Jo jonkin aikaa on yr.no sivuilla ollut mahdollisuus
saada säätiedotus kveenin= kväänin kielellä.
Ohessa sieltä kopioitu tämän päivän sää
matalikoillemme.
Sivun oikeassa yläkulmassa on mahdollisuus valita
kieleksi molempien norjan kielten ja englannin lisäksi
myös kveeni.
On mielenkiintoista verrata kveenin sanoja suomeen ja
suomen eri murteisiin.
Säätiedotus melkein kotimaisella, olkaa hyvä!
Ennustus paikale: Vesterålsbankene sunnuntai 31.10.2010
Aamu kl 6 – kl 12
 | 9° |  |
Sajet. Friski, 11 m/s, suunta: vestaetelä. 1,0 – 3,6 mm sajetta.
Keskipäivä kl 12 – kl 18
| | 9° |  |
Sajet. Oikhein friski, 16 m/s, suunta: etelä–vestaetelä. 0,5 – 1,2 mm sajetta.
Ilta kl 18 – kl 24
| | 9° |  |
Sajet. Oikhein friski, 16 m/s, suunta: etelä. 2,4 – 5 mm sajetta.
Maanantaiksi on odotettavissa oikein kunnon myräkkä. Niin kovaa tuulta ja yhdeksän metrin aaltoja ei täällä ole lähiaikoina koettu. Toivottavasti ennustus ei koko laajuudessaan toteudu, eikä tuuli iske rannoillemme täydellä voimallaan.
Ennustus paikale: Vesterålsbankene maanantai 1.11.2010
Aamu kl 6 – kl 12
| | 8° |  |
Sajet. Kohta friski, 10 m/s, suunta: vestaetelä. 0,8 – 1,5 mm sajetta.
Keskipäivä kl 12 – kl 18
| | 5° |  |
Sajet. Pikku tormi, 21 m/s, suunta: vesta–vestapohjanen. 0,3 – 4,2 mm sajetta.
Ilta kl 18 – kl 24
 | 5° |  |
Auringonpaistet. Oikhein friski, 17 m/s, suunta: vestapohjanen. 0 – 0,3 mm sajetta.
Ennustus paikale: Vesterålsbankene tiistai 2.11.2010
Aamu kl 7 – kl 13
 | 4° |  |
Pilvisää/ umpuilma. Kova tuuli, 7 m/s, suunta: vesta. 0 mm sajetta.
Keskipäivä kl 13 – kl 19
| | 4° |  |
Pilvisää/ umpuilma. Pikku tuuli, 5 m/s, suunta: vestapohjanen. 0 mm sajetta.
Ilta kl 19 – kl 1
| | 5° |  |
Pilvisää/ umpuilma. Kohta friski, 9 m/s, suunta: öystä. 0 mm sajetta.
-lauri-
Tuo kveeninkieli on aika jännännäkoistä. Olen joskus tuolta yr:n sivuilta sita katsonut. Kuinkahan paljon kveeninkielisia on Norjassa, tiedatko?
SvarSlettWikipediasta:
SvarSlettKveenien lukumäärästä ei ole olemassa virallisia laskelmia. Norjassa on arvioitu olevan jopa 30 000 kveeniä, mutta suurin osa heistä on kadottanut jo suomen kielen taidon. On arvioitu että 12 000 ihmistä ymmärtää kieltä, mutta ainoastaan 200 osaa lukea kveeniä ja vain 50 kirjoittaa kveeniksi. 1980-luvun lopulla Finmarkun läänissä tehdyssä kyselyssä noin 4 500 kyselyyn vastannutta ilmoitti olevansa kveeni. Vuoden 2005 väestönlaskennassa ilmeni että 2 000–8 000 ihmistä puhuu kveeniä, vaatimustasosta riippuen.
Minusta vähän tuntuu että tuokin kveenin kielen puhuminen on enemmän veteen vedetty viiva ainakin toistaiseksi - jotkut kutsuu käyttämäänsä kieltä kveeniksi ja toiset suomeksi vaikka olisi suunnilleen samankuuloisesta "suomen variantista" kyse. Näin ainakin meidän kunnassa. Pykeijässä on sekä "kveenin" että "suomen" puhujia, siis ihan paljasjalkaisissa pykeijäläisissä. Kuka sen mitenkin tuntee omalla kohdallaan oikeaksi sanoa. Pasvikissa taas ei varmaan kukaan sano puhuvansa kveeniä. Sitten kun vielä kveenissäkin on tietenkin eri murteita, niin ei se kirjakielen sääntöjen laatiminenkaan ihan helppoa ole. :)
SvarSlettSilloin kun asuin Tromssassa eli jo melko kauan sitten, puhuttiin että Vinmonopolet olisi ensimmäisenä "virallisena tahona" käännättänyt jonkin esitteen kveeniksi? Saattoi olla fleippi, en ole sellaista koskaan nähnyt. Sen vaan muistan että yksi kertoi Vinmonopolet'in kääntyneen ensin "viinipooliksi" mutta sitten siitä oli tullut "viinapooli", koska "emmehän met viiniä mene sinne hakemhan".
Tuula, noin ne luvut menevät.Toivottavasti kveenin kieli alkaa tästä piristymään virallisen asemansa myötä.
SvarSlettKieltähän voi opiskella mm. Tromnssan yliopistossa ja netistä löytyy sanasto osoitteesta http://uit.no/getfile.php?PageId=7815&FileId=10
Ruijan Kaiussa, jota voi kutsua kveenien, Norjaan myöhemmin muuttaneiden suomalaisten, meänkielisten ja kaikkien muidenkin asiasta kiinnostuneiden äänenkannattajaksi, löytyy kovasti valaisua kveenien historiaan ja nykypäivään.
Lehti ilmestyy usealla kielellä:kveeniksi, norjaksi, suomeksi ja meänkielellä.
Päätoimittajana on vuodesta 1995 ollut Liisa Koivulehto.
Ruijan Kaiussa valotetaan myös myöhemmin Ruijaan ja muuallekin Norjaan muuttaneiden elämää.
Ruijan Kaiun ansiosta pikkuinen Stömmekin on päässyt laajempaan tietoisuuteen, kun me Mirellan kanssa olemme lehden avustajia ja välitämme kalastajakylämme tunnelmia.
Ruijan Kaiun soisi löytävän tiensä useampaankin talouteen Norjassa ja Suomessa.
Tilaamalla lehden kouluihin ja muihin laitoksiin sekä kirjastoihin, kunnat voisivat omalta osaltaan välittäa suomalaisuutisia maailman huipulta, niinkuin Ruijan Kaiun tiedonvälitystä olen kuullut kutsuttavan.
Sen verran lyhyen aikaa olen lehteen kirjoittanut, ettei sen kehuminen ole ristiriidassa jääviysasioden kanssa.
Ruijan Kaiku on hyvä lehti:)
Kiitos Elvenes hienosta valaisusta.
SvarSlettOnko sinusta siellä pitkään asuneena kveeni kieli vai murre ja tunnetko nuoria, jotka kieltä puhuisivat.
Minulle kveenit ja kieli on tullut tutuksi lukemalla ja romaaneista ja muutamilta kalareissuilta niiden romanien maisemiin sekä myös meillä Øksnesissä asuvien Seipijärvien ja Lathien kautta.
Yks Seipijärvistä jopa puhuu kveenin kieltä auttavasti ja ymmärtää meidän suomea. Oletko sinä siellä asuessa paljonkin kierrellyt näissä suomalaiskylissä tai tutustunut kveeniä puhuviin. Tuo sanalista ainakin on aika hauska, mielenkiintoisia ilmauksia.
Ja on se kyllä törkeää jos viinakauppa pitää sillä tavalla laimentaa viinikaupaksi. Jossain sen rajan pitäisi kulkea:)
Elvenes:Siinä olet kyllä niin oikeassa, että taatusti tulee haasteita kirjakielen muokkaajille. Ja siinä, että kieli tavoittaisi nuoret. Ja paljon on pohtimista näiden modernien sanojen kanssa. Islantilaiset ne vääntävät kaikki lainat omaan kieleensä sointuviksi, niinkuin nyt pc, joka on hauskasti tövlu (taulu) ja puhelin joka käännettiin aikoinaan simi (siima, lanka). Noh taas karkasi Islantiin..
SvarSlettKyllä kveenin kieli kiehtoo, ja kaikkein eniten ne tarinat maahanmuuttajista. Tämänpäivän siirtolaishistoriat ovat myös historiaa ja ihan yhtä mielenkiintoisia ja arvokkaita kuin 1800- luvun.