Varstad Gård Gisløy

Varstad Gård Gisløy
Ketojen hoitoa.

onsdag 16. november 2011

LUOMUKALAAKO ?

Siimakalastus on pienimuotoista. Se on työvaltaista ja työllistävää. Se ei vaurioita merenpohjaa.

Siimakalastus ei haaskaa, ei vaaranna kalakantoja, mutta ei saa ääntänsä kuuluviin.

Kuluttajat ratkaisevat ostokäyttäytymisellään säilyykö perinteinen elämäntapa ja pysyvätkö pienet kalastajakylät asuttuina vai annetaanko kiintiöt tulevaisuudessa pääasiassa pakastekalaa tuottavalle osan tuotteistaan toisella puolella maapalloa jalostavalle tehokkaalle valtamerilaivastolle. Ympäristöjärjestöillä on suositustensa ja medianäkyvyytensä kautta asiassa mielettömän suuri valta.


Gisløy 16.11.Lounaismyrskyä, kymmenen astetta lämmintä, rankkasadetta. Kaikki lumi on sulanut, myös korkeimmilta huipuilta. Tänne on luvattu maanvyöryjä ja rajuja tulvia. Kalastus on pysähdyksissä, suurimmillakaan rannikkolaivoilla ei ole mitään mahdollisuuksisa merelle.

Pitkäksi venähtänyt kovan tuulen ja leudon sään jakso näyttää jatkuvan. Sade on viime päivinä ollut rajua. Vettä tullut ennätysmäärä. Rantapellon notkelmaan on syntynyt järvi. Riekkoparat yrittävät olla mahdollisimman näkymättöminä kuloheinikon, hevonhierakoiden ja pajupuskien seassa. Onneksi kotipihanhoito on ollut laajaperäistä ja luonnonkasvit rehottaneet vapaana.

Tämä pihapiiri tarjoaa erinomaisen elinpiirin kaikenlaisille linnuille. Vaikka mitään muuta ruokintaa kuin kalanperkeiden aika ajoin tapahtuvaa pajukkoon viskelyä emme harrasta, niin siivekkäille on taatusti tarjolla ruokaa ja suojaa rajuimmastakin talvesta selviytymiseen.
Tänäänkin olen bongannut riekon, variksen, harakan ja korpin lisäksi useita eri lajeja tiaisia sekä punatulkun. Keittiönpöydästä käsin, pitkitettyä aamupalaa nauttien.

Olohuoneesta olen kiikaroinut vuonossa uivia sukeltajasorsia.

Myrskypäivät olen käyttänyt netteilyyn. Mielenkiintoisia uutisia ja kiusallisia paljastuksia on tullut vastaan. Niin paljon kaikenlaisia törkeyksiä on taas tapahtunut, että niihin on ollut ihan pakko puuttua. Ja yrittää pistää asioita kuntoon. Olla yhteyksissä päättäjiin. Niin kauan kun alkuinnostus on päällä. Onneksi elämme demokratiassa. Onneksi meillä on sananvapaus. Onneksi epäkohtiin voi vaikuttaa. Tai ainakin voi luulla vaikuttavansa. Sekin auttaa.

Yksi rannikon pääpuheenaiheista oli ympäristöystävällistä WWF:n suosittelemaa MSC sertifioitua kalaa tuottavien troolareiden tapaus. Kyseessähän oli liian pienen ja vääränlaisen kalan jauhaminen ja huuhtominen mereen. Tapaus paljasti että msc sertifikaatin valvonnassa on pahoja puutteita, valvontaa ei voida jättää kunkin laivan ja varustamon vastuulle. Omavalvonta ei mitenkään toimi.
Eihän luomumaataloudessakaan myönnetä luomumerkkiä koko tuotannonhaaralle ilman merkinantajan ja viranomaisten suorittamaa tiukkaa tilakohtaista valvontaa ja yllätystarkastuksia.
Enkä ole havainnut sitäkään, että doping kontrolli jätettäisiin urheilijoiden, heidän lääkäriensä ja valmentajien tehtäväksi.

Troolareiden tapauksessa tiedossa ollut rikollinen toiminta sai valvonnan leväperäisyyden takia jatkua epäilyksistä huolimatta vuosia. Kymmeniä miljoonia kiloja Akerin rötöstroolikalaa kerkesi levitä Pandan vauhdittamana ympäristötietoisiin koteihin. Onneksi tuomiot tulevat ja troolarit joutuvat kalastuskieltoon. Pahin niistä, Hekktind peräti vuodeksi laituriin.

WWF-NORGE suhtautui lähettämääni kritiikkiin erittäin asiallisesti , tuomitsi tapaukset todella törkeinä ja aikoi ottaa asian esille sertifiointijärjestön kanssa. Olisin tosin toivonut tällaisia lausuntoja jo reilu vuosi sitten tapausten tullessa ilmi. Silloin ainoastaan Norjan Luonnonsuojeluliitto reagoi ja teki rikosilmoituksen.

Toivottavasti tarkastukäytäntöä muutetaan laivakohtaiseksi ja WWF alkaa tajuamaan myös rannikkokalastuksen ympäristövaikutuksiltaan ylivoimaisesti parhaaksi ja suosittelemisen arvoiseksi.

Ylen sivuilla oli tänään uutinen Finduksen harjoitttamasta kalanjalostuksesta. Finduskin kuuluu niihin kalajätteihin jotka saavat markkinoida osan tuotteistaan Pandan avulla , WWF:n suosittelemana , msc sertifioituna ja siten ympäristöystävällisenä. Yritys saa raaka-aineensa pohjatroolareilta ja muilta tehokalastusaluksilta. Suuri osa kalasta siirretään pakastettuna Aasiaan, siellä se sulatetaan, jalostetaan, osa jopa pakastetaan uudelleen ja rahdataan takaisin Eurooppaan. Joko fileinä tai vielä pidemmälle jalostettuina kuten kalapuikkoina.
Pakastetun kalan vienti Aasiaan jalostettavaksi on jo nyt johtanut lukuisiin lomautuksiin ja kriisitunnelmiin Akerin omistamilla kalanjalostuslaitoksilla Pohjois- Norjassa.
Minusta sellainen toiminta on kaikkea muuta kuin luomua, ekoa tai muulla tavalla ympäristöystävällistä. Pahinta on alkuperän haihduttaminen, puuttuvat merkinnät ja harhaanjohtava markkinointi väärinkäytösten ja salailun lisäksi. Ärsyttävintä se, että näiden tuotteiden ostajat ovat tulleet huijatuiksi luullessaan toimivansa paremman maailman puolesta.

Minusta suomalaisen ympäristötietoisen kuluttajan on varminta ostaa kotimaista kalaa. Se on ylivoimaisesti paras vaihtoehto. Jos ulkomalaista kalaa haluaa kannattaa suosia KRAV sertifioitua siimakalastettua turskaa ja koljaa. Ne on pyydystetty pienien rannikkolaivojen toimesta ympäristöystävällisilla menetelmillä, valvonta on laivakohtaista. Ja koko tuotantoketju kestää minkä tahansa vertailun energiataseineen ja sosiaalisine vaikutuksineen.
Rannikkokalastus pitää rannikon pienet kylät hengissä.
-lauri-


4 kommentarer:

  1. Täytyykin katsoa onko meidän kotikaupoissa tuota krav-sertifioitua kalaa. Findusta ainakin löytyy monessa muodossa...Toivottavasti aika ei käy pitkäksi myrskyn tyyntymist odotellessa!

    SvarSlett
  2. Kravia tai sitten jos on tuoreen kalan tiski, niin sinnehän voi tilata suoraan. Vihjata meidän numeron N-119 Efta Se on Støn kalan Eurooppa koodi, toimittajana Lerøy :)
    Päästiin muuten sitä viikottaista työpäivää viettämään. Saas nähdä riittääkö säätä jopa huomiseen saakka.

    SvarSlett
  3. Hyvä kun et käy joutokäynillä (kelien vuoksi) vaan vaikutat asioihin.

    SvarSlett
  4. Juu, pakko on jostain saada intoa. Nyt meillä on tosi iso juttu tekeillä. Yritämme auttaa Free Morgan säätiötä Hollannissa akvaariossa elelevän miekkavalas Morganin vapauttamisessa, palauttamisessa takaisin synnyinsijoilleen eli tänne.
    Operaatio tekisi Stø pienen kalastajakylämme tunnetuksi maailmalla, auttaisi tuotteittemme markkinoinnissa ja toisi tänne runsaasti lisää matkailijoita.
    Ja takaisi Morganille pidemmän ja arvokkaan elämän vapaudessa sirkuspellenä olon sijaan.Vesimaailmojen ja akvaarioiden miekkavalaitten keskimääräinen elinikä on 8,3 vuotta kun ne luonnossa elävät pitkälti yli 50 vuotiaiksi.
    Ari näyttää siellä Arnøyankin puolella tapahtuvan Odinin vaeltelusta päätellen :)

    SvarSlett