Ulkoilmapossujen kesä

Heinäkuussa saapuivat pientä maatilaamme rikastuttamaan kolme pientä possua. Toimenkuvaksi määriteltiin ekologinen maanmuokkaus, omien, tuttujen ja Alsvågin vanhainkodin ruoantähteiden hyödyntäjäminen, varpusparven pihapiiriin houkuttelu ja rapsuteltavana olo.

Koska possumme viettäisivät suurimman osan ajastaa ulkolaitumella, niiden täytyi olla mahdollisimman tummia ja karvaisia . Rekisteröidyttyämme elintarvikeviraston paikallistoimistossa sian ulkokasvattajiksi, soitin  naapurikunnassa sijaitsevan yhdistelmäsikalan isännälle Egillille, joka lupasikin etsiä tulevista pahnueista ulkosikakriteerit täyttäviä.

Hän kertoi kolmiroturisteytyksistä ajoittain löytyvän punaruskeita, tummanruskeita tai mustaläikkäisiä, mutta vain muutamia viitäkymmentä emakkoa kohti. Suurin osa perii normaalin sian vaalenpunaisen olemuksen.

Meidän onneksi keväällä syntyneet Jaksu, Kultapossu ja Greta olivat auringonpaahteen ja syksyn kylmien öiden kestäviä. Jaksu mustaruskealäikkäinen, Greta vaskitsan värinen , kuparinhohtoinen ja Kultapossu  nimensä mukainen.

Possujemme väri ja karvaisuus periytyvät Duroc ja norjalainen maatiainen roduista.

Tässäpä possumme taival tähän saakka.
Ensimmäinen päivä: kolmikko ensimmäistä kertaa ulkoilmassa, siirtyvät pakettiautomme kyydissä uuteen kotiin. Kuvat: Tea-Mari Brax.

Possumme sopetuivat todella nopeasti, oppivat syömään  kotiruokaa ja varsinkin käyttämään kärsäänsä siihen mihin se on tarkoitettu, kaivamiseen.

Possut syövät, tonkivat juoksevat, leikkivät ja nukkuvat. Osa ylläolevista kuvista Heikki Kurkelan.
Possujen ravinto koostuu keitetystä kalasta, ruoantähteistä, valssatusta kaurasta sekä niitetystä nurmesta, merilevästä, horsmasta ja kitketyistä rikkaruohoista.

Ylläoleva kuva: Elina Toivonen

Kaksi kuukautta ulkoilmaelämää takana.

Possumme jatkavat työn touhussa, meillä on paljon puutarhapalstoja möyhennettävänä tässä loppusyksyn aikana.
-lauri