Ryhävalas tunnetaan. Sitä on paljon tutkittu, sen elintavat on kartoitettu. Ovat netissä kaikkien löydettävissä:
Pohjois-Atlantin itäosassa ryhävalaat vaeltavat kesäisin pitkin Norjan rannikkoa pohjoiseen ja palaavat syksyllä takaisin trooppisille alueille.
Ryhävalas ui noin 25 000 km vuodessa edestakaisin. 5000 km keskimäärin lisääntymis- ja ruuanetsintäseutujensa välillä, reitit ovat säännöllisiä, eivätkä valaat yleensä seikkaile.(wikipedia)
Osa Norjan rannikkoseutujen kilteistä ja säännöllisistä elintavoistaan tunnetuista ryhävalaista on kieltäytynyt noudattamasta vaellusohjeita. Tämä lauma on tehnyt kapinan ja luopunut perinteistään. Sen sijaan, että olisivat jo aikoja sitten kiirehtineet Karibian alueen lämpöisillä lisääntymisalueille niskoitteilijat ovat jumittuneet Norjan meren kylmään. Jääneet laiskuuksissaan miekkavalaitten seuraksi sillinsyöntiin.
Viime vuonna ryhävalaat täyttivat meiltä pohjoiseen sijaitsevan Andfjord vuonon. Ilmaantuivat sinne joulun tienoilla.Tänä vuonna valaat tulivat aiemmin. Ja ruoka-apajat näyttävät löytyvän Andfjordin lisäksi läheisestä Gavlfjordista..
Gavlfjord on pinta-alaltaan Andfjordia huomattavasti pienempi. Täällä valaitten tarkkailu myös maalta käsin helpompaa.
Silli saapui toissapäivänä. Ryhävalaat miekkavalaitten kanssa eilen. Noin parikymmentä ryhävalasta ja useammat miekkavalaat ovat hajaantuneet tasaisesti ympäri vuonon. Niitä löytyy joka puolelta. Parasta ryhävalaissa on niiden hakeutuminen myös mataliin vesiin, lähelle rantaa.
Gavlfjord vuonon ryhävalassafarille päästäkseen ei välttämättä tarvitse edes venettä. Riittää kun liikuskelee rantoja pitkin. Kiikaroi vuonot ja lahdenpoukamat. Tarkistaa strategiset paikat. Valaitten löydyttyä jää ihailemaan.
Ryhävalaat eivät pistä vierasta pahakseen. Saattavat jopa innostua. Ja tulla tervehtimään.
Vuoden pimeimpänä aikana valoisaa on muutama tunti. Ryhävalaitten tarkkailu ei kuitenkaan ole sidottu näköaistiin. Tyyninä öinä, silloin kun tuulen kohina ja meren pauhu ei ole liian voimakasta, valaat tarjoavat toisenlaisen elämyksen.
Pintaan nousevan valaan puhallusääni on todella voimakas. Se kuuluu kilometrien päähän. Ja parhaiten juuri silloin kun korvat ovat herkistyneet kuulemaan. Yöllä.
Ryhävalas osaa muuten myös laulaa.
-lauri-
Talvinen valassafari on vaativa urheilulaji. Merellä on kylmä ja valoa niukasti. Näin joulun alla valaitten tarkkailuaikaa on korkeintaan neljä tuntia. Valokuvausaikaa sitäkin vähemmän.
Valokuvaaminen kaamosajan koleudessa vaatii hyvien laiteiden lisäksi ammattitaitoa.
Kiikareitten merkitus on sitä suurempi mitä vaikeammat ovat olosuhteet. Kuva: Tom
Ryhävalas lähtee sille tyypilliseen sukellukseen.
Nuori, utelias ryhävalas tuli tutkimaan laivaamme. Kuva: Per Ole
Ryhävalaan parhaita tuntomerkkejä ovat erittäin kookkaat valkoiset rintaevät.
Tämä nuori ryhävalas näyttää hyppimistaitojaan. Kuva:Dieter ja Sabine
Hei Lauri,
SvarSlettlämmintä joulumieltä ja onnekasta uutta vuotta sinulle! Aika taianomaista seurustella ryhä- ja miekkavalaiden kanssa joulunaikaan, tavalliset kuolevaiset eteläsuomessa kun odottavat vain pientä vilausta joulupukin Peteriporosta... Ha det bra! Elisabeth
Kiitos.
SvarSlettRyhä- ja miekkavalaiden kaamosnäkeminen on yksi elämäni parhaista joululahjoista.
Toissapäivänä ne olivat aivan Nyksundin aalllonmurtajan edustalla.
Hyvää joulua ja valaitten rauhaa Elisabeth.
Lauri
Levollista ja rauhallista Joulua! Kohti valoa mennään taas.
SvarSlettKiitos Ari. Sen huomaa. Tänään oli jo selvästi valoisampaa. Aurinko kun vielä pilkahtaisi ennen takaisin lähtöä.
SvarSlettOon kyllä kiitollinen sun blogista: aina kun näitä lueskelee, niin palaa takasin omiin menneissiin hetkiin tossa ympäristössä. Mahtavaa, että vielä on ihmisiä, jotka tekee asioita täydestä sydämestä. Arvostan suuresti sekä sua että tapaa, jolla omistaudut niille asioille, jotka saa sut innostumaan. Innostat esimerkillisellä toiminnallas myös muita.
SvarSlettHienoa joulua ja valasbongailuja sulle! Sekä sienisatoa ja kireitä siimoja uudelle vuodelle! Vi ses,
Lahen iskuryhmän Peter
Kiitos Pete ja Lahti. Teistä itsestänne voisi sanoa ihan samaa. Jotain jäi Støstä puuttumaan kun te sinne Hawaiiiille karkasitte.
SvarSlettMuistamme 10 siimapönttöä ja sinipallaksen pyynnin.
Merellemenon kynnyskään ei oleskelunne jälkeen ole mahdollisilla kalastajan uraa miettivillä niin ylivoimaisen korkea. "Kun kerran Petekin siellä joistakin alkuvaiheen pienistä ruoansulatuksellisista vastoinkäymisistä huolimatta loistavasti pärjäsi".
Oikeasti Pete ja lahtelaiset:Tulkaa vaan takaisin.
Hyvää joulua ja Uuden vuoden pärjäämisiä, ulkomaan kielellä Take care !
Hei Lauri!
SvarSlettEipä olla Lauri aiemmin twiittailtu, eikä onneksi milloinkaan v-tuiltu ja siitäkin on aikaa, kun on asiaa ja asian vierestä jauhettu. Luin tuossa Hesarista juttua sinusta ja aattelin, jotta pitäs siellä Norjassa ennen kesää pyörähtää, jos sinulle vain käy ennen kuin karkaat sinne Islantiin. On tuota juttua ja juorun tynkää kertynyt tässä kymmenen vuoden aikana niin, että siitä vois yhden kyläkirjan pyöräyttää ja kirjoittaa sen niin kuin hirvitulilla ne asiat oikeasti kerrotaan. Meri-ilma tekisi minullekin hyvää ja sais samalla kopisteltua Liukonpellon "pölyjä" pois mielestä!
Terveisin !
Janne Haatainen
Janne,Sen kun vaan otat suunnan tännepäin. Tarttet puhdistautua hetkeksi Liukonpellon pölyistä sen uskon.
SvarSlettKiirunassa ja Pellossa on hyviä yöymispaikkoja niin ei tartte yhteen menoon ajella. Valaatkin näyttävät asettuneen ihan tähän lähialueille.
Meillä alkaa turskasesonki, mutta viikonloput ja myrskypäivät oon vapaalla.