Kipparin äidin parhaat

Gislöy 21.6. Kovaa koillistuulta, sadetta, lämpötila kuusi astetta,. Kalastajakylässä on harvinaisen pitkästä ja koleasta koillistuulirupeamasta johtuen hiljaista. Sinipallaslaivat ja koljankalastajat pysyttelevät maissa.
Pohjoinen puutarhammekin on horroksessa. Aikaisin maahanlaitetut perunat ja harson sekä läpinäkyvien irtokarkkilaatikoiden alla alkukasvatuksen saaneet kasvavat kituen, myöhemmin kylvetyt eivät ole edes nousseet. Sipulit ovat kyllä juurtuneet, mutta versokasvua ei näissä oloissa tapahdu.

Villivihannekset, vuohenputki, nokkonen ja  vesiheinä, raparperi sekä sisällä kasvattamamme basilika, muut mausteet ja rucola pelastivat alkukesän viheromavaraisuuden. Nokkosta olemme ryöpänneet ja pakastaneet, tehneet sipsejä, muhennosta ja räiskäleitä sekä käyttäneet keittoihin.

Pesto on hyvin kiitollinen ruokalaji, että siihen käy melkeinpä mikä tahansa vihreä, kunhan mukaan saa valkosipulia, kunnollista öljyä (meillä kylmäpuristettu hamppuöljy) ja jonkinsortin pähkinäistä. Olemme käyttäneet vuoroin pinjaa, auringonkukan siementä, mantelia ja pähkinöitä.
Viikon päästä saamme meren makua, kun rannan rakkolevävallien pioneerikasvina viihtyvän isomaltsan joutuneimmat kasvustot ovat  satoiässä.

Norjalaisen Päiväkirjan Helin ansiokas ja mielenkiintoinen postaus monikulttuurisesta parisuhteesta käsitteli lempiaihettani eli ruokaa ja syömistä. Facebookissa virinneessä keskustelussa tulin luvanneeksi aktivoida blogini ja laittaa kahdeksan vuotta kestäneen nuottakalastajan ja laivakokin uran aikana valmistamieni pohjoisnorjalaisten perinneruokien ohjeita myös muiden iloksi.

Kaipuu merelle ja laivakeittiöön eli kapyysiin on yhä kova, vaikka tiedän, että faktoja vastaan on turha taistella. Kalastus ja merilläolo ovat historiaa. On hyväksyttävä, että työelämäni jatkuu vasemman jalan polven  kuntoutuksen, moninaisten tukitoimien ja syksyllä alkavien agronomiopintojen jälkeen jossain muualla. Olen hyvin kiiitollinen Norjan sosiaaliturvalle, joka mahdollistaa näinkin aikuisiässä olevan perusteellisen kuntoutuksen ja muun huolenpidon sekä taloudellisen turvan. Minulla on kaksi henkilökohtaista tukihenkilöä.

Olen kiitollinen myös kipparille  ja Morgenstjerne- laivalle, kollegoilleni sekä rannikkokalastajien suurperheelle. Pohjoisen kalastajakylille ja niiden uutterille ihmisille. Sain tehdä matkan menneeseen, maailmaan jota ei enää muutaman vuosikymmen päästä ole olemassa. Muualla kuin museoissa. Ja  vanhenevan kaartin tarinoissa. Tai vaikkapa Kipparin äidin resepteissä. Niissä oikeissa.

BLODFERSK TORSK MED BACON OG GULROTSAUS ELI KEITETTY TURSKA PORKKANKASTIKE JA PEKONIKUUTIOT
Ainekset neljälle:
-Tuore tai suhteellisen tuore kookas turska ruodottomina fileinä tai medaljongeiksi leikattuna nahkoineen.
-4 isoa porkkanaa
-12 keskikokoista perunaa
 -vehnäjauhoja saostamiseen
-voita kastikkeeseen
- 200g pekonia tai suolattua läskiä
-2 laakerinlehteä
-2 isoa sipulia
-merisuolaa
-maustepippuria kokonaisena
-kulutusmaitoa
Ohje:
1.Laita isoon, vähintään neljän litran kattilaan vettä, reilusti merisuolaa, niin että  vesi maistuu hieman liian suolaiselta, pippureita  ja laakerinlehdet palasina. Anna kiehua muutama minuutti.
2. Ota kattila pois ja laita paloitellut turskafileet/medaljongit veteen kannen alle hautumaan.
3. Keitä kuutioidut porkkanat miedossa suolavedessä, johon on lisätty hieman siirappia, kypsäksi. Siilaa porkkanat odottamaan, ota osa keitinvedestä talteen.
4.Sulata sata grammaa voita kattilan pohjalla ja lisää sopivasti, muutama ruokalusikallinen, vehnäjauhoja kun voi alkaa kiehumaan. Sekoita. Kun seos alkaa muuttumaan  aavistuksen verran ruskeaksi pienennä lämpöä ja lisää keitinvettä. Lisää sen jälkeen maitoa koko ajan vispaten sen verran, että kastike on hieman liian löysää. Lisää porkanakuutiot. Anna muhia kannen alla hiljaisella lämmöllä välillä vispaten. On tärkeää, että kastike on kunnolla kypsynyt.
5.Paista suolaläski-ja/tai pekonikuutiot voissa pannulla. Kun ne ovat puoliksi paistuneet lisää silputut sipulit. Sekoita hyvin ja paista vielä hieman. Kaada sen jälkeen seos pienehköön kattilaan hiljaisella lämmöllä muhimaan.
6. Keitä( meillä Gullöy-, Puikula- tai Ringerik- lajikkeiset ) perunat suolavedessä. perunat voi laittaa kiehumaan samaan aikaan kun alat paistamaan pekonia.
7. Tarjoile ottamalla kalat reikäkauhalla suoraan keitinvedestä itsekunkin ruokailijan lautaselle. Lisukkeina voi luonnollisesti käyttääedellämainittujen lisäksi myös herneitä, parsaa tai muuta vihreää. Minä olen joskus laittanut höyrytettyä isomaltsaa ja hyvin on kelvannut.
Tämä ohje on aika työläs ja vaatii  hyvää ajoitusta, useita astioita ja tiskiä tulee, mutta ateria on vaivan arvoinen. Kalan varsinkin merikalan kypsentäminen riittävän suuressa määrässä jäähtyvää vettä on hyvän maun ja mehukkuuden salaisuus. Turskan asemesta voi ihan hyvin käyttää madetta, seitiä,siikaa, haukea tai koljaa.
-lauri-