Morgenstjerna 14.9.2013. Senjan saaren salmissa matkalla kohti Tromssaa, sieltä jatkamme Mehamniin. Kolja katosi loppukesästä Støn matalikoilta ja piti meidät sekä muut laivat maissa. Ainoaksi vaihtoehdoksemme, siis jos halusimme kalastaa, jäi mennä sinne, missä on edes jonkinlaiset mahdollisuudet saada saalista. Kokeilimme ensiksi lähempää, Senjan edustan matalikoilta huonolla menestyksellä, ennen kuin kippari soitti Mehamnin kalanvastaanottoon ja ilmoitti tulostamme.
Mehamnin syyskalastusviikot ovat minulle tuttua puuhaa. Ja etukäteen tiedossa, että jossain vaiheessa sinne mennään. Aiempina vuosina lähdöt ovat olleet helppoja. Sen kun vaan pakkasin tavarat, hankin laivaan muutaman viikon ruokavarastot, otin mukaan lukemista ja koneen ja siirryin kotini mukana pohjoiseen. Sienestyksen ja marjastuksen keskeytyminen tietysti harmitti, mutta vain hieman.
Tänä vuonna lähtö, joka on jälleen kerran viimeiseni, oli raskas. Jouduin jättämään melkoiseksi plantaasiksi paisuneen pohjoisen permapuutarhamme juuri sadonkorjuun alla. Tai tarkemmin ilmaistuna korjaamaan suurimman osan sadosta etuajassa, yksin ja kovalla kiireellä. Ilman haaveilemiani sadonkorjuutalkoita ja leppoisia syysiltojen uuden sadon puutarhapeijaisia.
Onneksi kevät , kesä ja myös syksy olivat sään puolesta loistavat. Sotien jälkeen ei tällaista oltu koettu,sanoivat. Kasvukauden pituus ja lämpösumma oli virallisestikin näin pohjoiseksi korkea.
Sato valmistui poikkeuksellisen aikaisin. Ja oli hyvä. Suurin osa permaviljelykokeilussa olleista puutarhakasveista onnistui. Omavaraisuus onkin turvattu perunan, kaikkien juurikasvien ja sipuleiden sekä mausteiden suhteen. Sekä rannan kivikoiden leväkasoissa kasvaneen punasavikan eli arktiseksi pinaatiksi kutsumani terveyslähteen, joka kylvämättä ja ilman hoitoa tuottaa satoa juhannuksesta pitkälle syksyyn. Ja on sitäpaitsi pinaattiakin monikäyttöisempi
Peruna on parin viikon uurastuksen jälkeen pääosin kellarissa.
Kaikki sipulit kuivumassa. Purjot, sellerit ja juurikasvit odottavat maassa sen aikaa kuin pohjoisessa viivymme, siis lokakuun ensimmäisiin viikkoihin. Samoin mausteet. Sisällä kasvattamilleni 22 basilikalle löysin uudet kodit. Ehkäpä haen palattuani muutaman hoidossa olleen takaisin loppusyksyn tuoreyrttitarvetta tyydyttämään.
En haikaile, kalastan. Mahdollisina vapaa-aikoina vaeltelen Nordkyn niemimaan tuntureilla. Onhan siellä Mehamnissa sitäpaitsi maailman pohjoisimman mantereella sijaitsevan leipomon näköalakahvila jos niinkuin urbaania tunnelmaa iltapäivälehden ja kahvin ääressä tulisi ikävä.
-lauri-
Sinulla selvästikin työt häiritsevät harrastustoimintaa. ;) Mahtavan sadon olet saanut! En lakkaa ihmettelemästä, miten se on mahdollista noin pohjoisessa. Mutta joo, tiedän toki, että meri lämmittää. Ja nuo basilikapensaat!!! :D
SvarSlettSitä minäkin sain kesän mittaan ihmetellä. Meri lämmittää varsinkin syksyllä. Meillä satokausi jatkuu pitkään. Lisäksi tietysti valoisat yöt. Noh tämä kesä oli poikkeusellinen kaikin puolin. Basilika jotenkin sopii minulle latvon niitä lannoitan kasviksien keitinvesillä tai nokkosvedellä ja käännän aina valoon päin. Varmaan talon sisäilmakin on hyvä. Ne saavat sitäpaitsi välillä kuivahtaa silleen hiukan nuukahtaa, että juuriston ilmavuus säilyy. Se on totta työt häiritsevät harrastusta ihan ärsyyntymiseen saakka. Mokoma kolja kun ei voi uiskennella lähialueilla.
SlettVoi että, vau! Hieno sato! Kauniita sipuleita ja noin paljon perunaa! Toivotaan, että kalastusajat on hienot ja korvaa harmistuksen. Minä en ole jaksanut pitää kirjaa tai kuvata, mutta ihan kiva sato meillekin tuli kasvihuoneesta ja kurpitsoista avomaalta, maa-artisokkaa en ole vielä nostanut. Terveisiä Helsingin leveysasteilta!
SvarSlettKiitos Sannane. Olen kyllä tietoinen sinun mahtavasta sadosta uudesa ansarissa :) Kokeilitko muuten mustajuurta, mulla se onnistui yllättävän hyvin kun kylvön jälkeen toukokuun alussa peitin kylvöksen kahdeksi viikoksi mustalla muovilla. Ovat jo peukalon paksuisia ja oikeastaan nythän se paksuuskasvu vasta alkaa. Maa-artisokka huvittaisi viljellä. mutta siitä ei ole löytynyt näin pohjoisessa ja valoisassa menestyvää lajiketta.
Slett