Varstad Gård Gisløy

Varstad Gård Gisløy
Ketojen hoitoa.

onsdag 7. desember 2011

YKSI KANSA, YKSI KIELI, YKSI MEIJERI

Miten käy joulun? Ehtiikö voi kauppoihin? Kerkeämmekö leipoa kaiken valmiiksi?

Onnistuuko Tine torjumaan kansakuntaa uhkaavan kriisin?

Koska saamme voita leivontaan ja ruoanlaittoon?

Tai ainakin Bremyktiä levitteeksi?


Morgenstjerne, Sand 7.12. Heikkoa koillistuulta, erittäin korkeita aaltoja. Muutama lämpöaste.
Vuorilla on lunta , maissa pikkupakkasta. Sienestyskausi on lopultakin päättynyt. Olemme kuudentena päivänä peräkkäin merellä. Eilen saimme vajaat tuhat kiloa koljaa.
Silli ja sen mukana miekka- sekä ryhävalaat ovat saapunut viereisen saaren Andøyn edustalle.

Viime päivien kiihkeän kalastuksen, miekkavalas Morganin surullisen tapauksen ja sillin saapumisen varjossa monia dramaattisia tapahtumia on jäänyt huomaamatta. Viikkojen ajan Norjaa vaivannut voikriisi on saanut minun millään tavalla asiaa noteeraamatta laajentua kansainväliseksi konfliktiksi. Tanskan ja Norjan väliseksi Voisodaksi.

Norjassahan on voipula. Sen seurauksena valtio ryntäsi hädissään alentamaan kohtuuttoman korkeita voitullejaan. Mutta vain määräajaksi. Tarkoituksena oli helpottaa voin ostoa tanskalaisilta meijereiltä. Ja turvata tärkein. Joululeivonnaisten ja muiden rasvaa vaativien jouluherkkujen saatavuus ja kotileivonnan onnistuminen.

Mutta Tanskapa ei suostunutkaan vuosikausia epätoivoisesti omaa tuotantoaan suojelevalle ja perusmeijerituotteiden tuonnin lähes kokonaan kieltäneelle Norjalle myymään yhtään mitään. Väliaikaiset tullihelpotukset eivät juuteille riitä. Tulkoon Norja tälläkin kertaa toimeen omillaan. Eihän se voi ole aiemminkaan kelvannut.

Tanskan luomuvoi menee Suomeen ja Ruotsiin. Sinne on hyvät kauppasuhteet, alhaiset tullit ja jatkuva menekki. Sitäpaitsi Norja sulkee rajansa heti kun oma tuotanto ylittää kysynnän. Joskus tammikuun lopulla. Silloin ei vietäisi yhtään mitään.

Norja on maataloustuotannon turvaamisessaan maailmanmestari. Tullimuurien perusteluna on säilyttää omavaraisuus." Jokaiselle maalle on tarpeellista olla omavarainen, peruselintarvikkeiden tuonnista mahdollisimman vähän riipuvainen. Se on parasta varautumista kriisiaikoihin" kuuluu väite.

Nyt meillä sitten on se kriisiaika. Ruokapula. Voi on loppunut. Kansa turhautuu. Me täällä pohjoisessa kärsimme eniten. Kolmeen viikkoon ei oikeaa voita ole minkään kaupan hyllyillä näkynyt. Ei edes voipohjaisia levitteitä.

Margariinia on kansalaisten syötävä. Kaikkein pahiten kriisi koettelee ns. äijäkarppaajia. Niitä jotka karppauksesta omaksuivat hillittömän voin , kanamunien ja lihan syönnin.Pistivät perunat, riisit, makaronit ja kuitupitoiset leivät sekä muoville maistuvat kevyttuotteet piiloon. Ja unohtivat karppaamisen syvimmän olemuksen. Runsaan vihannesten ja hedelmien ja vähähiilaristen juuresten kuten nauriin käytön.

Pakon edessä elikkä nyt margariini , kevytlevitteet ja -juustot ovat alkaneet tehdä kauppansa. Hyllyt tyhjenevät ja kansalaiset sopeutuvat, suurempia protesteja ei esiinny. Kuluttajat uskovat meijerimiesten ja -naisten lupauksiin.

"Tämä voipula on väliaikainen ja johtuu kulutuksen yllättävän suuren kasvun lisäksi huonosta rehuvuodesta ja siitä johtuvasta maidontuotannon notkahduksesta. Tammikuun kuluessa kaikki palautuu ennalleen. Tarjonta ja kysyntä ovat tasapainossa"

Helmikuussa voikriisimme on lupausten toteutuessa taaksejäänyt painajainen. Kaikki jatkuu niinkuin mitään kriisiä ei k olisi koskaan ollutkaan.
Samoilla hyväksi havaituilla linjauksilla jatketaan. Muun maailman menosta riippumatta.
Yksi kansa, yksi kieli, yksi meijeri.
Siitä lähdetään.
-lauri-


11 kommentarer:

  1. Tämä maa on kuin Suomi 70-luvulla!

    SvarSlett
  2. Sanoit sen suoraan.
    Suojatullit, joiden tarkoituksena oli estää Norjan elintarvikekriisi, aiheuttivat sen. Ja tekivät kriisistä ennakoitua pidempiaikaisen.
    Ei kukaan halua myydä lyhyellä varoitusajalla maahan, jossa kilpailu on tukahdutettu ja markkinat muutenkin epäterveet.
    "Kaveria ei jätetä" ei toimi yksipuolisesti.
    Ehkä kannattaisi hieman vapauttaa elintarvikekauppaa. Niinkuin vastaisen varalta.

    SvarSlett
  3. Suomessa (ainakin Tampereella) on kuulemma kanssa koettu voipulaa, ilmeisesti karppauksen hurjan nousun vuoksi! Suomi-vieraani kuulemma veivät kotimatkalla Ruotsista ostamaa voita mukanaan kotimaahan. Täällä meidän korkeudulla kaupassa vielä voita riittää, laita viestiä jos tarvitset voilähetyksen pohjoiseen :)

    SvarSlett
  4. Satu on oikeassa. Suomessa on voipula, kun karppaajat ovat ostaneet kaikki voit ;)
    Porina

    SvarSlett
  5. Voihan Karppi.
    Että tämäkin piti vielä ns. vanhoilla päivillään kokea.Sitähän voi itsekukin sortua jopa voin tai bremyktin hamstraamiseen.
    Kaupoissa ei annettu mitään takuita muusta kuin pienien erien tulosta. Ne sitten viedään käsistä heti kauppojen avauduttua kun kaikki ostavat maksimimäärän.
    Satu:Ehkä täällä ylhäällä ollaan herkempiä suhdannevaihteluille. Uskomme, että voipula on jotain vakavampaa ja varaudumme ostamalla kaupat tyhjiksi.
    Ihan hyvin me ollaan pärjätty, kipparikin, melange paistomargariinilla ja kevyillä pöytärasvoilla.

    SvarSlett
  6. Tjaa lopussa on monessa maassa, ei kuitenkaan minulla. Ilmeisesti sain etiäisen koska tein monta purkillista kirkastettua voita, eli poistin heran.

    SvarSlett
  7. Hehe, vanha tietäjä, siis nuori tietäjä, osaa varautua näihin tällaisiin. Jospa se oli Odin joka vihjas. Millainen prosessi son heran poisto ?

    SvarSlett
  8. Nyt vasta oikein huomasin postauksen otsikon ja siitä tuli heti mieleen eräs seitsemänkymmentä vuotta sitten hyvissä voimissa ollut valtakunta. Jos vihjailet yhtäläisyyksistä siihen suuntaan, niin älä sano ääneen norjaksi. Nämä ei tykkää... *tirsk!*

    SvarSlett
  9. Ei kun muuten vaan tuli mieleen. Pitääkin katsoa miten google translatori sen kääntää ehhehe :)

    SvarSlett
  10. Vai nuori...kiitos, no tässä eka google osuma sulatteluun.
    http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/35852/Kirkastettu%20voi/

    SvarSlett
  11. Olipas helppo. Pitää kokeilla. Ensiksi olis saatava jostain hommattua raaka-aineet ;)

    SvarSlett