Varstad Gård Gisløy

Varstad Gård Gisløy
Ketojen hoitoa.

fredag 9. desember 2011

Morgenstjernen luontovuosi 2011 Osa1. Sienet kuukausittain

Sienivuoden avasi huhtasieni. Poimin niitä huhti-toukokuuussa.

Kesäkuussa löytyivät ensimmäiset punikkitatit.

Herkkutattien satokausi oli jaksottainen. Ensimmäinen sato keskikesällä. Toinen syyskuussa. Yksittäisiä vastanousseita yksilöitä löytyi vielä marraskuun loppupuolella.

Rouskuja löytyi paljon, myös kuvan karvarouskuja.

Kantarellit viihtyivät tänä vuonna myös normaalista poikkeavilla kasvupaikoilla. Poimin niitä vielä joulukuussa.

Vaalea orakas toi vaihtelua Suppilovahveron dominoivaan myöhäissyksyyn.

Suppilovahverosato oli kaikkien aikojen suurin yhden syksyn aikan keräämäni. Sadon laatu erinomainen.

Kaikki kuvat netistä, paitsi suppilovahverot ja herkkutatit itse kuvaamiani.

Gavlfjorden 9.12. Koillistuulta 12m/s. Pikkupakkasta. Selkeää. Täysikuu on paistanut koko päivän.
Etelätaivaalla on jonkinlaista auringon kajoa. Huomenna koemme täydellisen kuunpimennyksen. Meidän lisäksi ainoastaan Nordbøen on kalastamassa, uhmaamassa ankaria olosuhteita.

Toinen joulukuuta, viime viikon perjantai oli historialllinen päivä. Silloin kävin sienestämässä. Poimin yli kolme kiloa suppilovahveroita. Ja vajaan kilon kantarelleja. Sekä muutamia vaaleita orakkaita. Koskaan aiemmin en Norjassa asuessani ole käynyt niin myöhään sienimetsällä. Suomessakin joulukuun saaliit ovat olleet sammalikossa hyvin säilyneitä viikkojen ikäisiä vanhoja kantarelleja.
Viime perjantain sienet olivat suurimmaksi osaksi vastanousseita, kiinteitä yksilöitä.
Sienivuodestani tuli lämpimän syksyn ansiosta ennätyspitkä. Ja muutenkin poikkeuksellinen.

SIENIVUOSI TIIVISTETTYNÄ:

Huhtikuu: Huhtasieni.
Löysin ensimmäiset huhtasienet kalankuvaustelineen alta 28.päivä.

Toukokuu: Huhtasieni.
Kuukauden alkuviikkoina poimin lisää huhtasieniä.

Kesäkuu: Punikkitatti.
Ensimmäiset punikkitatit ilmestyivät juhannuksen jälkeen. Kausi jatkui syyskuun puolelle.

Heinäkuu:Herkkutatti.
Ensimmäinen sato herkutatteja nousi kuukauden alussa .Sesonki oli lyhyt ja sienet lämpimän sään vuoksi normaalia matoisampia . Karva- ja haaparouskuja löytyi kuukauden puolivälistä lähtien. Haperot ilmestyivät samoihin aikohin. Kantarellikausi alkoi myöhässä.

Elokuu:Rouskut.
Poimin kuukauden aikana yllättävän paljon rouskuja, myös kangas- ja voirouskuja. Rouskujen esiintymistä menneenä syksynä leimasi jaksottaisuus. Kausi jatkui paljon normaalia pidempään. Kehnäsieniä ei ilmaantunut aikaisempien vuosien tapaan. Kantarelleja löytyi yllättävistä paikoista. Ensimmäiset orakkaat poimin elokuun lopussa.

Syyskuu:Kantarelli.
Syyskuun kalastimme melkein kokonaan Mehamnissa. Luulin sienikauteni jääneen lyhyeksi. Idästä palattuemme kerkesin kuitenkin toisen sadon herkkutattien rääppiäsiiin, viimeisenä nousseita poimimaan. Kantarelleja löytyi muutamilla kerroilla ennätysmääriä. Karvarouskuja ja varsinkin haaparouskuja nousi koko ajan lisää.
Suppilovahveron satokausi pääsi käyntiin. Sieniä löytyi aivan uusilta alueilta ja todella paljon. Myös orakassaalis oli hyvä syyskuun lopun kiihkeinä sienipäivinä.

Lokakuu:Suppilovahvero.
Lokakuu oli selkeästi suppilovahveron.Niitä sain poimittua oikeastaan niin paljon kuin halusin ja jaksoin. Rajoittava tekijä oli kuivurin kapasiteetti. Myös kantarelleja ja vaaleita orakkaita löytyi ja paljon myöhäisiä herkkutatteja.Tein muutamia kangasrouskulöytöjä kuukauden lopussa.

Marraskuu: Vaalea Orakas.
Sienestys jatkui. Ensimmäistä kertaa Norjan aikanani marraskuun puolelle. Suppilovahveroita nousi koko ajan lisää. Keskityin usealla retkellä tietoisesti vaaleaan orakkaaseen. Hyvälaatuisisa nuoria sieniä oli mahdollista löytää vielä kuukauden viimeisinä päivinä. Pari muutaman asteen hallayötä ei keskeyttänyt sienten kasvua ja kausi näytti jatkuvan joulukuulle. Aivan marraskuun lopulla löysin vastanousseita, kiinteitä kantarelleja sekä herkkutatteja !!!!!

Joulukuu: Kantarelli.
Joulukuun sieneksi olen valinnut kantarellin. Tein toinen joulukuuta yhden lyhyen retken Støn lähialueen kuusikkoon. Oikeastaan vain siksi, että voin kirjata myös joulukuun sienestyskuukaudeksi. Poimin kaatosateessa ja kovassa tuulessa yli 3 kiloa suppilovahveroita. Hienointa oli löytää nuoria kantarelleja. Kantarellikaudesta tuli näin yli 5 kuukauden mittainen.
-lauri-

3 kommentarer:

  1. Mun sienivuosi jä kovin lyhkäseksi kun tänne tuli talvi niin pian eikä täällä ole oikein säänkestäviä lajeja niinku suppikset :/ Keväällä koitin bongailla huhtasieniä mut eipä näkynyt.

    SvarSlett
  2. Sinä olet varmaan syönyt joka tai ainakin joka toinen päivä sieniä.
    Oletkos muuttunut ukonsieneksi?

    SvarSlett
  3. Mila:Luulen että suppilovahverot olisi aika helppo saada Islantiin. Siellä on samanikäisiä tai vanhempia suppiksille ihanteellisia sitkankuusikoita kuin täällä. Ei muuta tarvitsisi kuin ottaa maata rihmastoineen ja tuoda muutamiin paikkoihin(Tosin se on laitonta).Ilmeisesti itiöt eivät ole tuulen mukana maahan kantautuneet. Täällä suppilovahverot olivat 10 vuotta sitten harvinaisia, löysin muutamia pikku esiintymia. Nyt se on levinnyt kaikkialle. Lehtikuusentatti on Islannin juttu ja ainakin Etelässä herkkutatit.Pitänee alkaa ensi syksynä Hveragerdin maisemia kartoittamaan. Jännä miten talvi tuli teille niin paljon aikaisemmin.
    Hanne:
    Kaikkein eniten tulee sieniä käytettyä erilaisten tavallisten kastikkeiden saostamiseen. Pojilla menee pastaan. Kuivatut suppilovahverot sopivat hyvin niihin ruokalajeihin.
    Pataruoissa tietysti ja sienikeitoissa ja sienikastikkeissa, munakkaissa sekä liharuokien lisukkeena-
    Että kyllä sieniä käytetään tosi paljon.
    Poikien maatilalla ovat kuivatut sienipurkit keittiön koristuksena heti hellan vieressä.
    Siitä ne on helppo ottaa käyttöön.
    Joululahjoiksi Suomen sukulaisille on hyvä viedä kuivattuja sieniä vanhanajan lasipurkkeihin pakattuna.
    Kyllä syksyn saaliille on käyttöä.
    Ukonsienimäisyyteni saattaa olla peritty ominaisuus, ei hankittu ;)

    SvarSlett