Lunnit

Mitähän minun kannattaisi kertoa lunneista ?

Lunnilla on hampaat , tai ei ne hampaita ole vaan sellaiset piikit joihin se voi varastoida pyydystämänsä tuulenkalat yksi kerrallaan. Lunnilla on värikäs nokka, mitä suurempi sitä vanhempi lintu.

Lunni on huono lentäjä , mutta loistava sukeltaja. Se voi sukeltaa jopa 40 metrin syvyyteen.

Lentoon lähtiessään lunni juoksee vedenpintaa vastatuuleen ja pomppaa aallonharjalta ilmaan.

Aina lentoonlähtö ei onnistu. Silloin lunni katsoo parhaimmaksi sukeltaa.

Lunnit saapuvat jostakin huhtikuussa ja lähtevät elokuun puolenvälin paikkeilla jonnekin. Sano vaikka, että 500 merimailia länteen, tutkijatkaan eivät tarkkaan tiedä minne.

Lunnin koti on metrin syvyinen luola.

Jos saaliskalaa, eli meidän tapauksessa pikkutuulenkalaa, on vähän Andan saaren läheisyydessä lunnit eivät muni. Jos kalaa on paljon ne munivat yhden tai kaksi munaa.

Enempää ei kerkeä kertomaan kun on niitä muitakin lintuja kuten riskilöitä, etelänkiisloja, ruokkeja, pikkukajavia, suulia, karimetsoja ja kaikenlaisia lokkeja.

Merikotka istuu usein jonkun jonkun lunnin kotiluolan yläpuolella ja nappaa  poikasilleen ruokaa tuovan emon. Suuri tragedia lunniperheelle, mutta kunnon ateria laiskalle merikotkalle.

Saanko jättää laiskan pois.
                                              -lauri-