VILLIN POHJOLAN LEGENDAT

KÄYPÄLÄISEN POHJOLA  OSAIII

Pohjois- Ruotsin ja Pohjois- Norjan sisämaan legendaarisimmat ja mielenkiintoisimmat persoonat. Amerikan filmiteollisuudessa näillä  ihmiskohtaloislla olisi  tehty tili. 

6.Sigurd Siikavaara
Sigurd Siikavaara oli korpelalaisuuden johtohahmoja. Hänen ja Niilo Holmbergin johdolla lestadiolaisuudesta irtaantunut korpelalaisuus ajautui 30-luvulla yhä etäämmälle emolahkosta. Liikkeen jumalanpalveluksiin tulivat mukaan alkoholi ja voimakas seksuaalinen viretila. Korpelalaiset kokivat olevansa immuuneja synnille ja valittuja pääsemään hopea- arkin kyydissä Palestiinaan. Orgioissa oli  tarkka käsikirjoitus ja niissä toteutettiin Siikavaaran seksifantasioita. Liike veti yhä useampia puoleensa. Nuoria, alaikäisiä seurakuntalaisia tuli raskaaksi.

Korpelalaisten jumalanpalvelukset Kiirunassa olivat suuria mediatapahtumia. Tuhansia uteliaita kokoontui sunnuntaisin jumalanpalveluspaikan, Rauhanyhdistyksen seurakuntatalon,  ulkopuolelle odottamaan, että joku seurakuntalaisista tulisi  rappusille  hoilaamaan syntejään anteeksi , laulamaan, niinsanotun  Mooseksen virren. Jopa Etelä-Ruotsin lehdistöä oli paikalla. Kyseessä oli suuren luokan mediatapahtuma. Kuin stadionit täyttävät rock-konsertit nykyään.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Vähitellen  tilanne riistäytyi käsistä. Asiat menivät lahkon kannalta huonompaan suuntaan. Arkki , jonka  oli määrä laskeutua Luossajärven jäälle, ei  ilmoitellut tulostaan.  Profeetta, tai  jumala, joutui muuttamaan ajankohtaa  sitä mukaa kun ennustukset eivät toteutuneet. Hopea-arkki ei koskaan saapunut. Korpelalaiset olivat kuitenkin jäljillä,  niiltä samoilta seuduilta ammutaan tänä päivänä ESA:n satelliitteja. Profeetta ennakoi tulevaa. 

Aikansan katseltuaan virkavalta kyllästyi Kiirunan sekoittaneeseen touhuun ja puuttui lahkon toimintaan pidättämällä pastorin, saarnaajan ja muuta johtoporrasta sekä  sulkemalla osan mielisairaalaan. Syytteitä rapisi  siveellisyys- ja alkoholilakien rikkomisesta. 

5. Svarta Bjørn

Balladi Svarta Bjørnistä sopisi minkä tahansa oopperan tai elokuvan aiheeksi. Pääosan esittäjä on Kiirunan Narvikin  malmiradan valtavan rakennusurakan ilmentymä, ristiriitainen, sopivasti syntinen. Villissä lännessä hän olisi ollut  bordellin pitäjä, madame , kapakan  tanssijatar tai mestariampuja. Ainakin kaivosmiehen tytär. Sellaiset pääsivät historiaan  ja country biiseihin. Malmiradan rakennustyömailla häntä kutsuttiin Radan  kuningattareksi.

Svarta Bjørn oli legenda jo tultuaan. Voimakas nainen. Tumma ja rotevarakenteinen. Ahkera ja arvostettu, oma-aloitteinen  työihminen. Erinomainen emäntä, talousihminen. Mutta myös sellainen, joka sai miehet sekaisin. Otti kenet halusi.  Svarta Bjørnistä on lukuisia tarinoita, mutta varmuudella ei tiedetä. kuka hän oli . Oletettavasti hän työskenteli kokkina radanrakentajien parakeissa. Ehkä toimenkuvaan kuului muutakin.

Ratatyömaalla vallitsi sama järjestys kuin Koillismaan metsäkämpillä Suomessa  tai Lofoottien kalastajakylissä Pohjois-Norjassa. Urakoitiin ryhmissä. Asuttiin ahtaasti pienissä mökeissä. Ryhmä koostui pomosta, päällysmiehestä , radanrakentajista eli  rallareista  ja omassa pikku sopessaan  muista erillään yöpyvästä kokista. Kokkina toimi rippikoulun käynyt tyttö. Hänen  tehtävänsä oli emännöidä. Pitää  jöötä. Ja  rallarit ruoassa ja puhtaissa vaatteissa, Kämppä siistinä ja lämpimänä. Siinä hommassa Svarta Björn oli ylivertainen

Ja muussakin. Se varsinkin herätti kateutta.

Kerran Svarta Bjørn ajautui  riitaan erään toisen kokin kanssa. Kyseessä olivat miesasiat. Radanrakentajien kuningatar sai puukosta ja kuoli sillä tavalla, että  hänestä tuli myytti. Svarta Bjørnin arvellaan olevan haudattuna Tornehamnin rallarikirkon hautausmaalle.

Oikealta nimeltään Svarta Bjørn lienee ollut Anna Rebecka Hofstad. Lofoottien ja Vesterålenin kalastajakylät ennen ratatyömaalle menoaan kierrellyt raisu tyttö Helgelandista. Tarinasta on tehty elokuva , jossa miespääosassa Svarta Bjørnin salarakkaana Ålands Kallena on edesmennyt Åke Lindman.

4. Lapin Maria
Lestadiuksen elämän kertaheitolla muuttanut, häneen suurimman vaikutuksen tehnyt ja kääntymään saanut Lapin Maria oli oikealta nimeltään Milla Clemensdottir .  Milla syntyi 1813 varakkaaseen perheeseen, mutta isän juopottelun ja lopulta ryyppyreissulla tapahtuneen väkivaltaisen kuoleman johdosta kaikki muuttui.

Äiti meni uusiin naimisiin ja kuusivuotias Milla lähetettiin kasvatiksi muualle. Ensimmäiset pari vuotta kuluivat vuohipaimenena. Millan elämästä tuli rankka ja ahdistava. Kasvattiperhet vaihtuivat. Koko ajan Millalla oli huolenpitäjän ja vastuunkantajan rooli. Rajuissa elämäntilanteissa tyttö sai turvaa uskostaan, kertoi siitä muillekkin. Köyhästä Millasta. Tavallisesta huutolaistytöstä ja paimenesta alkoi kasvaa karismaattinen saarnaaja. Pohjoismaiden merkittävin uskonnollinen ja yhteiskunnallinen murros pääsi itämään.

3. Ellen Aslaksdatter Skum
Kautokeinolainen Ellen Aslaksdatter Skum syntyi 1827, meni nuorena naimisiin Mattis Hættan kanssa, sai viisi lasta. Ellenin ja Mattis'n lapsista ainoastaan yksi selviytyi elämään. Ellen näki Kautokeinon alennustilan. Kuinka kylän mahtimies kauppias Ruth sai viinanmyynnillään orjuutettua saamekansan. Miehille kapakasta, mustasta talosta, tuli toinen koti. Viinavelat kuitattiin myymällä porot kauppiaalle pilkkahinnasta. Tokan hoito jäi naisten vastuulle. Kylän pappi Stockflecht oli sen ajan tavan mukaan mukana touhussa, eikä tehnyt mitään saamelaisten auttamiseksi. Kauppias kun oli hänen ystävänsä.

Lapin herättäjän Lestadiuksen saarna Karesuvannon markkinoilla oli käännekohta. Se teki Elleniin niin suuren vaikutuksen, että hän pyysi pappia tulemaan Kautokeinoon. Saarnaamaan heillekin parannusta. Kun omasta papista ei siihen ollut. Lestadius ei päässyt, vaan evästi Ellenin kertomaan siidalleen jumalan sanaa.
Ellen oli luontainen kyky. Hänen saarnansa ja profetiansa saivat kautokeinolaiset kääntymään ja raitistumaan. Ellenissä vaikutti pyhä henki , sanottiin.

Ellen näki tekopyhyyden, kirkon teorian ja käytännön ristiriidan. Hurmoksessa hän joukkoineen häiritsi jumalanpalveluksia ainakin Skjervøyllä ja Kautokeinossa, kutsui niissä yhteyksissä pappeja paholaisen asialla oleviksi. Kautokeinon herätyksen vuoksi pappi Stockfleht joutui saarnaamaan tyhjälle kirkolle. Kun taas Ellen sai monilukuiset kuulijansa hurmokseen. Siihen ei tarvittu rakennuksia.

Ellen oli asettunut instituutioita vastaan. Kyseenalaistanut kirkon. Se ei käynyt päinsä. Sellaista ei kirkko eikä valtio voinut sietää. Kautokeinon herätys johti traagisiin seurauksiin, kun jumalanpalveluksien häiritsemisestä vankeuteen tuomitut piileskelivät ja lopulta hyökkäsivät Kautokeinoon. Nimismies ja viinakauppias tapettiin, kapakka poltettiin ja uskovien silmissä tekopyhä pappi ja muut jumalattomat piiskattiin isän kadestä.
Kapina luonnolisesti kukistettiin ja tuomioita sateli. Ellenkin tuomittiin kuolemaan , mutta tuomio muutettiin elinkautiseksi vankeudeksi , jota Ellen Skum istui 17 vuotta.
Kautokeinon kapinasta on tehty elokuva. Elleniä esittää Ivalossa 1979 syntynyt Anni- Kristiina Juuso.

2.Lars Leevi Lestadius

Lapin legendojen hottiuslistani kakkonen  on ilman muuta Lars Leevi Lestadius. Lestadius oli monilahjakkuus, kiinnostunut kasveista ja luonnosta yleensä. Hän oli myös kansantieteilijä. Lestadiuksessa olisi ollut aineksia kohota maallisellakin puolella alojensa arvostetuimmaksi asiantuntijaksi. Lestadiuksen keräämä pohjoisten kasvien kokoelma on ainutlaatuinen. Lestadius olisi sopinut myös yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Mutta Lars Leevi valitsi Jumalan tai Jumala valitsi Lars Leevin. Ihan miten vaan.

Toimittuaan vuosikausia ns. leipäpappina Lestadiuksen elämä muuttui. Hän tapasi Lapin Mariaksi kutsutun köyhän saamelaistytön . Keskusteluissa nuoren Marian kanssa Lestadiukselle selveni mitä elävä usko on. Uudestisyntynyneenä  hän  aloitti voimakkaan saarnaamistoiminnan. Saarnoissaan Lestadiusa uskalsi arvostella vallitsevia epäkohtia. Vallanpitäjien ja kirkonmiesten kaksinaismoraalia.

Lestadius kutsui syntiä synniksi. Ja paholaista sen omalla nimellä. Saarnoissaan hän ei piiloutunut hymistelyn taakse. Lestadiukselle usko oli elävää, ei kirkkorakennuksiin sidottuja rituaaleja. Viina oli paholaisen kusta ja vihollinen numero yksi. Ihmiset täytyi pelastaa sen orjuudesta.

Lestadius aloitti julistustyönsä ja saarnamatkansa, levitti sanomaansa. Hänellä oli taitavia apureita, kuten Raattama pieni.  Liike sai jalansijaa , levittäytyi nopeasti koko Pohjois- Kalotin alueelle. Lestadiuksen toiminnan ansiosta kerrotaan saamelaisten elinolojen  parantuneen

Kautokeinon kapinan yhteydessä Lestadiustakin syytettiin osallisuudesta kapinahankkeeseen, mutta syytteet hylättiin.

Pajalan kunnassa Lestadiuksen kotikulmilla on esitetty Lestadiuksen elämästä kertovaa oopperaa.

1. Hjalmar Lundbom 

Hjalmar Lundbohm  syntyi nimismiehen ja rovastintyttären perheeseen 1855. Utelias Hjalmar oppi lukemaan jo viisivuotiaana, mutta tuotti pettymyksen vanhemmilleen koulunkäynnin kangerrellessa. Niinpä poika pistettiin Göteborgin käsityökouluun. "Ei siitå sen kummempaan ole" tuumi nimismies isä. Göteborgissa  nuori Hjalmar  toimi opiskelijayhdisyksen kassanhoitajana,  ystävystyi sitä kautta taiteilijoiden ja kirjailijoiden kanssa. Ja  loi nopeasti verkoston kulttuurieliitin piirissä. Ruotsin prinssi Eugen ja Eräs August Strindberg kuuluivat  jo tuolloin Hjalmarin ystäviin.

Hjalmar Lundbohm innostui geologiasta, utelias kun oli, opiskeli sitä iltaisin , suoritti tutkinnon teknisestä kemiasta  ja monien sattumien ja kokeneempien sairastumisen seurauksena  löysi itsensä geologin virasta.  Asemapaikkanaan  Jällivaaran  Malmberg, Saadessaan komennuksen pohjoiseen  Lundbohm kiinnostui saamelaisuudesta. Hänen mukaansa moderni yhteiskunta ja kristinusko tuhoaa puhtaan saamelaiskulttuurin. Saamelaisuuden ja sen kulttuurin  varjelemisesta tuli Lundbohmille kutsumus.

Kun Ruotsin valtion omistama kaivosyhtiö  LKAB  valtiopäivien suostumuksella päätti  laajentaa kaivostoimintaa ja jatkaa Malmbergiin rakennettua rataa Narvikkiin saakka tarvittiin  toimitusjohtaja, jonka vastuulla kaivokset , rata  ja molemmat satamat Luulaja ja Narvik olisivat. Hjalmar Lundbohm oli valinta. Myös sen vuoksi , että hän oli löytänyt  Kiirunan kaivoksen Luossavaaran kupeessa olevan Tuolluvaaran malmiesiintymän.   Kymmenessä vuodessa kulttuurista kiinnostuneesta  joutilaisuuteen taipuvaisesta puuseppäoppilaasta oli tullut mahtava mesenaatti, patruuna joka hallitsi pienen europpalaisen valtion kokoista  valtakuntaansa tiukasti, mutta lempeästi. 

Lundbohmin aikana Kiiruna kasvoi kaupungiksi. Asuinrakennukset, koulut, sairaala ja virastot sekä radan varren massiiviset  asemat ja kylät rakennettiin Lundbohmin mieltymysten mukaan. Myös Kiirunan kirkko  josta tuli toisenlainen   herran huone .  Jeesus , Jumala ja Pyhä Henki olivat sivuosaas,  Lundbohmin vaatimuksesta  ja kirkonmietsen harmiksi  kirkosta tehtiin ensisijaisesti  kaikkien kaupunkilaisten kokoontumispaikka, Kiirunan tupa.  Sisustuksessa  näkyi  saamelaisuus ja kaivoskaupungn kruunaamattoman hallitsijan mieltymykset. Hjalmar  Lumdbohmin taiteilija- ja kuvanveistäjäystävät saivat  vapaat kädet .

Lundbohm jäi historiaan yhtenä Ruostin ja koko pohjolan merkittävimpänä miehenä, jonka luotsaaman ja kasvattaman  kaivoksen malmi auttoi  rakentamaan pohjoismaista demokraattista kansankotia, mutta samalla mahdollisti  kolmannen valtakunna nousun ja myöhemmän tuhon.

-lauri-.