Gislöya 17. 2. Sää lämpenee ja lumet tulevat taas katoamaan . Tuuli on rauhoittunut, pian kalastajat pääsevät merelle. Minä en pääse pilkille, risteilyalusten opastus peruuntui, on hyvää aikaa olla kotona ja muistella vanhoja, kohtaamisia viimeisten vuosikymmenten ajalta.
Tässä muutamia mieleenjääneitä ja esiin pullahtavia tarinoita. Eläviä muistoja lopullisen lepopaikkansa saaneilta.
Alaska- unelma
"Tuntui, ettei täällä tulevaisuutta ilman omaa venettä ollut. Ilman maatilaa. Toiselle en töihin halunnut. Enkä muiden paatteihin. En ainakaan etelään. Läksin Amerikkaan. Sinne monet muutkin jo aiemmin, ennen sotia, menivät. Ja hyvin pärjäsivät.
Kalastajia tarvittiin. Varsinkin Alaskassa. Sain kansalaisuuden ja tulevaisuuden ja työn. Tienasin hyvin. Osuuspalkka. Tyynen Meren puolella lohta pyydettiin, sesonkikalastusta niin kuin täällä turskaa. Rapujakin. Opin kielen. Juurruin. Sain säästetyksi. Mutta Koreaan, muiden sotiin, en halunnut. Huhuttiin, että ne sinne meitä muualta tulleita ensimmäisenä määräsivät. Palasin sopivasti sotaa pakoon isän 50-vuotisjuhliin. Tänne jäin. Taisi sittenkin olla pelkkä huhu se Koreaan joutuminen.
En minä ikinä omaa laivaa saanut. Enkä maatilaa. Mutta osalleni sattui hyviä kippareita. Ja hyvä vaimo. Lapsia. Minne sitä perheellinen olisi enää arvannut kotoa lähteä . Tuli englanti opittua. Muutaman kerran olen jenkeissä käynyt ja muutamat sen aikaiset kaverit täällä."
Gunnar. Syntyi maaliskuussa 1929. Kuoli tammikuussa 2023. Haudattu Klon hautausmaalle.
Tsunami
" Olimme just silloin toisella puolella maata, mutta Strengelvågin kylän perinteisellä Tapaninpäivän riistaillallisella, missä mekin yleensä olemme, luulivat meidän Khao Lakissa olleen. Siellä me ihan aluksi olimmekin. Mutta sitten läksimme loppuajaksi syvemmälle maahan. Pääministeri Bondevik julisti hätäisesti ja ennen aikojaan maansurun. Kun luuli yli tuhannen norjalaisen kuolleen.
Sitten kun pojan perhe perhe ei saanut meihin heti yhteyttä, soppa oli valmis. Huhut levisivät. Olimme kadonneiden listalla reilun vuorokauden. Palattuani turskanpyyntiin kaverit kyselivät matkasta. Sain uuden lempinimen. Tsunami Svein."
Svein. Syntyi marraskuussa 1936. Kuoli toukokuussa 2023. Haudattu Klon hautausmaalle.
"Olen Skrovasta, valaskylästä. Minun sukuni on se joka saarta hallitsi. Omisti firman ja tehtaan. Firma otti vastaan, paloitteli, pakkasi ja myi suuren osan lofoottilaisten pyydystämistä lahtivalaista. Ei tee enää. Luonnonsuojelu, boikotit ja kaikki semmoiset, sinä tiiät. Ennen ripille pääsyä opin valaan leikkaamisen. Ei silloin ollut rajoituksia lapsityövoiman käytölle.
Satamaan tulevat valaanpyyntialukset tarkoittivat kesää. Ja rahaa. Valaan lihat vinssatiin laiturille ja siitä tehtaan hihnalle miehen painoisina klöntteina. Siellä ne leikattiin ja pakattiin, osa pakastettiin. Se huonompi osa. Rasva oli siihen aikaan arvotavaraa , nykyään menee mereen. Se on törkeetä. Niissä on muka raskasmetalleja. Fär-saarilla vielä syövät suolattuna. Järkiporukkaa.
Pyyntialuksessa tehdään alkuvalmistelut, paloitellaan ja sen jälkeen jäähdytetään kannella ja sitten laitetaan ruumaan. Jäitetään. Jos huonosti jäähtynyttä lihaa menee ruumaan, se alkaa lämmetä, kuumeta ja palaa. Niin kuin komposti. Vaikka kuinka olisi jäiden peitossa.
Tänne kalahommiin päädyin. Kalatehdas on hyvä ja turvallinen työpaikka. Saan kaikki leppoisat fileointi- ja leikkaushommat. Osaan käyttää veistä. Että jotain hyötyä siitä koulupoikana opitusta valaanpaloittelusta oli "
Björn. Haudattu Klon hautausmaalle.
Viiden prosentin sydän
"Kiitti koljasta, nyt saan kalakakkuja Dieterille ja muille pojilleni. Ihan parasta. En enää olisi itse jaksanutkaan tuota määrää urakoida. Eikä oikein ole paikkaakaan. Laivalla saat ne helpommalla fileoitua. Harry sanoi, että olet taitava.
Ei ole minulla olo entisellään. Lääkärinkin mukaan sydämen tehot ovat vähissä. Viisi prosenttia jäljellä. Lääkkeillä mennään. Kourallinen joka päivä. Hitaita lenkkejä postilaatikolle ja takaisin. Varovasti on sängystäkin noustava. Huimaa. Mutta vielä minä kuitenkin ystäväni vastaanotan. Saavat tuossa autotallin yläkerrassa tukikohtaansa pitää.
Yhdessä ruokaa tehdään, pitoja pidetään. Se on niin kuin meidän juttu. Joka kesä ne tulevat. Joka kesä tuliaisia tuovat. Tykkään saksalaisesta viinistä ja oluesta ja makkarasta, ja vaikka mistä epäterveellisestä. Onneksi en polta. Lääkäri sanoi, että pitää syödä terveellisesti kun suonetkin olleet tukossa. Verkkoja viime kerralla ahtaimpiin paikkoihin laittoivat. Nooh, kerranhan me täällä eletään.
Ei meillä kovin kummoista yhteistä kieltä ole, pikkuisen osaan englantia, jonkun sanan saksaa, Dieter joka tänne ensimmäisenä tuli osaa enemmän norjaa kuin minä englantia. Näin ollaan kolme vuosikymmentä hyvin pärjätty. Kesää odottamalla jaksan vuodesta toiseen. Vanha mies.
Henry. Syntyi 1935. Kuoli 2012. Haudattu Klon hautausmaalle.
Syöminen , nukkuminen ja kalastaminen
"Rippikoulun jälkeen aloitin isän laivalla. Meillä oli pieni maatila Nord- Lenangenissa. Sukuni on Kaakkois-Norjasta sinne 1800-luvulla muuttanut. Ruotsin kuningas määräsi pohjoiset jokilaaksot asutettaviksi. Suomalaiset tulivat Ruijaan. Kiviset oli meidän pellot ja köyhät. Kalastus toi leivän. Kaksikymppisenä aloitin kipparoimaan, jonkun vuoden päästä ostin oman aluksen. Katkarapuja Lyngenissä ja Varangin vuonossa. Varangista rapu katosi , siis tutkijoiden mukaan. Ei se oikeasti kadonut, kunhan vaan muuten piruuttaan vuonon meiltä sulkivat. Kun ei enää troolattu, silloin katkarapu oikeasti hävisi. Pohja limoittui ja kalatkin katosivat. Hylkeet vielä 80-luvulla vastuksiksi tulivat. Grönlannin hylkeet, ei nämä paikalliset.
Myin rapulaivan ja aloitin Morgenstjernalla, aluksi vuokrakipparina. Nuottakalastus on parasta. Tykkään. Sinäkin tulet pitämään nuottamiehen vapaudesta, Saat vastuun ruokapuolesta, vapaat kädet, mutta norjalaista ruokaa. Kalaa viitenä päivänä. kala on hyvää.
Kunhan muistat, että kalastajan elämän kolme tärkeintä asiaa ovat nukkuminen, syöminen ja kalastus. Nukkumisesta ja syömisestä voi tinkiä. "
Kierrenuottalaivan kippari . Syntyi 1952. Kuoli 2024. Tuhkattu. Muistolaatta Myren uuden hautausmaan uurnalehdossa. -lauri-
Ingen kommentarer:
Legg inn en kommentar