fredag 20. januar 2012

SUNSHINE REGGAE

Pictures: Jonny, Creet, Tom and Camilla. Thanks:)
-lauri-

HARD DAYS NIGHT FEELINGS IN STØ



My home and working place Morgenstjerne  in Stø  harbour .Picture:Greet


A happy (and tired) fisherman and a lot of cod (Greet)


Boats (Greet)

-lauri-

søndag 15. januar 2012

Hattifnateista

Kerran olen nähnyt ylöspäin kasvavia jääpuikkoja eli hattifnatteja. Toukokuussa 1996. Islantilaisen luolan hattifnatit olivat huomattavasti Norjassa alkutalven aikana rekisteröityjä kookkaampia. Suurimmat  lähes kaksimetrisiä.  Leirikoulun oppilailla oli vaikeuksia päästä suuaukon läheisyydessä vieri vieressä olevien liukkaiden jääpuikkojen ohi laavaluolan sisuksiin.  Kuva:  Leppävirran Alapihan ala-asteen Islannin luokkaretkeläset, joku heistä.


Parikymmensenttisiä hattifnatteja Narvikin lähistöllä viime viikolla kuvattuna. Kuva: yr.no



Hattifnattien koko vaihtelee, yleensä ne ovat aika pieniä. (yr.no)


Kissan juomakuppiin yön aikan ilmestynyt hattifnatti (yr.no)


Jotkut hattifnateista näyttävät tältä.(yr.no)


Stø 15.1. Navakkaa lounaistuulta, vesisadetta ja lämmintä. Aiemmin viikolla sataneet lumet sulavat.Talvitulvia on odotettavissa. Aiemmin viikolla kärsimme lumesta. Onneksi  lumenpoistajamme olivat nopeita. Pitivät tiet viikon ajan tosi  hyvässä kunnossa. Kerkesivät auraamaan kaikki pienimmätkin kujat ja takapihat.  Tienasivat edes jotain.

Sää on ihana  puheenaihe. Minusta säästä jaarittelu  ei ole osoitus siitä, että kun muuta tärkeämpää ei ole sanottavana, niin silloin jutellaan ilmoista. Sää on paljon enemmän .Se on totaalinen, peruselementti,elämäni raamien asettaja . Ilmojen mukaan ja niiden ehdoilla minun on elettävä. Säätilaa arvioin, sillä spekuloin ja sitä ennustan. Sään vaihtelut piristävät arkeani  ja sen ääri-ilmiöt  saavat minut valpastumaan.
Sääsivut ovat lukulistallani.
Viime viikolla yr.no kirjoitti mielenkiintoisia asioita  ylöspäin kasvavista jääpuikoista, valaisi harvinaista ilmiötä. Kun vesi jossain lätäkössä, astiassa tai  jopa pienessä lammessa jäätyy niin että jään alle paineeseen  jäänyt vesi ei pysty sivuilta purkautumaan, se etsiytyy ulos jään läpi . Lämpötilan ollessa sopiva ulosvirtaava vesi jäätyy. Syntyy ylöspäin kasvava jääpuikko.
Sääsivun lukijat saivat lähettää kokemuksiaan ja jakaa kuviaan tällaisista jääpuikoista. Minäkin innostuin. Halusin käyttää demoktaattista oikeuttani ja osallistua. Olihan ilmiö minulle tuttu , kuudentoista vuoden takaa. Toukokuussa 1996 olin Leppävirran Alapihan ala-asteen leirikoululaisten luokkaretkellä. Kiertelimme Etelä-Islannissa. Tutustuimme tulivuorimaahan ja ystäväkouluumme. Ohjelmamme oli aika tiukka, siihen sisältyi yksi vapaapäivänä.  Bussinkuljettajamme sai houkuteltua meidät  improvisoimalleen  laavaluolaretkelle.
Luola oli hieno, satoja metrejä pitkä, useita kymmeniä metrejä syvä,laavavirran aikoinan muokkaama. Mutta ei se luola, ei  laava, eivätkä kaikki  luolaan liittyvät tarinat olleet asioita jotka jäivät mieleen. Vaan luolan suuaukossa meitä vastassa olleet sadat  vieri vieressä seisovat hattivattien näköiset  ylöspäin kasvavat jääpuikot, Hattifnatit. Sillä nimellä haluan niitä kutsua. Arvostettu  sääilmiöauktoriteetti yr.no  on jääpuikkonimiasiassa samoilla linjoilla, niin minusta tuntuu.
Jääpuikkomielikuvieni vahvistukseksi ja sääsivuille lähetettäväksi  tarvitsin kuvan. Onneksi  erään luokkaretkelle osallistuneen oppilaan isä löysi  hiljattain fb profiilini ja blogini ja minä hänen. (Markun valokuvapainotteinen blogi Naantalin ja muistakin tunnelmista täällä.) Saatoin kysyä josko sellainen kuva sattuisi  albumeista löytymään.
Islannin luolan hattifnatit olivat suuria, lähes kaksimetrisiä. Norjasta löytyneitä mitataan senteissä, korkeintaan muutamissa kymmenissä. Minusta oli todella  tärkeää ilmoittaa hattfnatteja tohkeissaan tutkiville meteorogeille että löytyy niitä suuriakin.
-lauri-

fredag 13. januar 2012

Kalassa Tampereella


Morgenstjerne 13.1. Voimistuvaa koillistuulta, pilvistä, pikkupakkasta.
Kututurska on saapunut , samoin sillin pääjoukko. Viimeisetkin Støn kalastajista ovat valpastuneet, heränneet syksyn hienoisesta horroksestaan turskaa jahtaamaan. Parin seuraavan kuukauden aikana olisi tienattava puolet vuoden tuloista.

Morgenstjernen kalastuskauden alku on ollut hyvä. Tuntuu siltä että me olemme iskussa. Kalaa tulee paljon ja sää suosii. Kahden viikon aikana olemme käyneet kahdeksan kertaa merellä. Ja saaneet pyydystettyä lähes 20 tonnia. Saaliista yllättävän suuri osa, lähes puolet, on ollut kiintiövapaata seitiä.

Tykkään kalastuksesta. Minua kiehtovat työn vastakohtaisuudet. Se on samanaikaisesti sekä vapaata että  rajoittavaa. Raskasta ja helppoa. Inhottavaa ja ihanaa. Joskus vaarallista. Haluan tehdä työni ammattimaisesti ja tehokkaasti ja saada kunnon palkkaa. Olen valmis antamaan kaikkeni kun tarvitaan, mutta irtautumaan koko touhusta heti kun saan tilaisuuden. En millään jaksa pitää kalastusta kutsumusammattina, vaikka ehkä pitäisi.

Tilastojen mukaan  kaksi kymmenestä kalastajan työt aloittavasta pärjää  niin hyvin, että jatkaa ammatissa alkuvaiheen jälkeen. Suurin osa huomaa  hyvin  nopeasti, että työ ei  yksinkertaisesti sovi. Keho tai pää ei kestä. Monen on tehtävä  valinta kalastuksen ja läheisen ihmissuhteen välillä. Kalastuksen ja niin sanotun normaalin  perhe- elämän yhdistäminen kun ei kaikilta onnistu.

Muutama vuosi  sitten merielämänlaatuni  parani ratkaisevasti. Kalastus ei enää tuntunutkaan yksitoikkoiselta, eivätkä päiväni  liian raskailta.Taukojen rytmittäminenkin luonnistui  paremmin. Minulla oli muutakin tekemistä kuin lukeminen, nukkuminen ja syöminen. Sekä kala-asioiden pohtiminen, juttujen kuuleminen ja kertominen. Yhtäkkiä en kokenut olevani eristyksissä. Ulkomaailma oli saavutettavissa Ystävät lähellä..

Laivaamme saatiin netti.

Kippareilla on käytettävissään omat vermeensä. Laivaradio, laivapuhelin ja kännykkä. Niiden avulla he ovat verkostoituneet ja koko ajan tietoisia toistensa liikkeistä, kalansaaliista ja säästä. Kippariverkoston paneeleissa  Norjan ja maailman asiat pistetään kuntoon ja kuullaan sekä kerrotaan uusimmat juorut.

Internet on tehnyt laivaelämän tasavertaisemmaksi. Demokratisoinut sitä hierarkiaa murentamatta. Kippari on yhä ehdoton pomo,mutta netin ansiosta myös miehistölle avautuu yhteys ulkomaailmaan. Siitä on hyötyä kaikille. Sää- ja saalistiedot  löytyvät kätevästi. Samoin muiden alusten sijainnit. Ei tarvitse  joka asian takia soitella.

Netti tekee kaksoiselämäni mahdolliseksi. Se vie minut toisiin ulottuvuuksiin ja auttaa tutustumaan uusiin ystäviin  sekä pitämään yhteyttä vanhoihin. Netti on henkireikäni.
Chattailemalla, mailaamalla, bloggaamalla ja kommentoimalla pystyn olemaan mukana. Olemaan yhteydessä. Vaikkapa ympäri maailmaa asuvien miekkavalasihmisten kanssa.
Netti auttaa olemaan lähellä kaukana.

Tänään join kahvit Tampereella,tutustuin Norjan nykyisen kuningashuoneen ensimmäisen  kuningattaren
Maudin kamaripalvelijaan  ja kävin Kirkenesissä saakka katsomassa presidentinvaalien äänestystouhuja.

Tajusin taas kerran, että vaikka Norja, Stø. Tromssa ja Arnøya tässä yhteydessä mainiten,onkin hieno maa niin  tuo byrokratiapuoli  kangertelee..

Harvalla on mahdollisuus matkata maailman ympäri viidessä minuutissa. Apajien välissä se kuitenkin onnistui.
Iltapäivällä tulin iloiseksi saadessani selville  erään Kirkenesissä asuvan suomalaisperheen joulukuussa syntyneen tyttölapsen kauniin nimen. 

Helsingissäkin käväisin.Pidän kaupungista, sen kuppiloista, kaduista ja ihmisistä, mutta myös luonnosta. Näinhän viime kesänä erään lahden takana ,vanhojen kartanorakennusten tienoilla kävellessä elämäni ensimmäisen uuttukyyhkyn. Helsinki ja helsinkiläiset ovat kiinnostavia. Niitä minulla on tapana kaukaa seurata. Ja varsinkin kirjailijoita ja muita sellaisia.
-lauri-

søndag 8. januar 2012

Revontulien iltayö

Kaamospäivä on joskus muutakin kuin surkean harmaa ja lyhyt kajo pitkien pimeiden välissä. Selkeällä säällä taivas on värillinen ja kuu kuin aurinko. Iltayöt ovat  revontulien.
Toissailtana ne  innostuivat. Poikani kuvasi tämän sarjan  maatilallamme Gisløyalla.
Alla kalankuivausteline, navetta ja  koillistaivaan Aurora borealis.
  

Näkymä pohjoiseen.


Vaaditaan pitkä valotusaika ja jalusta jotta revontulikuvauksessa saadaan toivottu eli  todellisuutta hienompi lopputulos. Fotoshoppauksiin ei silloin tarvitse turvautua.


Revontulet muuttavat nopeasti muotoaan.


Aurora Borealis on vikkelä liikkeissään. Se suurenee ja pienenee, vahvistuu ja heikkenee, vaihtaa väriä ja paikkaa sekä supistuu ja  laajenee.

-lauri-


torsdag 5. januar 2012

Celine in memoriam

Miekkavalastyttö syntyi jouluna. Hirmumyrskyn voimalla puhaltanut tuuli  ja voimakas merivirta  häiritsivät synnytystä.  Emo, joka normaalioloissa olisi yhdessä muun lauman kanssa huolehtinut poikasestaan, kadotti hänet. Ehkä emo kuoli. Virtaus ja aallot kuljettivat pikkuvalaan matalaan lahdenpoukamaan.
Muu suku ei päässyt auttamaan vaan ui pois. Poikanen yritti turhaan etsiä äitiään . Myrskyssä oli mahdotonta päästä  avomerelle.
Tapaninpäivänä  Celineksi ristitty perheensä kadottanut miekkavalas kuoli. 


Vastasyntyneen miekkavalaan vatsa ei ole  puhtaan valkoinen niin kuin aikuisilla.
Yläkuvassa vielä elossa olevan Celinen  vaaleanpunainen väri  on kuoltua haalennut kermanvalkoiseksi.


Celine oli kuollessaan vain muutaman päivän ikäinen, osa napanuoraa oli jäljellä.

Siirsimme hakemani valasvauvan vaunuihin ja myöhemmin pakastimeen, näytteidenottoa varten säilytettäväksi. Kuva: Greet


Minä Celine ja Tom (Greet)


            Greet ja kookas poikanen. Celine oli lähes 2,5 metriä pitkä ja painoi puolitoistasataa kiloa.(Tom)

Morgenstjerne torstai 5.1.2012 Voimakasta koillistuulta, selkeää, pari astetta pakkasta. Kalastuskausi on käynnistynyt.Olemme olleet kolme kertaa merellä ja saaneet yhteensä  viisi tonnia. Lähinnä seitiä ja koljaa. Kututurska ei ole vielä saapunut. Silli  ja valaat viihtyvät yhä Støn läheisillä merialueilla. Myös meidän vesillä harvinaiset ryhävalaat.

Paluuni Norjaan sujui dramaattisissa merkeissä.Vaikka jouluna oli mahtavan levollista tavata tuttuja, olla suvun parissa, saunoa ja samoilla tutuissa maastoissa sekä syödä jouluherkkuja, kerkesi Suomen loman aikana tulla kova ikävä.Lähinna merta ja varsinkin valaita. Kaipasin takaisin. Halusin tavata rannoille ruokailevat ystäväni. Halusin nähdä ne läheltä.

Tapasin miekkavalaat, näin ryhävalaiden puhallukset ja sillinpyynin ja koin yhden hienoimmista safareista valaitten ollessa aivan aallonmurtajan ulkopuolella. Olin etuoikeutette taas kerran. Sainhan seurata kuinka kekseliäitä ja älykkäitä miekkavalaat ovat. Lauma toimi ryhmänä, kukaan ei sooloillut ominpäin. Niillä oli selkeästi johtaja joka sai jopa kookkaat ryhävalaat mukaansa silliparvea piirittämään. Ja siitä yksi kerrallaan aterioimaan. Ainakin siltä minusta näytti ja niin haluan uskoa.

Läheisin kosketukseni miekkavalaisiin tuli surullisella tavalla. Lofooteilla olevan miekkavalasperheen naaras synnytti väärään aikaan väärässä paikassa. Tai sitten se kuoli synnytyksessä saamiinsa vaurioihin. Joka tapauksessa Laukvikin Delpin kylän asukkaat huomasivat Tapaninpäivänä lahdessa uimassa olevan pirteän valasvauvan. Kuvasivat sen pärskimistä rantakivikossa. Valas läksi lopulta avoveteen, kauemmaksi rannasta. Kyläläiset toivoivat sen selviävän avomerelle, ehkä löytävän emonsa. Osa oli skeptisiä. Arveli ettei emostaan erilleen joutuneella vastasyntyneellä ole mahdollisuuksia.

Seuraavana päivänä kuollut valasvauva löytyi rantakivikosta. Valaan urheaa kamppailua seuraamassa ollut nuori tyttö Maja risti  isosisänsä  oheiselle videolle kuvaaman valaan Celineksi. Minun tehtäväksi tuli hakea Celine Støhön. Valaantutkijat  ja Valassafari saavat päättää mitä sille tehdään.

Ensimmäinen konkreettinen  kosketukseni kovasti kiintymiini miekkavalaisiin oli pikkuisen erilainen mitä olin toivonut. Surullinenkin. Miekkavalas Celine kuoli vapaana. Vaikka elikin ainoastaan  jouluaatosta tapaninpäivään.
-lauri-






søndag 1. januar 2012

Humpbacks and Orcas

ARCTIC LIGHT HVALESAFARI ON BOARD EKENBORG 31.12.2011


Here some pictures from the last safari of the year 2011. We were  so lucky to find first two humpbacks a bit far away from Stø and  later an orca family together with three humpbacks very close to our harbour. The weather was perfect. My friend Tom was  taking pictures and finding whales.
Happy New Year and many whales.
Many thanks to our captain fisherman Johnny Ekenborg Johnsen
-lauri- 

Gavlfjorden nearby, is going to be a paradise for orcas. We have local  herring year around, mackerel during summer months  and travelling herring from Barents Sea in january.

Humpback close to our boat

Blowing humpback whales.

Young humpback whale  diving. in a very ground water. 

We have a lot of food outside of Stø right now.  Humpbacks, some of them, are travelling  here together with orcas. Normally they are now in Caribbian.

We  have not so much light in this time of the year. Binocular helps a lot