Norjan yleisradion kesän erikoisuus on hidasteleviso. Konsepti, missä jotain tapahtumaa tai henkilöä seurataan maan suositummalla kanavalla livenä tunteja , jopa päiviä. Joskus lähes viikon ajan.
Hidas, minuutti minuutilta, televisio kiehtoo norjalaisia, mutta ärsyttää monia muita, Suomessa se ei menestyisi. Turha yrittää.
Pieni kalastajakylä Stø ja merialue, on aiemmin päässyt kahdesti mukaan . Kun Hurtigrutan , Norjan rannikkolaivan, matkaa seurattiin Bergenistä Kirkenesiin melkein viikon ajan ja kun Kyrre Brun nosti Tindsbakkenin matalikolla turskasiimoja kuusi tuntia.
Eilen ykkökanavalla tarjottiin huima elämys. Sain seurata kotisohvalta Lars Monsenin vaeltamista Norjan parhaaksi valitulla retkeilyreitillä,Dronningrutalla, monen tunnin ajan. Mukanaan hänellä oli parinkymmenen hengen televisiotiimi ja viisisataa kanssavaeltajaa. Nyt minulla on paljon televisiosta tuttuja
Monsen on seikkailija, eränkävijä ja suuri luonnonystävä. Hänellä on suuri joukko faneja, bändäreitä ja sellaisia ympäri maailmaa. Mutta Lars Monsen ei ole mikään guru, ei ekstremisti eikä sankari. Hänen elämäntyönsä on tuoda luonto ja retkeily lähelle, jokaisen saavutettavaksi.
Lars Monsen on helposti lähestyttävä, utelias ja innostuva. Sekä innostava. Hän ottaa mukaansa, hän neuvoo ja jakaa kokemuksiaan. Hänellä on aikaa kuunnella , olla yhteiskuvissa ja kirjoittaa nimmareita.
Eilen näin Monsenin. Koska lääkärini ja fysioterapeuttini ovat minulta raskaat fyysiset rasitukset kieltäneet, en voinut vaeltaa. Sen sijaan menin tuntien teeveesession jälkeen valassafaritoimiston edustalle maistiaisia jakamaan. Perunarieskaa, sienisalaattia, villiyrttejä sekä savustetua rautua.
Monsen käveli ohi. Hän pysähtyi. Juttelimme tuokion mm taimenen kalastuksesta. Sini safaritoimistosta otti meistä yhteiskuvan.
-lauri-
Kuvat: Arto Laukkanen ja Sini Kautto
Ingen kommentarer:
Legg inn en kommentar