fredag 13. mars 2015

Koillisen Atlantin kalastuskiintiöt.

Kokonaiskiintiö
Norja, Venäjä ja myös EU sopivat keskenään Luoteis-Atlantin kokonaiskalakiintiöistä. Kiintiövuosi on sama kuin kalenterivuosi. Kiintiöt perustuvat tutkijoiden ja viranomaisten tilastoihin ja arvioihin kalakannoista ja niiden kehityksestä.
 
Maakiintiöt
Käytännössä Norja ja Venäjä, jotka hallitsevat suurimmalta osin merialuetta, jakavat kiintiöt keskenään ja jättävät EU:lle vain pienen osan. Öljyn lisäksi norjalaisten enemmistö ei ole halukas antamaan valtaa kalavarojen päättämisestä EU:lle.
Koillisatlanttilaisen vaellusturskan viime vuoden,2014, kokonaiskiintiö oli 993 miljoonaa kiloa, Norjan osuus 443 miljoonaa kiloa. Koljan kiintiöstä, 178 miljoonaa kiloa, norjalaisten kalastajien pyydettäväksi tuli 88 miljoonaa kiloa. Sinipallaksen kiintiö oli 19 miljoonaa kiloa ja Norjan osuus kahdeksan miljoonaa.
Laivastokiintiöt
Norja jakaa omat kiintiönsä rannikko- ja valtamerilaivastonsa kesken. Rannikkolaivasto, jonka osuus kiintiöistä on yhä yli puolet, operoi yleensä 12 merimailin rajan sisäpuolella tai sen tuntumassa ja luovuttaa saaliinsa tuoreena.
Laivaryhmäkohtaiset kiintiöt
Rannikkolaivat luokitellaan pituuden mukaan, jokaiselle kokoluokalle annetaan vuosittain rannikkolaivastokiintiöstä oma ryhmäkiintiö. Se perustuu edellisvuosien saalismääriin ja alusten määrässä tapahtuneisiin muutoksiin.
Laivakohtaiset kiintiöt
Laivakohtainen kiintiö tarkoittaa sitä enimmäismäärää, minkä kukin ko. kokoluokkaan kuuluva alus saa kalastusvuoden aikana kalastaa. Laivaryhmäkohtaista kiintiötä ei kuitenkaan kaikkia jaeta alusten kesken. Osa on puskurivarastona. Koska laivarekisterissä on passiivisia aluksia ja koska kaikki eivät saa kiintiöitään kalastettua, alusten on ollut mahdollista kalastaa eräitä kalalajeja viime vuosina lähes rajoituksitta. Varsinkin koljaa ja seitiä. Tätä kutsutaan nimellä vapaa kalastus toistaiseksi. Vapaa kalastus toistaiseksi voidaan keskeyttää lyhyellä varoitusajalla esimerkiksi laivaryhmäkohtaisen kiintiön tullessa pian täyteen.
Lisäkiintiö
Jos näyttää ennusteiden perusteella siltä, että jonkun kalalajin, laivastoryhmän tai laivaryhmän kiintiö uhkaa jäädä kalastamatta ja markkinatilanne/työllisyystilanne sen mahdollistaa, viranomaiset voivat nopeastikin antaa lisäkiintöitä. Tämä tapahtuu yleensä kalastajien ja kalanostajien sekä tutkimuksen edustajien kanssa käydyissä yhteisissä neuvotteluissa. Lisäkiintiö ei ole taattu kiintiö kuten alkuperäinen, vaan se voidaan nopeastikin peruuttaa jos laivayhmäkohtainen kokonaiskiintiö on täyttymässä.
Sivusaaliskiintiö
Viranomaiset voivat antaa tietyille saaliskaloille tietyissä tilanteissa sivusaaliskiintiön. Se ilmoitetaan prosentteina. Esimerkiksi silloin kun turskan ja seitin kohdalla vallitsee vapaakalastus ja koljan pyynti on lähes pysähdyksissä, koljaa voi kuitenkin olla saaliin mukana tietty osuus, yleensä 25 %.
 
Kiintiöiden kauppa
Kiintiöt ovat kauppatavaraa. Käytännössä suurin merkitys on turskakintiöllä. Eri laivaryhmiin kuuluvat alukset voivat ostaa kiintiöitä joko omasta ryhmästään tai pienemmästä. Kuitenkin niin, että kokonaiskiintiö ei ole kolme kertaa laivan alkuperäistä kiintiötä suurempi.
Ryhmä 2
Ryhmä 2 tarkoittaa alusryhmää, yleensä pieniä, alle 11-metrisiä, jotka on tarkoitettu mahdollistamaan vähemmän aktiivisen sivuammattikalastuksen. Niille annetaan vuosittain hyvin pieni oma kiintiönsä. Tämä kiintiö jää yleensä suurelta osin kalastamatta. Käytännössä vapaan koljankalastuksen vuosina osa ryhmän 2 laivoista, on voinut ilman suuria kiintiöinvestointeja harjoittaa päätoimista kalastusta menestyksekkäästi.
-lauri-

Ingen kommentarer:

Legg inn en kommentar