Skandit eli Kölivuoristo ja pieni ihminen kolonnassa:)

Kolonna-ajoon lähtöä joutuu usein odottamaan jopa useita tunteja. Me olimme onnekkaita. Selviydyimme vartissa.

Sää ei ollut pelkkää lumimyräkkää, Norjan puolella paistoi jopa aurinko ja paljasti hienot tunturi maisemat. Vastuuntuntoinen kuljettaja kuitenkin keskittyi ajamiseen.
Kuva:Tinja Ruusuvuori

Äkkiä keli vaihtui tällaiseksi. Kuva:Tinja Ruusuvuori

Pääsimme rajan yli ja Ruotsin puolelle puomin taakse toiseen kolonnaan mukaanpääsyä odottamaan.

Kolonna- ajo valmistautumisineen ja odotusaikoineen on terveellistä siedätyshoitoa kiireisille autoilijoille.

Puomi avataan ja ruotsalaisten aura- auto ottaa meidät mukaansa.

Vassijauren vuoristoa. Kuva:Hertta Hulkkonen

Auringonpaiste Köli-vuoristossa. Kuva: Hertta Hulkkonen


Kun olimme päässeet normaaliin matkantekoon halusin pysäyttää auton ja ottaa kuvan Torniojärven jäällä vaeltavista poroista.( nuo pienet pisteet).

Kovasti harmittaa , kun kolonna-ajossa meni niin kauan, ettei meillä ollut mitään mahdollisuutta pistäytyä Björklidenin tunturihotellin viihtyisässä kahviossa.Näin hienot näkymät jäivät sillä kertaa kokematta. Kuvassa Lapporten.

Tässä lempipöydässäni on tullut aika monta kahvikupillista vuosien mittaan juotua. Aina pysähdyn, kun oon valoisaan aikaan liikkeellä, eikä ole sellainen poikkeustila ja kiire kuin lauantaina.


Morgenstjerne 9. maaliskuuta. Etelälounaasta myrskyää ja räntää sataa vaakasuoraan. Lämpötila on nollan tienoilla. Hiljaiselo jatkuu, varmaan koko loppuviikon.
Ihan samaa säätöä tämä kalastaminen kuin edellisinäkin viikkoina. Turska harrastaa kutemista ja me olemme toimettomina maissa.
"Hyvä puoli on kysynnän kasvu ja suurten alusten valmistautuminen villakuoreen pyyntiin. Sitten kun pääsemme nuotalle Eurooppa tappelee meidän turskasta, hinta on korkeampi ja koljaakin tulee enemmän sivusaaliina. Saattaa jopa olla että myrskykausi on parasta mitä on tapahtunut pitkään aikaan, juttelin Ukko Klon kanssa" tuohon tapaan puhui kippari toivottaessaan tuhlaajapoikamatruusinsa tervetulleeksi kotiin. Hän oli huolestunut voinnistani ja pitkäksi venähtäneestä Suomen reissustani. Piti tulla laivalle tarkistamaan.

Tänne on mukava kotiutua, oman laivan turvaan rauhoittumaan. Hiljaisen elon ja tuttujen rutiinien maailmaan menneitä viikkoja muistelemaan. Siinäpä onkin kovasti muistelemista. Myrskyn ansiosta sain viettää ennakoitua enemmän aikaa meren sijasta Nyksundissa , kirjaili vieraittemme kanssa. Näyttää mitä täällä Periferiassa on tarjolla ja miten oikein eletään, sekä millaiset ovat tapamme.

Menomatka Suomeen oli sekin värikäs. Varsinkin rajanylitys. Kölivuoriston yli pääseminen kun ei ole tällaisilla ilmoilla itsestäänselvyys.(Skandit (myös Kölivuoristo tai Skandinavian tunturit) on vuoristo Skandinavian niemimaalla Ruotsin ja Norjan rajan tuntumassa. Wikipedia) Tiet Ruotsiin olivat useita päiviä kiinni, ja avautuivat vasta viime hetkellä. Sopivasti päivää ennen tyttöjen lähtöä. Auki oleva vuoristotie ei välttämättä tarkoita kokonaan auki olevaa. Kyseessä voi olla myös kolonna-ajoa varten aukaistu.

Kolonna-ajo tarkoittaa johtavan aura- auton perässä hätävilkut päällä tapahtuvaa ajamista. Liikennöidään yhteen suuntaan kerrallaan. Kuljettajan on pidettävä lyhyt etäisyys edelläajavaan, letkaa ei saa päästää liian pitkäksi. Toisaalta turvavälistä on myös huolehdittava. Se ei ole helppo tehtävä pöllyävällä tiellä.
Kuskille ajo kolonassa on haaste, varsinkin tottumattomalle. Aura auto kun ajaa joskus ihan kuin uhalla, aivan liian kovaa. Vaikea on säilyttää sopiva etäisyys, kun sitä edelläajavaa ei aina tahdo nähdä, ei edes vilkkuja. Koko ajan on oltava valmiina jarruttamaan.

Kymmenien vilkut päällä ajavien ajoneuvojen kolonna kiemurtelevilla tunturiteillä voi kyydissä olevalle olla hieno arktinen elämys. Se toisenlainen autoilunautinto, jonka vain harvat pääsevät kokemaan. Kuljettajan on kuitenkin parempi keskittyä tehtäväänsä , sivuille ei saa vilkuilla ja molemmat kädet on pidettävä oikeaoppisesti tiukasti ratissa.
-lauri-

Björkliden on paras

Pellossa tukikohtani oli Toppari. Aivan loistava motelli tilavine ja edullisine saunallisine huoneineen ja muhkeine aamupaloineen. Aamupalapöydästä voi ihailla mestarihiihtäjä Mäntyrannan patsasta.

Matkalla takaisin näkyi ropsipino.

Ja käpylintu.

Ajoin massiivisen kiirunan ohi

Poro oli tienpenkassa.
Täällä Björklidenissä on näin hienoa.

Iso lättänä seinällä latistaa kahvittelutakkatulifiilistelyäni, varsinkin kun se Lallukka ei pärjääkään.

Minä kuulun vähemmistöön. Tohkeissaan ruutuun tollottavat norjalaiset haltioituvat Meiänomakultasuperduperrumpeforantilmål Petterin hiihdosta. Ymmärrän, että kansallisuustunne on pyhä asia. Sen kanssa ei ole leikkimistä.


Bjørkliden 6.3. Tämä tunturihotelli on paras. Tänne vaan on päästävä kahville. Aina kun on aikaa. Tullessa ei ollut, kun vuoristonylitykset sujuivat kolonnassa niin hitaasti. Hyvä kun kerettiin ajoissa Pellon junalle.
Nyt minulla ei ole kiirettä. voin istuskella ja seurailla hiihtolomalla olevia ruotsalaisia. Ne juovat lämmintä , selailevat kirjoja ja katselevat takkatulta. Pitävät taukoa ennen iltapäivän aktiviteetteja.
Seassa olevat norjalaiset erottaa siitä, että ne ihan oikeasti ja tosissaan seuraavat Petter Northugin hiihtoa. Tuntuu olevan kovin tärkeää tuon , joskus aika lapsellisesti käyttäytyvän, juniorin mestarisuoritukset.
Onneksi se ei tällä kertaa tehnyt suuren esikuvansa Dählien temppua, eikä tullut takapuoli edellä maaliin. Minunkaan ei tarvitse ensi viikon koukutustupakeskusteluissa vaimentaa vuonomaalaisiten ystäviäni hyvää oloa. Ei tarvitse sanoa niinkuin kilpakumppanit, jotka sietävät käytöstavoissa ja empatiassa vähemmän edistynyttä keskenkasvuista poikasta. "Petter on Petter."
-lauri-