Haahka on hieman sinisorsaa suurempi sukeltaja. Se on sopeutunut olemaan veden alla pitkiä aikoja ,jopa puolitoista minuuttia ja voi sukeltaa tarvittaessa kymmenien metrien syvyyteen. Sukeltaessaan haahka räpyttelee siipiään kuin lunni. Haahka voi myös kävellä merenpohjassa simpukoita etsiessään. Pintaan haahka pullahtaa kuin korkki. Ylakuvassa uros alakuvassa naaras.
Støssä haahkat ovat erikoistuneet normaalin ruokavalionsa (sinisimpukat ja pohjaeläimet) vastaisesti kalaravintoon ja syötitystuvilta mereen heitettyihin kalanpalasiin sekä muihin biojätteisiin. Jopa viemäristä tulevaan.
Haahkoja matkalla laiturien välissä olevan pikkuseitiparven kimppuun.
Apajilla on myös karimetso.
Haahkat kalastavat pelottelemalla kalaparveen laiturien ja laivojen väliin matalaan.
Sitten ne sukeltavat edestakaisin poukkoilevien pikkuseitien kimppuun.
Pintaan nousseita pikkuseitejä napanneita kalastajia.
Kalastuksen päätyttyä haahkat poistuvat etäämmälle, kauemmaksi laivoista.
Haahkan lentoonlähtö on raskaan tuntuista.
Satama altaan keskellä, turvallisuuden etäisyyden päässä rannasta haahkat sulattelevat syömiään kaloja ja valmistautuvat seuraavaan operaatioon.
Morgenstjerne 10.3. Tuuli on laantunut. ja mainingit kohtuullisia. Ingebrigtsenin veljekset menivät ulos. Roger ja Risto laskevat jatansa myöhemmin. Kippari pistäytyi aamukahvilla ja toi toiveikkaana ison muovipussillisen ruokaa. Tuumas, että ainakin sen puolesta voimme kalastaa useamman päivän yhteen menoon. Mulle riittäisi yksi kerta. Että saisi syömäkalat. Kaksi viikkoa ilman tuoretta turskaa alkaa olla siinä rajoilla.
Tänään on hyvää aikaa keskittyä Støn haahkojen (Somaterina mollissima) tarkkailuun. Niitä asustelee satama-altaassamme lähes sata ja ne kaikki voivat hyvin. Ovat oikein hyvässä lihassa ja höyhenet kiiltävät. Samanlaista näkiintyneitten haahkojen joukkokuolemaa kuin Andenesissa emme ole täällä kokeneet.
Siellä naapurikylässämme nälkiintyneet ja heikkokuntoiset haahkat eivät selvinneet helmikuun alun pakkasjaksoista. Kuolleita tai kuolevia lintuja kerättiin pahimpina päivinä kymmeniä.
Lintukuolemien syytä pohdittiin tutkijoiden ja eläinlääkärien toimesta. Yhtä selkeää syytä ei voitu osoittaa, vaan kyseessä arveltiin olevan monien tekijöiden summa. Satamaa oli ruopattu, jolloin pohjaliejusta vapautuneet raskasmetallit saattoivat ravinnon mukana joutua lintujen elimistöön. Toinen teoria oli, että kalanvastaanotosta päivittäisen pesun yhteydessä satama- altaaseen joutuneesta turskanmaksasta vapautunut öljy olisi tarttunut haahkojen untuvaan. Ja lamannuttanut linnut.
Sitäkin pidettiin mahdollisena, että haahkan pääravinnon sinisimpukan kannat olisivat huvenneet. Eivätkä Andenesin haahkat, urbaaniin satama elämään tottuneena, olisi osanneet siirtyä paremmille, muutaman kilometrin päässä sijaitseville simpukka- apajille.
Joka tapauksessa tapaus Andenesilla oli kovasti uutisarvoa. Sattuihan se samaan aikaan muitten ympäri maailmaa tapahtuneitten lintujen joukkokuolemien kanssa.
Olen miettinyt miksi meidän linnut selviytyvät. Ja löytänyt yksinkertaisen selityksen. Tai ei se mikään uusi oivallus ole. Kaikki kalastajat sen tietävät.
Støn haahkat selviävät äärioloissa sopeutumalla käyttämään sitä ravintoa mitä on saatavilla. Ne eivät ole riippuvaisia sinisimpukoista, vaan syövät vastoin kaikkia haahkakirjallisuudessa esitettyjä väitteitä laitureitten alla asustelevia pieniä kaloja, lähinnä seitejä. Ja syötitystuvalta mereen heitettyjä vanhoja silin ja makrillin palasia. Ja muuta orgaanista jätettä.
En ole huomannut haahkaeksperttien kirjoittaneen linnun syövän kalaa. Puhumattakaan siitä, että kala olisi linnun pääravintoa, että se olisi sillä tavalla viimeisen päälle sopeutunut ihmisen muokkaamaan elinympäristöön, kalastajakylän olosuhteisiin. Tulee mieleen kettu , joka on löytänyt paikkansa suurkaupungeista . Aivan samalla tavalla kuin erämaitten arka muuttohaukka. Sille pilvenpiirtäjien ulokkeet korvaavat pesäpaikkana jyrkät kallionkielekkeet ja kesyt pulut ovat helppoa pikaruokaa. Suottahan sitä silloin on korvessa kituuttaa.
-lauri-
Tämänpäivän tavoitteeni on saada otettua kuva pikuseiti suussaan pintaan nousevasta haahkasta. Äsken melkein onnistuin. Nyt minulla on vihdoinkin sellainen kamera, että se onnistuu. Silloin muidenkin on uskottava haahkan olevan tarvittaessa kalansyöjä.
Ingen kommentarer:
Legg inn en kommentar