Vegaani ja Pohjois-Norjan rannikon maku

Hurtigruten eli Norjan rannikon posti- ,tavara- ja henkilöliikennereitti on maailman paras merimatka. Hurtigruten on yksitoista laivaa,36 satamaa ja 7 vuorokautta yhteen suuntaan.Hurtigruten lähtee Bergenistä ja saapuu Kirkenesiin.Hurtigrutenin tunnelman voi kokea etappeina tai paketteina.

Vanhin laivoista on vuonna 1963 rakennettu Lofoten. Nuorin vuonna 2003 liikennöimisen aloittanut Midnatsol. Kolmessa nuorimmassa matkan hintaan sisältyvät yläkannen sauna ja kuumat altaat.
Hurtigruten on Norja tyypillisimmillään. Osa maan historiaa ja  nykyisyyttä. Hurtigruten on kiireettömyyttä, kohtaamisia ja rauhaa.Hurtigruten on näköalapaikka rannikon ja meren luontoon ja kulttuuriin. Se vie vieraansa valoihin ja pimeyteen, tyyneen ja myrskyyn.

Eiköhän tuossa yllä tullut ihan tarpeeksi lainauksia Hurtigrutenin eri esitteistä, kuulutuksista ja ilmoituksista. Melkein kaikki tärkeimmät on mainittu.

Ainoa minkä jätin pois on Smak av Norge- osio. Eli ruoka. Hurtigrutenin keittiö on kehuja saanut. Laivoilla pääset maistamaan tyypillisistä norjalaista,  usein paikallisten pientuottajien lähiruokaa. Parasta rannikko-gourmeeta on tarjolla joko seisovasta pöydästä, a'la carte ravintoloissa tai pubien pieninä erikoisannoksina.

Vuosi sitten olin samaa mieltä kuin esite. Olin valmis allekirjoittamaan ylläolevan. Vuosi sitten en tuntenut ketään ihan oikeaa vegaania. Nyt tunnen. Nyt teen töitä hänen kanssaan.

Me matkustimme yhdessä Sortlandista Tromssaan ja takaisin, kolmetoista tuntia yhteen suuntaan. Siinä ajassa tulee nälkä. Minulla ei ollut minkäänlaisia ongelmia. Tiesin, että kaikki mahdolliset mereiset herkut ja marinoitu vuoristolammas odottavat. Kollegani ei halunnut olla vaivaksi. Hän on eri puolilla, myös pohjoisessa, opiskellessaan ja työskennellessään tottunut tyytymään riisiin , makaroniin, kuskukseen, leipään,tuoreisiin vihannneksiin, salaattiin ja tarjolla oleviin hedelmiin ja mehuihin.

Koska niitä oli myös M/S Richard Wittilläkin suuri valikoima tarjolla, miksi alkaa kyselemään jonkun lämpimän erillisen vegaaniannoksen perään. Ensiksi olisi kuitenkin selitettävä, että kanamuna, kala, maitotuotteet eivät ole vegaanisia. Ei edes hunaja. Ei mikään eläinkunnasta peräisin oleva. Mitä sitä suotta muutenkin kiireistä keittiöhenkilökuntaa erikoistoivomuksilla vaivaamaan.

Matkan jälkeen aloin kotona testailemaan miten saisi aikaiseksi edes kaksi vegaanista ruokalajia Smak av Norge- sarjaan ehdotettavaksi. Yrttimakkaroiden, kuivakinkun, juustojen, sillilautasten. katkarapujen. kuivakalan, sashimin  ja graavilohien seuraan.Viljelykseni ja luonto tarjoaisivat osan raaka-aineista.

Annosten pitäisi olla helppo- ja nopeatekoisia ja lämmitettäviä. Raaka-aineiden puolestaan olisi oltava paikallisia tai ainakin Norjasta, mielellään luomua ja/tai luonnosta, varastoitavissa ja laivaolosuhteisiin sopivia. Kaiken lisäksi ruokalajilla tai raaka-aineilla olisi oltava jokin kytkös historiaan tai rannikkokulttuuriin. Basilika saattaisi olla liian voimakas, luonnonyrtit kuten suolaheinä ja poimulehti miedompia. Ne voisi kevyesti ryöpätä. Miksei minttu hillon kera.

Noh, ensimmäinen mieleentullut versioini oli yrttimarinoidut juurekset villivihannesten ja variksenmarjahillon kera. Juureksina voisi käyttää pohjoisnorjalaista Målselv-maatiaisnaurista, lanttua ja miksei myös punajuurta ja porkkanaa. Villivihanneksista voisi osan ryöpätä, osan tarjota salaattina. Ehkä siinä voisi olla paikallista luomutomaattia ja kurkkua sesonkiaikana. Sieniäkin. Koeannoksessa jouduin tyytymään siihen mitä löytyi eli lanttuun

Koska Målselv nauris on alunperin lähtöisin Venäjältä, mistä se levisi pomor-kaupan aikana Norjan yleisemmäksi viljellyksi nauriiksi ja kun punajuurikin kuuluu slaavilaisen keittiön ytimeen, tämän yrttimarinoidut juurekset- annoksen nimeksi sopisi juuri Pomor Tallerken. Venäjän -Norjan kaupan kulta-aikojen kunniaksi ja nykyisen jännittyneen tilanteen lieventämiseksi.
                                                    -lauri-

Lähiruokaa

Lammas ja sienet..

Sekä kala ovat  ekologisesti tuotettua lähiruokaa.

Gisløy 3.5.2012.Epävakainen, lumisateinen sää jatkuu. Støn siimalaivat , siis ne, joilla turskakiintiöitä on jäljellä, ovat maissa. Kaukana Ruijassa, Mehamnissa tukikohtaansa pitävä Morgenstjerne on sekin laiturissa, kävi kuitenkin  eilen  merellä. Sai kolme tonnnia turskaa sekä kaksi ja puoli pienikokoista koljaa. Yllättävän hyvin ne tuntuvat pärjäävän ilman minua :)

Toipilasajan harrastukseni ovat liian tiivis yhteys henkilökohtaiseen tietokoneeseeni, kotioleminen ja lintujen tarkkailu. Sekä kehoni sallima kevyt ulkoilu.Onneksi en ole kuin hieman turhautunut. Minulla on kaikesta huolimatta mahdollisuus luontoretkeillä myös silloin kun olen sisällä. Kiikarit ovat lähettyvillä, kamera valmiina ja kahvia kannussa. Pihapuissa pesivät varis ja harakka, puutarhapöheikössä viihtyvä riekko sekä rantapellon hanhet, kuovit ja töyhtöhyypät piristävät. Ehkäpä vuonoon ilmaantuu valas.

Oikeita kalastajan töitä, siis sellaisia joissa tulee hiki ja paikat terveesti kipeiksi, en ole  tammikuun jälkeen tehnyt.Koukutustuvilla ja laitureilla liikkuminen, kevyissä siimojen syötityksessä auttaminen ja kalastajien kanssa tarinointi ovat meren vaisu korvike. Kuntosalin vähitellen koveneva treenaus mukava haaste.
Ruoanlaitto ja ruokailu suurimpia nautintoja.

Norjan luonnnonsuojeluliiton kotisivuilta löytyi mielenkiintoinen blogi.  Spis Sørlandet:in Kirjoittajan tavoitteena on syödä kuukauden ajan pelkästään oman maakunnan alueella tuotettua ruokaa. Innostuin miettimään olisiko vastaava mahdollista pohjoisessa. Mistä  joutuisimme luopumaan ja kuinka paljon elämäämme muuttamaan.

Visiossani sallin kaikkien Vesterålenin alueella tuotettavien elintarvikkeiden ja mausteiden käytön. Riippumatta siitä onko sitä juuri sillä hetkellä saatavana. Riittää jos kyseessä on tuotteen sesonkiaika ja sitä voisi olla tarjolla.

Morgenstjernen maakuntaruokaviiikon, kesäkuun ensimmäinen, käytettävissä olevat raaka.aineet Olkaa hyvä

1.Kala 
Voin käyttää kaikkea  kalaa niinkun aiemminkin, lukuunottamatta katkarapuja. Niitä ei täällä pyydystetä
2.Liha
Vesterålenissa ei tuoteta sianlihaa, se jää pois, Myöskin kaikki makkarat, pasteijat, sekajauhelihat. Voin helposti luopua muista lihatuotteista, jäähän suosimani  lammas eri muodoissaan.
3.kanamunat:
Sallittu, maakunnassa on munantuottajia.
3.Hedelmät ja marjat
Mitkään hedelmät eivät kuulu Vesterålenin lähiruokaan. Niitä en syö. Hedelmien asemasta voin kesäkuun alussa syödä  kasvunsa aloittavia raparpereja. Mansikkaa viljellään ja luonnosta löytyy lakkaa, mustikkaa, variksenmarjaa sekä puolukkaa. Edellisvuoden sokerittomat mehut ja hillot sekä pakasteet ovat teoriassa käytössä.
4.Kasvihuonevihannekset
Täällä ei harrasteta lämmitettävissä huoneissa kasvihuoneviljelyä. Kurkut tomaatit ja paprika jäävät pois. Kausihuonevihanneksista viime satokauden säilötty kurkku ja tomaatti olisivat mahdollisia.
5.Avomaanvihannekset, juurikasvit, peruna ja mausteet.
Salittuja ovat piparjuuri, lipstikka uudesta sadosta ja porkkana, punajuuri, nauris, lanttu, kaalit, purjo ja sipulit sekä paikalliset perunalajikkeet (puikula,gulløy, troll) edellisvuodelta. Luonnosta löytyy nokkosta ja luonnon parsaa eli horsman alkuja.
6.Rasvat
Sallittua pelkästään voi. Öljykasveja kun ei viljellä. Rasvainen kala tyydyttää osan rasvantarpeesta.
7.Sokeri
Kaikki sokeri kielletty. Tilalle tarjolla olevaa Vesterålenin hunajaa. Sekin on tosin kyseenalaista, mehiläisten ruokintaan käytetään muualla tuotettua sokeria.
8.Maitotuotteet.
Meijerituotteet, joissa ei ole maakunnan ulkopuolella tuotetuja raaka-aineita ovat sallitttuja. Maakuntamme on  maidon suhteen  lähes omavarainen.
9.Kahvi ja tee
Kahvi jää pois:(  Korviketta voisi tehdä paahdetuista voikukan juurista. Teetä monista täällä kasvavista luonnon - ja puutarhayrteistä.
10. Leipä ja viljatuotteet.
Vesterålenissa viljellään ohraa ja perunaa. Ohraperunarieska tai ohraleipä ovat  sallitut leivät. Makaroni, pasta, ja muuut vehnäpohjaiset sekä riisi, kaura ja ruis ovat kaikki kielletty.
11.Mausteet
Suola saan käyttämällä merivettä tai haihduttamalla suola merivedestä. Paikallisia suolantuottajia ei ole.
Lähes kaikkien Etelä-Suomessa tavattavien puutarhayrttien kasvatus ja kuivatus onnistuisi myös täällä. Luonnosta löytyy monia mausteita mm katajamarjaa ja väinönputkea sekä vuorilta oreganoa.
12.Juomat
Ruokajuomana voi käyttää vettä ja sokerittomia mehuja, puolukka, mustikka,variksenmarja,mansikka, raparperi. Mahlaa voi juoksettaa.
13,Sienet
Vesterålenista löytyy runsaasti sieniä kuivattavaksi, hapatettaviksi ja pakastettaviksi ympärivuotiseen käyttöön. Tuoreita huhtasieniä löytyy paikoittain huhti- toukokuussa.

                 MAHDOLLISUUKSIA:
Aamupala :Ohraryynipuuro,perunarieska,keitetty kananmuna,hapankaali, mustaherukkatee, piimä, hilllot, kylmäsavulohi, graavattu puna-ahven, mahla, mehut, hapankurkku.....
Keittoja: Kalakeitto,nokkoskeitto, sipulikeitto, sienikeitto, kaalikeitto, lampaanlihakeitto, juuressosekeitto,
Vellit:     Perunavelli, ohravelli, nokkosvelli
Puurot: Ohraryynipuuro,
Kala: Paistettu ja keitetty, uunikala, pata, puolikuivattu ja suolattu, graavattu, savustettu.
Lammas: Suolalammas, kuivattu ja höyryssä keitetty, lammaspata, savustettu, lammaskaali
Laatikot: Porkkana, lanttu, peruna.
Sienet: Kastike, salaatti, hapansieni, kuivattu jauho kastikkeen saostamiseen.
-lauri-