KOUKUTTAJA

KOUKUTTAJA
Miltä kuulostaa Laura Frimanin ääni, entäs kalastajakylän arki. Kuvan linkkiä klikkaamalla pääset tutustumaan tarinaani. Sata tuntia ilmaista kuuntelua tarjoaa storytel

søndag 3. mai 2020

Kaikkien kesien äiti.

Tämä on Sadun ja Johannan  omavaraisbloggaajille ideoima ja organisoima yhteispostaus aiheena  Toukokuu 2020. Oman omavaraissuunnitelman eteneminen, pölyttäjät ja eläinvauvat.
Lopussa linkit kaikkien osallistuneiden blogeihin jaoteltuina Suomen kasvuvyöhykkeiden mukaan.


TOUKOKUU
Toukokuussa kaikki talvella siemenestä kylvetty kasvaa.
Taimet  varttuvat,  palstaa muokataan, mahlaa juoksutetaan
Talvipuutarha  kesäkuntoon laitetaan.

Vappu jäällä vietetään.
Viimeiset raudut pilkitään.
Merestä hankitut  kuivataan, suolataan tai suolakuivataan.
Pallakset, turskat, puna-ahvenet ja sellaiset.
Toukokuussa pakastin  inventoidaan.
Vanhimmmat lihat  ja  lampaanrasvat umpioidaan.
Pieniïn  purkkeihin retkievääksi varastoidaan,
Toukokuussa  leijaa. lennätetään.
Toukokuussa  permapenkkejä tehdään
Vihreän perässä liikutaan.
Ei kuitenkaan kauppaan.


ÖTÔKÂT JA ELÄINVAUVAT
Pohjoisessa valossa lisäännytään.
Riekot tappelevat. Reviirin jakavat.
Haahkat huhuilevat.
Taivaanvuohi päkättää.
Meriharakka palstaa tonkii, sipulit nostaa
Madot löytää, pesälle menee.
Munat hautoo, poikaset suojelee

Valkoposket vierailevat.
Matkallaan pohjoisempaan pysähtyvät.
Rastaat  tulevat ja jäävät.
Pian nähdään  pieniä .
Ötökät  ilmaantuvat, jäällekin tulevat.
Raidasta alkuelämän imevät.
Kompostista  herkkuja saavat
Sisällä raatokärpänen chilin pölyttää.
Ketoni  on katettu



TOUKOKUUN JÄLKEEN
Tulossa on yhtä  Lähi-Idän  edesmennyttä diktaattoria  pienin muutoksin lainaten kaikkien kesien,  ainakin kaikkien  omavaraiskesien äiti.
Tänä kesänä ollaan lähellä etänä.
Tänä kesänä ollaan tukena.
Tänä kesäna  tehdään yhdessä kaukana.


Elämä  on muuttunut.
Mkään ei ole muuttunut.
Kaikki on muuttunut.

Ei oo mahdollista tienata.
Ei oo mahdollista tuhlata.
Ei oo mahdollista liikkua.
Samalla lailla kuin ennen.
Aikaa on enemmän.
Aikaa on paljon.
Selviytymisestä asti.
Sinne saakka.

Vanha rutisee.
Murtuu, särkyy ja katoaa
Uutta versoo .

Uusi nousee.
Uusi kukoistaa.
Entisen kaipuu väistyy.

Vähemmän on enemmän.
Hiljaa on  hitaammin.
Huomenna on nyt.


Istutan perunaa.
Vaihdan ja myyn.
Varastoin  ja syön.
Rieskoiksi leivon.

Porkkanat, juurekset, sipulit ja kaalit.
Purjot, pavut ja herneet.
Salaatit, pinaatti ja yrtit.
Marjat, sienet, kalat.
Villit kasvit ja  levät.
Pyydystän , poimin ja kerään.
Pyydän luonnolta luvan.
Otan mikä annetaan.
Kiitän.



Varastoin, jalostan ja syön
Vaihdan ja myyn,
Annan tarvitsevalle.
Elämä  on muuttunut.
Arki on muuttunut.
Kaikki on muuttunut.
Mikään ei ole muuttunut.
   -lauri-
BLOGIPOSTAUKSEEN OSALLISTUNEET VYÖHYKKEITTÄIN :

Vyöhyke 1

Vyöhyke 2

Vyöhyke 3

Vyöhyke 4

Vyöhyke 5






14 kommentarer:

  1. Aivan ihanasti kirjoitettu teksti ja kuvaa omia tuntemuksia myös todella hyvin tällä hetkellä.

    SvarSlett
    Svar
    1. Voi kiitos paljon sanoistasi. Pitää mennämahdollisuuksien mukaan. Paljon ovat elon perustukset liikahdelleet, mutta samalla vahvistuneet.

      Slett
  2. Hienoja kuvia ja mahtavasti riimiteltyjä tunnelmia ja ajatuksia! Nyt kun ei ole mahdollista tienata, eikä oikeen tuhlatakaan, kuten sanoit, nautitaan siitä kaikesta mitä on tarjolla, ja sitähän on paljon, kuten riimittelysi sai ajattelemaan. Iloista toukokuuta sinne!

    SvarSlett
    Svar
    1. Iloista toukokuuta sinulle Johanna. Yllättävän hyvin me tässä tilanteessa pärjätään. Pienet asiat tulee suuriksi. Permakulttuurin yksi haasteellinen tavoite lienee siinä, että lähes kaikki käyttämäsi ruoka tuotetaan alueella joka näkyy kun nouset lähimmmän kukkulan laelle tai taöosi katolle hehe. Hyvää kevättä sinun jengille Johanna :)

      Slett
  3. Hei! Löysin blogisi Metsäläisten elämää-blogin kautta. Liityin blogisi lukijoihin. Teillä on todella mielenkiintoinen yhteispostaus! Olet tehnyt todella hienon postauksen, teksti ja kuva ovat upeita! Tapaamisiin postausten äärellä!

    SvarSlett
    Svar
    1. Voi kiitos Tarja. Ihanaa kun näin tavattiin. Jatketaan postauksilla. tulen luoksesi vierailulle :)

      Slett
  4. Kaunis kirjoitus, liikutti vähän. Pyydän luonnolta luvan, otan mitä annetaan - niinhän se juuri menee. Hyvää kevättä ja kesää! :)

    SvarSlett
    Svar
    1. Kiitos Ilona. Niin se menee, mutta ei sitä aina muista. Kun oma voittamattomuuden tunne syrjäyttää. Minun opettajani ja tutorini ymmärtämään luontoa on islantilaien ystäväni. Tässä tarina hänestä yritykseni blogissa https://www.northernguidingservice.fi/arvot/matka-ajattomuuden-ja-rajattomuuden-valtakuntaan/

      Slett
  5. Voi, kuinka kaunista siellä onkaan ja ihanasti kuvailet elämääsi siellä! <3

    SvarSlett
    Svar
    1. Voi kiitos Marketta <3 Tällaistahan tämä korona-aikaan. On oltava kiitollinen siitä mitä on ja itä avautuu eteen.

      Slett
  6. No nyt oli hyvin virkistävää luettavaa. Ensimmäistä kertaa törmään blogiin missä käytetään kunnolla tuota katoavaa taiteen alaa, runoutta.

    SvarSlett
  7. Sielu lepäsi tässä julkaisussa! Miten kaunista - niin maisemat kuin tekstikin! <3

    ''Pyydän luonnolta luvan.
    Otan mikä annetaan.
    Kiitän.''

    Tämän olen myös itse isältäni oppinut, tuolta ennen sotia syntyneeltä erämieheltä, joka on myös minut opettanut pyrkimään omavaraisuuteen ja kunnioittamaan luontoa.

    <3 Ensimmäinen kala kiitoksena takaisin luonnolle, soutuvenettä seuraavalle vesilinnulle. <3

    Tsemppiä sinne omavaraisteluun - toivottavasti näin toukokuun lopulla ovat pilkkijäät jo vihdoin lähteneet ja lämpö vallannut pohjolankin.

    SvarSlett
  8. Hienoa tekstiä! Elämä luonnossa on ihanaa. Kaikki mitä todella tarvitsemme on käden ulottuvilla.

    SvarSlett