Cafe Morgenstjerne

Torstai 4.tammikuuta 2010. Matkalla Langeneseggaan. Lauhempi sää. Pakkasta -3 astetta. Tuuli idästä 8 m/s.
Turskakiintiöstä pyydetty 33% 34500 kiloa. Tiistain kokonaissaalis oli vajaa 5 tonnia



Keskiviikko päivä oli siivouksen, nuotan kunnostamisen, syötitystuvilla kahvin juomisen ja kuljailun sekä ruokaostosten päivä. Emme menneet merelle.Keli oli niin huono.

Nuottalaivoista Nordegg ja kjøllefjord suurempina läksivät.
Kjøllefjord tosin joutui kääntymään takaisin. Nordegg sai mukavan 5 tonnin saaliin. Pienet verkkolaivat sen sijaan olivat kaikki kalassa, ne kun pyytävät kaikkein lähimpänä rannikkoa, niin lähellä, ettei sinne itätuuli käy. Verkkolaivojen saaliit vaihtelivat 500 ja 1600 kilon välillä.

Siimalaivoista aaltoja uhmasi Nordbøen, ainoana, kuten niin monta kertaa aiemminkin. Nordbøenin suomalaissyötittäjäperinne jatkuu pienen tauon jälkeen. Oskar otti vastuulleen kalastaja Olan siimojen syötittämisen ja merellä pitämisen.

Siivouspäivämme mahdollistaa ruokavarojen inventoinnin ja varastojen täydentämisen ja laivan pitämisen siedettävän puhtaana. Tärkeimmät perusruoka- aineemme ovat peruna, sipuli ja porkkana. Niitä syömme lähes joka päivä. Luonnollisesti kalan kera.

Turskaa, seitiä, koljaa ja joskus ruijan pallasta ja puna ahventa ruokavaliossamme riittää ainakin neljä kertaa viikossa. Yhtenä päivänä syömme lammasta tai joskus kanaa josssain muodossa. Lihapäivänä valmistan joko porsaankyljyksiä tai itsetehtyjä lihapullia.

Sunnuntaisin Cafe Morgenstjerne on kiinni ja toimii itsepalveluperiaatteella tarjoten pienestä jääkaapistaan suolaista ja makeaa huikopalaa sekä suuresta termoskannustaan epäterveellistä pannukahvia.

Cafe Morgenstjernen lämminruokatarjonta on muotoutunut vuosien mittaan kuvastaen hieman kulloisenkin kokin mieltymyksiä. Lämmin ruoka tarjotaan kalanluovutuksen jälkeen illalla ja suurien saaliiden päivinä seuraavan vuorokauden puolella.Kovin pitkiä valmistusaikoja ei tässä keittiössä voi suosia. Aterian on valmistuttava tunnin sisällä suolistuksen päättymisestä.

Kokin kannalta näennäisen ahdas ja pieni keittiö-ruokasali yhdistelmä on toimiva. Kovassa merenkäynnissä kaasuhella, jääkaappi, työtaso ja tiskiallas on samoilta jalansijoilta hallittavissa.

Vapaasti veneen keinuntaa mukaileva kaasuhella kattilanpidikkeineen mahdollistaa sekin kokkailun lähes millaisessa kelissä tahansa.
-lauri-

Surt og kaldt på Stø

Onsdag 3. februar. Stø. Minus 8 grader Vind fra øst-nordøst frisk bris, liten kuling.

Fangsten i går 4900 kilo. Nesten 4500 kilo torsk.
Torskefangst totalt i år 34 000 kilo sløyd. Dvs. 33% av kvota.

Torskeprisene under 1 kilo 10.25 kr. Mellom 1 og 2,5 kg 11.25 kr. Mellom 2,5 og 6,5 13.25 kr. Den største over 6.5 betales 16,25 kr.


Det ble ikke noe roing i dag. Været ble dårlig og skipper bestemmte allerede i går å ikke ro. I stedet har vi ryddet ombord. Landligge dager må også benyttes ved å slappe av,ved å ta turen til egnebuene. Og ved å kjøpe forsyninger.

Kjøllefjord, den trofaste gjesten på Stø. kom forleden dag og de hadde sesongens første sjøvær i går. Fikk noe over ti tonn, hørte jeg rykter. Nå er det blitt litt artigere der på Langenesegga, når vi er flere.
I tillegg til Kjøllefjord, har Nordegg kommet til Stø. Vassholmen og Elin Torill befinner seg også stort sett på Langenesegga.

Vi gjorde bare ett hal i går. Trengte ikke mer. Det var nok. Fikk 4900 kilo nesten bare torsk. Litt hadde vi storsei og hysa i lag.
Torsken var denne gangen fin. Det var mange, store, over fem kilos fisker i fangsten. Men fem kilo er ikke nok. I år må fisken veie over 6,5 kilo for å få den høyeste 16,25 kr kiloprisen. Tross alt var det så pass mange torsker over den nye grensen, at gjennomsnitt prisen med lever og rogn ble godt over 13 kroner.

Forhåldet tatt i betrakning, må man være fornøyd med gårsdagens fangst og med sesongen generelt. Vi har gjort det bra og vært heldige med bruket. Vi har det varmt og godt ombord og Morgenstjerne benytter alle sjansene til å ro. Og det er i tillegg mye torsk på havet. Kjempegode råvarer til hele verden, men også til å lage gode fiskemiddager ombord.
Man kunne faktisk ha det mye mye dårligere.
-lauri-

Turska , kolja ja seiti

Tiistai 2 helmikuuta.
Matkalla Støn satamaan
Voimistuvaa itätuulta 8 metriä sekunnissa. Puolipilvistä . Pakkasta -5.
Tämän päivän saalis 4500 kiloa saalispäiväkirjaan tekemäni arvion mukaan.


Saimme tänään harvinaisen suurikokoisia turskia.Yli 2,5 kiloisten osuus on noin 70%.Ja yli 6,5 kiloisiakin on jotain 300 kiloa.

Morgenstjerne laivamme tärkeimmät saaliskalat ovat turska , kolja ja seiti. Tässä järjestyksessä. Vuosittain pyydystämme n. 100 tonnia turskaa hieman vähemmän koljaa ja 50-60 tonnia seitiä.
Merelläolopäiviä kertyy sadan molemmin puolin. Laivamme on kokoluokassa 11-15 metriä Norjan kolmen eniten koljaa kalastavan joukossa. Turska ja Seiti tilastoissa olemme läänin parhaimmistoa.
Näin tehokas kalastaminen vaatii laivan kolmen hengen miehistöltä sitoutumista ja valmiutta liikkua laivan mukana aina sinne missä kalat ovat.Ja valmiutta luopua normaalin elämän kuvioista.

Voikin sanoa, että kalastajan läheisin perheenjäsen on se laiva.Kalastajalle yhteiskunnallinen osallistuminen on lähes mahdotonta. Perhe elämä puolestaan vaatii suurta sopeutumiskykyä ja ymmärrystä muulta perheeltä kun laivamme liikkuu koljan seitin ja turskan perässä milloin minnekin.

Kalastaja onkin niitä viimeisiä vapaita ammatin harjoittajia joutuen aika usein törmäyskurssille säännölliseen elämään tottuneiden läheistensä kanssa.
-lauri-

Jäätävää

Langenesegga tiistai 2. helmikuuta.
Heikkoa lounaistuulta 5m/s Pakkasta -3 astetta.
Saalis eilen 7749 kilo turskaa suolistettuna.
Koljaa ja seitiä yhteensä 250 kiloa.
Vuoden turskasaaalis tähän saakka 30000 kiloa suolistettuna ,lähes 30 % kiintiöstä.

Sää on ollut jäätävää, vaikka koko ajan luvataan hieman lauhempaa. Kalastajien tuvilla ja laivoilla aletaankin siteerata sitä yhtä ilmastotutkijaa, joka oli sanonut tai kirjoittanut tulossa olevan kolmenkymnmenen vuoden mittaisen pikkujääkauden kasvihuoneilmiön asemasta.

Eilen kotimatkalla saimmekin kokea näillä matalikoilla harvinaisen jäätämisilmiön. Pakkasessa vastatuuleen ajettaessa pärskeet jäätyivät laivan rakenteisiin. Mitään vaaraa ei ollut, muuta kuin radioliikenteen katkeaminen hetkeksi. Antenni taipui jäämurikan painosta, ja se täytyi koputella puhtaaksi. Kannella liikkumista ja työskentelyä jäätyminen vaikeutti jo aiemmin.
Ja eilen sitä puuhaa riitti. Kahdeksan tonnin saalis oli saatava laivaan ja verestettynä tai vastaavasti suolistettuna ruumaan.

Turskat me pelkästään verestämme.Koljat ja seitit myös suolistamme.

Olemme vihdoin saaneet vierailevat laivat Kjøllefjordin ja Nordeggan sekä Vassholmenin mukaan kututurskatalkoisiin , mikä tekee Norjan meren syvänteen reunan niin sanotusta kanttikalastuksesta hieman sosiaalisempaa touhua.

Kippareitten spekulaatioita ja filosofisia keskusteluja laivaradiosta kuunnellessa
pääsee itsekin mukaan siihen isojen poikien merimaailmaan. Täysin toisenlaiseen kuin suomalaismetsissä , ja niin kiehtovaan.

-lauri-

Suolistusta Langeneseggalla

Langeneseggan matalikko.
Voimistuvaa etelätuulta 10 m/s ja pureva pakkanen -7 astetta. Kahden tunnin ajomatka kotisatamaan Støhön.


Toinen apajamme oli oikein hyvä. Saimme laskettua nuotan hieman syvemmälle kuin ensimmäisellä kerralla ja saaliina olikin lähes 8 tonnia keskikokoista turskaa. Kala oli pienepuoleista, puolet tulee jäämään alle 2,5 kilon suolistettuna.
Turska on hinnoiteltu koon mukaan. Suurimmasta yli 6,5 kilon kalasta saamme 16,25 kruunua kilolta. kokoluokkaa 2,5-6,5 kg olevista maksetaan 13,25 kruunua ja pienestä 1-2.5 kg suuruisesta 11.25. Alle kilon turskia ei oikeastaan tule, niitten hinta on 10,25.

Ne ajat, kun keskihinta oli 25 kruunua ovat historiaa. Nyt on elettävä näitä laihempia vuosia. Kun kiintiöt kuitenkin ovat nousseet sekä turskalla että sinipallaksella, niin ei tilanne ole aivan toivoton.

Meidän on kuitenkin hyväksyttäva muutos. Aiemmin kalastus oli niin puhtaasti elämäntapa. Nyt se on enemmän tehokasta liiketoiminta. Mutta onhan siinä se vapaus. Siitä ei ole tarvinnut luopua.
-lauri-

Langenesegga

Langenesegga sørøst svak vind.Temperatur var -5 grader når vi gikk fra Stø.

Vi har hatt det meget kaldt i de siste dagene. Så kalt att været gjorde arbeidet på dekk litt vanskeligere enn normalt. På lørdag var vi på Sand og fikk 2600 kilo på tre hal. Halvparten var torsk.
Totalt har vi fisket 22 tonn torsk i år. Det er brukbart,når man tenker att i tillegg har vi fått en hel del stor sei og hysa.Prisene er lave, men det må vi bare leve med og heller konsentrere oss til å se fremover og benytte alle sjansene.

Blåkveitekvotene har tross alt økt og vi har mye torsk på havet, seiprisen er også litt bedre.

I stedet å tenke på hva vi har tapt og att det går dårlig med oss, at noen tjener på bekostning av oss, skulle vi prøve å finne de positive. Ikke minst på grunn av rekryttering. Hvem av dagens ungdommer ville velge fiskeryrket uten noe håp.

Yrket som er ett av de siste frie yrkene vi har igjen.
-lauri-

Langenesegga