Imo 60 on kansainvälinen merenkulkualan turvakurssi ja avain valtameritöihin matkustaja- ja rahtialuksille. Palkitsin itseni kurssin läpikäymisestä leskenlehdillä.
Meripelastuksen teoria ja käytännön harjoitukset ovat keskeinen osa koulutusta. Pelastautumispuku tulee tutuksi.
Kurssilla harjoitellaan mereen hyppäämistä, siellä liikkumista ja hengissäpysymistä. Pätevän opettajan johdolla pelottava ympäristö tulee tutuksi.
Jos joutuu merihätään paraskaan turvapuku ei suojaa kylmyydeltä kuin puolenkymmentä tuntia. Siksi on hyvä pysytellä tiiviinä ryhmänä kunnes päästään pelastuslauttaan tai muuten pelastaudutaan.
Opettajamme kokoaa kaksi ryhmää suureksi lautaksi.
Ryhmä meloo johtajan komentojen tahdissa.
Ihmislautan ohjailu onnistuu pienen harjoittelun jälkeen.
Ryhmänä hakeudutaan pelastuslautan luokse. Sitten on vuorossa rasittavin osa: Lauttaan nousu. Lautassa jo olevien tehtävä on auttaa tovereitaan ylös.
Tulipalo laivassa on traumaattinen tapahtuma. Suuri osa kurssiajasta käytettiinkin erilaisiin sammutusmenetelmiin tutustumiseen ja sammutuksen sekä savusukelluksen harjoitteluun.
Harjoituksissa käytetyt välineet ja varusteet olivat niitä samoja joihin tositilanteessakin joudutaan turvautumaan. Kuvassa tulipalon sammutusta hiilidioksidisammuttimella.
Jauhesammutin on tehokas mutta paikat sotkeva. sammutusjauhe tunkeutuu joka paikkaan ja on vaikeasti puhdistettavissa.
Harjoitukset tapahtuivat henkilökunnan seuratessa vierestä ja huolehtiessa harjoituksen turvallisuudesta.
Isokaliiberinen vaahtosammutin toiminnassa.
Opimme että kaasupaloa ei kannata yrittää sammuttaa vedellä.
Välineitten pesu, huolto ja pakkaaminen ovat osa harjoitusta.
Sammutusharjoitusten vaativin osa oli sammutusryhmän työskentely oikean tulipalon kimpussa sisätiloissa. Varusteet hiostivat ja painoivat, näkyvyys oli olematon ja lämpötila sietämättömän korkea. Harjoituksessa piti availla ovia, löytää palopesäke ja sammuttaa silmille tulevat liekit lähietäisyydeltä. Tämän ns. helpon perusharjoituksen jälkeen arvostaa savusukeltajien työtä ihan eri tavalla kuin aiemmin.
Oikeat palomiehet ja - naiset suorittivat harjoituksissaan vaativimpia tehtäviä. Pudottautuivat katolta palavaan huoneeseen ja liikkuivat letkun kanssa kerroksesta toiseen.
Gisløy 15.3. Tosi raskas kurssiviikko on takana. Ihan oon väsynyt. Vasta nyt, kurssin käytyäni ymmärrän, että imo 60 kurssi tarkoittaa oikeasti kuudenkymmenen tunnin kansainvälistä turvakurssia. Siis kahdentoista tunnin työpäiviä tiiviistä teoriaa ja reippaita käytännön harjoituksia. Imo 60 ei olekkaan, monista käymistäni kursseista poiketen, muodon vuoksi kurssipaikalla oleskelua, ylipitkiä kahvitaukoja ja leppoisaa keskustelua.
Koulupäivän jälkeen ei jäänyt aikaa muuhun kuin lepoon ja seuraavaan päivään valmistautumiseen. Kaikki suunnitelmani museokäynneistä ja Tromssan mahdolliseen vilkkaaseen iltaelämään tutustumisesta oli unohdettava. Tai jätettävä nopean pistäytymisen asteelle.
Mutta nyt mulla on vaivan palkkana kaikkialla maailmassa pätevä sertifikaatti, kansainvälinen vähimmäisvaatimus :) Ja niin halutessani paljon paremmat mahdollisuudet kaikenlaisiin muihinkin meritöihin kuin kalastus.
-lauri-
