Viser innlegg med etiketten Pohjois Norja. Vis alle innlegg
Viser innlegg med etiketten Pohjois Norja. Vis alle innlegg

søndag 14. juni 2015

Vegaani ja Pohjois-Norjan rannikon maku

Hurtigruten eli Norjan rannikon posti- ,tavara- ja henkilöliikennereitti on maailman paras merimatka. Hurtigruten on yksitoista laivaa,36 satamaa ja 7 vuorokautta yhteen suuntaan.Hurtigruten lähtee Bergenistä ja saapuu Kirkenesiin.Hurtigrutenin tunnelman voi kokea etappeina tai paketteina.

Vanhin laivoista on vuonna 1963 rakennettu Lofoten. Nuorin vuonna 2003 liikennöimisen aloittanut Midnatsol. Kolmessa nuorimmassa matkan hintaan sisältyvät yläkannen sauna ja kuumat altaat.
Hurtigruten on Norja tyypillisimmillään. Osa maan historiaa ja  nykyisyyttä. Hurtigruten on kiireettömyyttä, kohtaamisia ja rauhaa.Hurtigruten on näköalapaikka rannikon ja meren luontoon ja kulttuuriin. Se vie vieraansa valoihin ja pimeyteen, tyyneen ja myrskyyn.
Eiköhän tuossa yllä tullut ihan tarpeeksi lainauksia Hurtigrutenin eri esitteistä, kuulutuksista ja ilmoituksista. Melkein kaikki tärkeimmät on mainittu.
Ainoa minkä jätin pois on Smak av Norge- osio. Eli ruoka. Hurtigrutenin keittiö on kehuja saanut. Laivoilla pääset maistamaan tyypillisistä norjalaista,  usein paikallisten pientuottajien lähiruokaa. Parasta rannikko-gourmeeta on tarjolla joko seisovasta pöydästä, a'la carte ravintoloissa tai pubien pieninä erikoisannoksina.
Vuosi sitten olin samaa mieltä kuin esite. Olin valmis allekirjoittamaan ylläolevan. Vuosi sitten en tuntenut ketään ihan oikeaa vegaania. Nyt tunnen. Nyt teen töitä hänen kanssaan.

Me matkustimme yhdessä Sortlandista Tromssaan ja takaisin, kolmetoista tuntia yhteen suuntaan. Siinä ajassa tulee nälkä. Minulla ei ollut minkäänlaisia ongelmia. Tiesin, että kaikki mahdolliset mereiset herkut ja marinoitu vuoristolammas odottavat. Kollegani ei halunnut olla vaivaksi. Hän on eri puolilla, myös pohjoisessa, opiskellessaan ja työskennellessään tottunut tyytymään riisiin , makaroniin, kuskukseen, leipään,tuoreisiin vihannneksiin, salaattiin ja tarjolla oleviin hedelmiin ja mehuihin.
Koska niitä oli myös M/S Richard Wittilläkin suuri valikoima tarjolla, miksi alkaa kyselemään jonkun lämpimän erillisen vegaaniannoksen perään. Ensiksi olisi kuitenkin selitettävä, että kanamuna, kala, maitotuotteet eivät ole vegaanisia. Ei edes hunaja. Ei mikään eläinkunnasta peräisin oleva. Mitä sitä suotta muutenkin kiireistä keittiöhenkilökuntaa erikoistoivomuksilla vaivaamaan.
Matkan jälkeen aloin kotona testailemaan miten saisi aikaiseksi edes kaksi vegaanista ruokalajia Smak av Norge- sarjaan ehdotettavaksi. Yrttimakkaroiden, kuivakinkun, juustojen, sillilautasten. katkarapujen. kuivakalan, sashimin  ja graavilohien seuraan.Viljelykseni ja luonto tarjoaisivat osan raaka-aineista.
Annosten pitäisi olla helppo- ja nopeatekoisia ja lämmitettäviä. Raaka-aineiden puolestaan olisi oltava paikallisia tai ainakin Norjasta, mielellään luomua ja/tai luonnosta, varastoitavissa ja laivaolosuhteisiin sopivia. Kaiken lisäksi ruokalajilla tai raaka-aineilla olisi oltava jokin kytkös historiaan tai rannikkokulttuuriin. Basilika saattaisi olla liian voimakas, luonnonyrtit kuten suolaheinä ja poimulehti miedompia. Ne voisi kevyesti ryöpätä. Miksei minttu hillon kera.

Noh, ensimmäinen mieleentullut versioini oli yrttimarinoidut juurekset villivihannesten ja variksenmarjahillon kera. Juureksina voisi käyttää pohjoisnorjalaista Målselv-maatiaisnaurista, lanttua ja miksei myös punajuurta ja porkkanaa. Villivihanneksista voisi osan ryöpätä, osan tarjota salaattina. Ehkä siinä voisi olla paikallista luomutomaattia ja kurkkua sesonkiaikana. Sieniäkin. Koeannoksessa jouduin tyytymään siihen mitä löytyi eli lanttuun
Koska Målselv nauris on alunperin lähtöisin Venäjältä, mistä se levisi pomor-kaupan aikana Norjan yleisemmäksi viljellyksi nauriiksi ja kun punajuurikin kuuluu slaavilaisen keittiön ytimeen, tämän yrttimarinoidut juurekset- annoksen nimeksi sopisi juuri Pomor Tallerken. Venäjän -Norjan kaupan kulta-aikojen kunniaksi ja nykyisen jännittyneen tilanteen lieventämiseksi.
                                                    -lauri-

søndag 23. januar 2011

Morgenstjernen kalaopas Vesteråleniin matkaaville.

Näissä pienissä kylissä tuotetaan Morgenstjernen suosittelemaa sosiaalisesti, ekologisesti ja yhteiskunnallisesti kestävää kalaa. Tervetuloa maistamaan. Ja kyliimme tutustumaan.


Maanantai 24.tammikuuta. Matkalla hietikolle. Sää on tammikuun sääksi tyypillistä. Siis epävakaista ja aika tuulista. Nyt tuuli on kohtalaista koilliseen kääntyvää. Voimistuu iltaa kohden navakaksi. Menemme kalaan lähivesille. Kauemmaksi kantille ei ole asiaa. Tähän mennessä olemme kalastaneet reilut 20 tonnia 118 tonnin turskakiintiöstämme.

WWF:n kalaoppaassa sekä norjalaisessa että suomalaisessa versiossa kuluttajille annetaan vinkkejä ympäristön huomioivaan kalankulutukseen. Kaupoissa myynnissä olevat sisävesi- ja merikalat sekä äyriäiset on jaoteltu susositeltaviin , harkiten ostetttaviin ja vältettäviin.
Koska varsinkin suomalaisen oppaan tarkka noudattaminen tekee Vesteråleniin. Lofooteille ja yleensä Pohjois- Norjaan matkaavan kalaruokaelämykset huomattavan köyhiksi, esittelen yleisimmät kalalajimme ja annan niille omat suositukseni perusteluineen.

Turska vihreä. Morgenstjerne suosittelee nauttimaan, kalastamaan ja ottamaan sallitun määrän tuliaisina mukaan. Vaellusturskakannat ovat vahvat, myös tutkijoiden mukaan, ja kestävät hyvin nykyisen kalastuksen. Ravintoloissamme tarjolla oleva turska on yleensä paikallisten rannikokalastajien pyydystämää vaellusturskaa.

Kolja vihreä Koljakannat ovat vahvat. Kolja on paikallinen tai vain vähän vaeltava kala. Kolja kestää hyvin nykyisen kalastuspaineen. Suosi pieniä kalastajakylien ravintoloita paikallisten kalastajien ja rannikon elämäntavan tukemiseksi. Niiden kala on todellista lähiruokaa, tulee lähialueilta ja voidaan jäljittää. Voit jopa tavata kalastajan.

Seiti vihreä Seiti on suomalaisille tuttu kala. Kuului aiemmin laitos- ja kouluruokailun perussettiin. Seitiä on tarjolla myös muulla tavalla valmistettuna kuin uunikalana. Kokeile kokkiemme variaatioita. Seiti on myös haastava saalis.

Ruijanpallas vihreä.
Ruijanpallaskannat alueellamme ovat vahvat. Parhaimmat vuosiin. Rajoitukset katkaraputroolauksessa ja verkkopyynnissä ovat tehonneet. Sen myöntää myös Norjan WWF. Sen tietävät tutkijat. Myös etelämpänä Norjan rannikolla kannat ovat tervehtymässä, vaikka eivät olekaan ammattikalastusta kestävät.
Suomen WWF luo omassa oppaassaan kuvan lähinnä sukupuuton partaalla olevasta kalalajista. Morgenstjerne suosittelee nauttimaan pallasaterioita hyvällä omallatunnolla. Ruijanpallakset on pyydetty pitksiimoilla. Pallaksen pyynti on pienimuotoista, mutta muutamille harvoille jotka taidon osaavat elintärkeää. Paikallista ruijanpallasta nauttimalla tuet pienimuotoista kalastusta ja autat pitämään kylämme elinvoimaisina.

Kissakala keltainen
Kissakalakannat ovat heikohkot. Laji pyydettiin 60-luvulla vähiin. Siitä lähtien kanta on pysynyt matalalla tasolla. Kissakalaa ei pyydystetäkään pääsaaliskalana. Sivusaaliina kissakalaa tulee rannikkokalastuksessa jonkin verran,kuitenkin suhteessa huomattavasti vähemmän kuin WWF:n suosittelemaa MSC kalaa pyydettäessä. WWF sekä Norjan , että Suomen kehottaa välttämään kissakalan syöntiä, mutta antaa epäsuoran tukensa troolareitten sivusaalipyynnille. Morgenstjerne ei mene kieltoihin. Kissakala on erinomaisen makuista. Suosittelemme maistamaan paikallisissa ruokapaikoissamme. Samalla tuet pienyrittäjyyttä ja monipuolisempaa yhteiskuntarakennetta.

Merikrotti keltainen Merikrottikannan suuruutta on vaikeaa selvittää. Sekä Suomen että Norjan WWF myöntävät tämän. Se tiedetään, että hitaasti kasvavan syvänmeren pohjakalan kannat ovat sen verran heikot, että lajin pyynti verkoilla pääsaaliskalana ei ole suositeltavaa Morgenstjernenkaan mielestä. Merikrottia saadaan siimapyynnin sivusaaliina, mutta suhteessa hyvin vähäisiä määriä verrattuna mitä tulee syvemmällä tapahtuvan WWF:n suosikikseen ottamien troolareiden harjoittaman MSC turskan, seitin ja koljan pyynnin yhteydessä. Tämä käy helposti ilmi saalistilastoista, jotka ovat julkisia. Morgenstjerne kehoittaa nauttimaan Vesterålenin rannikkoalueilla sivusaaliina pyydystetyistä kroteista tehtyjä herkullisia aterioita paikallisissa ravitsemusliikkeissä hyvällä omallatunnolla. Se on pienempi paha kuin pohjaa tuhoavan merikrottikantoja rajusti rasittavan syvältä pyydettävän MSC kalan osto.

Puna-ahven keltainen. MSC alueilla tapahtuva punainen.
Puna- ahven viihtyy syvissä vesissä. Sen kanta on heikko. Erittäin hitaasti kasvavaa ja vanhaksi elävää, eläviä poikasia synnyttävää puna- ahventa saadaan eniten MSC sertifioitua kalaa pyytävillä pohjatroolareilla sivusaaliina. Rannikko aluksilla erittäin harvoin. Morgenstjerne suosittelee ostamaan puna- ahventa harkiten. Varmistamaan, ettei saalis ole peräisin suurilta aluksilta, syviltä vesiltä 12 mailin ulkopuolelta. Siimakalastajien, joskus saamat puna- ahvenet voi huoletta käydä Støn kalanvastaanotosta ostamassa herkullisen aterian raaka aineeksi. Ravintolassa kannattaa kysyä mistä kala on peräisin. Vastuunsa tunteva kokki tietää kalan alkuperän tarkkaan.

Sinipallas keltainen.
Sinipallas on historiallinen kala. Sen ansiosta Myre ja monet muut kylät kehittyivät. Valitettavastoi pohjatroolafreitten vastuuttoman pyynnin seurauksena kanta romahti. On nyt hieman tervehtynyt, mutta ei ole vahva vieläkään. Sinipallaksen pyynnissä suurin ongelma on suurten "ympäristöystävällisten" alusten harjoittama tehopyynti MSC alueella.. Rannikalaivojen pienimuotoinen pyynti on Morgenstjernen mielestä kestävämmällä pohjalla myös käsityövaltaisuuden ja työllistävyyden ansiosta. Kymmenet suomalaiset nuoret saavat kesätyöpaikkansa sinipallassiimojen syötittäjinä pelkästään Støn kalastajakylässä.
Sosiaalisin ja yhteiskunnallisin perustein suosittelemme siimalla pyydetyn sinipallaksen syöntiä harkiten, mutta silloin hyvällä omallatunnolla. Rannikkolaivojen pienimuotoinen pallaksen pyynti ei ole ongelmista suurimpia.


Kaikki kampelat punainen

Kampekannat ovat heikot. Tämä koskee kaikkia kampeloita. Kampeloita saadaan erittäin harvoin sivusaaliina. Morgenstjerne on WWF:m, kanssa yhtä mieltä, eikä suosittele kampeloitten ostamista kalanvastaanotoista eikä aterioitten nauttimista ravintoloissa. Eikä kannusta niitten pyydystäämiseen urheilukalastusvälineilläkään. Valitse mieluimmin ruijanpallas.

Taskurapu , peikkorapu, kuningasrapu sekä kotilot ja simpukat vihreä
Morgenstjerne on samaa mieltä WWF:n kanssa . Nauti hyvällä omallatunnolla näistä luksusaterioista. Kotiloita voi itsekin kerätä laskuveden aikaan. Sinisimpukat voivat olla aika ajoin levän kukinta aikaan myrkyllisiä. Vältä niiden keräämistä silloin.

Tämä opas on viitteellinen ja sovellettu paikallisiin oloihin. Muutokset kalakannoissa ja pyyntimenetelmissä saattavat johtaa muutoksiin listalla. Kommentteja ja huomioita, myös kritiikkiä otetaan mielellään vastaan. Keskustelulle olemme avoimia.
Morgenstjerne toivottaa hyvää ruokahalua mereisten herkkujen parissa.
Tervetuloa Vesteråleniin
-lauri-