MENNYT MAAILMA

Støn kalastajakylän sydän on useasta eri lisärakennuksesta koostuva osittain vedenpäällä tolppien ja palkkien varassa oleva  ja vaaleaksi maalattu . Rakennuksen alakerroksessa sijaitsevat suomalaisten siimansyötittäjien työpaikat ja yläkerrassa majoitustilat. Viisikymmentä vuotta vanha rakennus, joka on yksi viimeisiä lajissaan, mutta ei enää vastaa nykyajan vaatimuksia, tullaan jossain vaiheessa purkamaan. Samoin käy  puulaiturin.

Mennyt maailma veden päällä sijaitsevine syötitystupineen ja lankkukäytävineen jää elämään mielikuvissa ja muistoissa.

Kuvan siimalaiva on täsmälleen minun ikäinen 15- metrinen Øyland. Se oli ensimmäinen työpaikkani merellä. Øylandilla aloitin kalastajanurani lähes 8 vuotta sitten.


Mennyt aika tulee vastaan majoitustiloissa, Rorbuissa. Kuvassa vanhaan tyyliin rakennetut laverisängyt. Vielä 60-luvulla monet kalastajat asuivat näissä tiloissa, ahtaissa oloissa, jopa 8 miestä huoneessaan, koko talvisesongin ajan. Ainoastaan suurempina juhlapyhinä heillä oli mahdollisuus käväistä kotona perheittensä luona. Hieman samaa perinnettä jatkavat suomalaiskoukuttajat. Tosin nykyään ei enää ole ihan niin eristäytynyttä. :)

T-paitani on NRK:n mainospaita , jonka sain toukokuussa kuskattuani kuvausporukkaa ympäri Støtä. Kylämme kirkko ainakin on esillä jossain Norske Kysten ohjelman jaksossa.


Kun Valassafafaritoiminta Støssä 1994 alkoi, osittain huonoon kuntoon päässeet rorbut kunnostettiin silloisen valassafariyrittäjän ja kalanvastaanoton omistajan yhdessä vetämässä projektissa perusvaatimukset täyttäviksi majoitustiloiksi. Sekä matkailu- että kalastuselinkeinon käyttöön.

Che Guevara tulee  luokseni. Tämä t-paita on yksi kolmesta kaapissani olevasta vapaustaistelijaa kuvaavasta vaatekappaleesta. Ostettu Pajalan markkinoilta vuoden 2009 kesällä.

Rorbussa asutaan asuntolamaisissa oloissa. Jokaiselle siimansyötittäjälle on tarjolla ainakin oma sänky, usein myös oma huone. Keittiötilat ovat yhteiset, ja kylpyhuone- WC .
Tom Buan keittiön pöytä on minulle tuttu. Sama pöytä , sama tuoli,sama mies  :) Asuin näissä tiloissa talvikauden 2000. Aamupalaa syödessä oli ja yhä  on  hienoa katsella merelle, Andan majakkasaaren suuntaan.

T-paitani on muutama viikko sitten valaspomoltani tuliaisina saatu amerikan jääkuikkakuvioinen. Lintua, islanniksi himbrimi, ei täällä esiinny. Mystinen kuikka on lempilintujani. Se tuo mieleen Islannin.



Veden päällä tolppien ja pilarien varassa olevalla rakennuksella on avara sielu. Ja siellä asuneiden satojen kalastajien energia. Sen tuntee varsinkin myrskyllä aaltojen loiskiessa rakennuksen perustuksen kiviin ja tolppiin. Käytävän roskat voi kätevästi lakaista lattialankkujen välistä mereen pikkuseitiparvien ihmeteltäväksi.

Oranssi t-paita on Pellosta neljä vuotta sitten ostettu saamelaisaiheinen.

Eikö se ovi aukea ?
Syötitystupien käytäviltä on suora yhteys laiturille. Suuri liukuovi pitää myrskyllä jyskettä, joka kuuluu yläpuolella oleviin asuntoihin. Osalle siimansyötittäjiä lintujen ja vanhan rakennuksen sekä meren äänet ovat melua, osalle unen tuova kehtolaulu.

Jack Daniels t-paita on suosikkejani. Itse tuotetta en  kommentoi .



Syötitystuvan ovi, sen kynnys ja oven vieressä tyhjiä siimapönttöjä. Harvassa paikassa siimakalastuksen kiehtovaan, mutta kohta menneeseen maailmaan, pääsee niin helposti kuin kylässämme. Menemällä sisään ja kulkemalla pitkän rakennuksen käytäviä ja haistelemalla kalastustunnelmia. Riippumatta siitä onko kalastuskausi vai ei. Tänne voi aina tulla.

T-paitani parin vuoden takaa , nimetön, musta ja miellyttävä.

Syötitystuparakennuksen alakerrassa on työtilat ns, syötitystuvat ja kalastusvälinevarastot. Osa laiskimmista kalastajista säilyttää siimojaan ja kohojaan alakerran käytävän seinustoilla.

T-paitani Arctic Whale Toursin toissakesän mallistoa.

Siimojen syötitys on urakkatyötä, missä saa itse määrätä työtahdin ja sen mihin aikaan on töissä. Tärkeintä on syötittää sovitut siimapöntöt . Jotta raskasta seisomatyötä kestäisi, on muistettava lepuuttaa jalkojaan ja nauttia eväitä.

T-paitani vuoden 2007 Ruijan kalastusretkellä, Mehamnin vappuvapaalla Nordkapista ostettu korkealaatuinen valiotekstiili.


Kädessäni koljakoukkunippu ja vieressä Øyland siimalaivan pitkäsiimapönttö. Aiemmin pöntöt olivat puusta. Oikeastaan niitä olisi voinut kutsua korvoiksi.

T-paitani tämän kesän hankintoja.  Artic Whale Toursin tiloissa olleen valasnäyttelyn Øye til Øye esittelypaita.

Taustalla, syötinleikkuukoneen vieressä styroksisia syöttilaatikoita. Syötteinä käytetään silliä, makrillia tai Aasiasta tuotavaa sauria. Syötit leikataan joko käsin tai niinkuin tässä tuvassa koneella.

T-paitani on varastoni vanhin, lähes kymmenen vuotta vanha ja nimetön. Se on nuhraantunut mutta pitänyt kuosinsa suhtellisen hyvin, osin myös hihansuissa ja kauluksessa olkevien resoriensa ansiosta.

Istun syötitystuvan penkillä, siinä kohtaa missä työpäivänä on valmistuvan pitkäsiimapöntön paikka. Støn tuvissa suomalaiset siimansyötittäjät auttavat kalastajia saamaan pitkäsiimansa syötitetyiksi. Vuosien mittaan yli 350 maanmiestäni on työskennellyt näissä perinteisissä työtiloissa.

T-paitani tänä kesänä syntymäpäivälahjaksi saatu Fishermans Friends , jonka teksti ei kestänyt arktisia olosuhteita(= sitä ensimmäistäkään pesua)

Morgenstjerne Støn laituri 10.lokakuuta. Nyt on myrsky. Tuulee 20 metriä sekunnissa ja vettä sataa kuuroissa kaatamalla, tai vaakasuoraan. Yöllä tuli lunta ja rakeita. Siimalaivojen kalastuskatkos on kestänyt jo 10 päivää. Suomalaisilla syötittäjillä ei ole töitä. Osa on käymässä Suomessa, osa kerää voimia seuraavaa tiivistä rupeamaa varten. Me saimme viikon aikana käytyä merellä kolme kertaa ja saalisitakin tuli  8 tonnia.

Eilinen meni suurelta osin valassafaritoimistossa. Tehoja nyt ei ollut niin kauheasti, mutta ainakin lämmintä ja mukavaa ja ruokaa sekä kahvia. Jotakin tuli  kirjoitettua, mutta suurin osa työstä tapahtui pääni sisällä löytämättä tietään ulos.

Illemmalla olin kierroksella syötitystuparakennuksen uumenissa. Otettiin kuvia tähän postaukseen. Halusin välittää jotain siitä tunnelmasta mikä vallitsee syötitystuvilla ja rorbuissa.
Tunnelmia  vanhasta ajasta.

Ja samalla esitellä eniten käyttämiäni t-paitoja. Valokuvaajana minulla oli mukana Mirella, siimansyötittäjä ja freelancejournalisti. Piirtäjä, kirjoittaja ja valokuvaaja.
Yritin parhaani mukaan olla kameran edessä ohjeitten mukaisesti. Se ei ole mikään yksinkertainen juttu.:)