempien parikymppisten lisäksi yli satakiloisen ruijanpallaksen. Siinä apajassa ei sitten paljon muuta ollutkaan ja meillä oli aikaa ottaa saaliskuvia. Poseerata jätin kanssa. Odottamaton saalis, oli se sittten  korillinen suppilovahveroita, hyvä puolukka-apaja tai vaikkapa tällainen pallas, motivoi mukavasti. Auttaa kestämään vastoinkäymisiä. Ja pettymyksiä. Retkemme alku on ollut pettymys. Odotimme parempaa.

Pyydystämämme kolja on onneksi suurikokoista ja helppoa käsitellä. Hintakin on noussut kaikkein alhaisimmista lukemistaan. Saamme peratusta kalakilosta euron. Euroopan tuorekalamarkkinat ovat alkukesästä piristyneet , siellä on  nyt kysyntää varsinkin vaalealle annoskokokalalle, koljalle. Suurin osa  Norjassa pyydetyistä kaloista menee vientiin. Englanti on tärkein  kauppakumppani. Fish and chipseihin tuntuu Norjanmeren kolja kelpaavan entiseen tapaan.

Norjalaiset ovat joissain asioissa kummallisia. Ne eivät esimerkiksi ymmärrä maukkaan koljan päälle. Ovat siinä mielessä pahasti jälkeenjääneitä. Vaalealihaisen, kuhan oloisen merikalan syöntiin ei ole perinteitä,siihen ei ole totuttu. Sitä ei jostain kumman syystä ymmärretä edes paistaa. Kaupasta on turha etsiä tuoreita tai edes pakastettuja koljafileitä, kokonaisista kaloista puhumattakaan. Islanti on paljon avarampi. Siellä kolja on kansallisruokaa.  Eläkkeelle jäänyt kalastajakollegani Lars kiteytti pohjoisnorjalaisen vuosisadoiksi jumittuneen kalankäytön osuvasti. Turska keitetään, seiti paistetaan ja koljasta tehdään kalakakkuja ja -pullia. 

NORJALAISET KALAKAKUT

Rajoittuneen käytön vastapainoksi  kalakakut ovat sitten sitäkin  herkullisempia.Niiden nauttiminen  ja varsinkin teko on tarkkaan ohjeistettua. Jokaisella kalastajakylällä on omat reseptinsä. Kalakakkujen paremmuudesta on ulkopuolisen turha lähteä paikallisten kanssa kiistelemään. Kaikkia kannattaa kehua ja olla kulloisenkin herkkujen  tarjoajan kanssa samaa mieltä.  Olen vuosien kuluessa tehnyt monilla minulla suositelluilla ohjeilla ja yleensä onnistunut. Kaikkein tärkeintä on säilyttää fileitä muutama päivä viileässä. Pyyntituoreista kaloista tehtyihin ei tule samaa sopivan sitkasta rakennetta eikä makua. 

OHJE

Suosikkiohjeeni norjalaisiksi kalakakuiksi on  kirjattuna tässä.

Laitan sen selvennykseksi vielä tähän. Ateria neljälle.

Ainekset:

Onnistumisen kannalta on tärkeää, että kaikki ainekset ovat samassa lämpötilassa.600 gr koljafilettä pari päivää mahdollisimman viileässä ollutta.

1 dl maitoa                                                                                   

1 dl kermaa                                                                                 

 2 ruokalusikallista perunajauhoja                                                

 2 teelusikallista suolaa                                                                 

ruohosipulia                                                                           

 valmiiksi jauhettua tai itse raastettua muskottia                                                              

  Taikinan teko :

1.Jauha kala myllyllä, sauvasekoittimella tai millä tahansa hienoksi, ei kuitenkaan mössöks 

2.Lisää maitoa ja kermaa vuorotellen, vähän kerrallaan ja hyvin sekoittaen.

   3. Lisää ja sekoita perunajauhot.                                                        

  4.Lisää ruohosipulisilppu ja muskotti.                                               

5.Anna tekeytyä huoneenlämmössä puoli tuntia .                             

Paisto :

Märällä lusikalla tai käsin muotoillut pihvit paistetaan kypsäksi oliiviöljyssä, voissa tai molempien sekoituksessa. Samaa taikinaa voi käyttää myös kalapullien tekoon. Pullat keitetään makumieltymysten mukaan maustetussa  vedessa 20 minuuttia ja annetaan sen jälkeen jäähtyä omassa liemessään puoli tuntia.  

             Koljapihvit ja -pullat  voi pakastaa. Pullat kannattaa pakastaa liemessään.

Kakkujen ja pullien kanssa sopivat tarjoiltavaksi jauhoiset perunat, miksi ei myös riisi, keitetty parsa ja porkkana sekä puolukkahillo. Kastikkeena valkokastike pullille ja hieman ruskeampi kakuille. tai mitä nyt itsekukin haluaa. Kalakakut soveltuvat hyvin myös hampurilaispihveiksi. 

Kotimaisista kaloista lähes kaikki soveltuvat, hauella olen kokeillut ja ollut hyvn tyytyväinen tulokseen.

                                      -lauri-