KOUKUTTAJA

KOUKUTTAJA
Miltä kuulostaa Laura Frimanin ääni, entäs kalastajakylän arki. Kuvan linkkiä klikkaamalla pääset tutustumaan tarinaani. Sata tuntia ilmaista kuuntelua tarjoaa storytel

søndag 5. oktober 2014

Markkinataloutta Itä-Suomen malliin.

Kävin männä viikolla juurillani, kotona Vaaraslahdessa. Satuin sopivasti ruskaksi.Sää suosi. Lautturit valmistelivat Valmetin siirtoa Peltosaaresta mantereelle.
Kotirannan kihlapari mänty ja koivu jatkoivat yhteiseloaan seuranaan pieni pihlaja.
Pihatienvarren terijoen salavat aamusumussa.
 Tuli pidettyä verkkoja ja pyydystettyä kuhia sekä pomittua sieniä. 
Syksyn vakiotouhuun metsästykseen ei metsäkanalintukannan pienuuden vuoksi kannattanut paneutua.  Kotona käynnin yksi kohokohdista ja mieleen palautunut takauma kuusiymmentäluvulle olivat  Pielavedellä järjestetyt markkinat.
Kyseessä eivät kuitenkaan olleet oman kylän keihäänheittäjän kultamitalin kunniaksi järjestetyt mitalikahvit tai sankarille leivotun erikoisleivän myynnin edistämiseksi  polkaistut. Eikä edes sadonkorjuujuhliin liittyvät maaseudun omat paikallismarkkinat.
Pielaveden syyysmarkkinat olivat ihan oikeat vanhan ajan markkinat. Suurtapahtuma, josta vastasivat Itä-Suomen yhdistyneet torikauppiaat. 
Torikauppiaiden leppoisan löyhä yhteenliittymä, entisaikojen idän markkinakaravaania muistuttava, valtaa pienten paikkakuntien torit yksi toisensa jälkeen.
Kauppiaat ovat sopineet pelisäännöistä,kuten keskinäisen kilpailun minimoimisesta, yhteismarkkinoinnista ja jos mahdollista myös logistiikasta.
Kun markkinakaravaani saapuu paikkakunnalle myös paikallisilla  torimyyjillä on mahdollisuus osallistua.Tämä malli madaltaa paikallisten kynnystä torimyyntiin ja tarjoaa yhteismarkkinoinnin edut.
Pielaveden torilla mykyrokkaa omiin astioihin myyvät ja torin paikallinen kalakauppias sekä lukuisat kuntalaiset vaikuttivat torikauppiaiden lisäksi hyvin tyytyväisiltä paikkakunnalle saapuneen äärimmilleen viedyn markkinatalouden kerrannaisvaikutuksista.
Minäkin innostuin ostamaan alpakanvillaiset kevyet ja lämpimät ponchon ja villapaidan.
Kuva yllä : Tea-Mari Brax
Myös talvivalkosipulia kahta eri lajiketta, lanttukukko, luomukaskinaurista puolitoista kiloa tarttu mukaan. Iltapäivä kului pitkälle nauttiessa kalakauppiaan teltassa pullakahvit erinomaisessa seurassa tarinoita kuunnellen
                                                                          -lauri-

3 kommentarer:

  1. Hauska sattuma, että olit kotimaisemissa. Vanha opettasi pohti mökkireissulla ääneen mitä sinulle mahtaa kuulua ja näin tuoreet uutiset sain luettua hänelle. Parhaat terv siis Pakariselta Lepaasta

    SvarSlett
    Svar
    1. Kiitos Kaisa :) Välitätkö lämpimät terveiset Eino- opelle. Voit kertoa, että hedelmän- ja marjanviljelyn opit ovat nyt tarpeen. Kalastajan urani päätyttyä olen alkanut harrastamaan puutarhurointia. Talvipuutarhassa kasvaa viini ja avomaalle tulee kohtuullisen kokoinen mansikkamaa :) Lämmöllä muistelen Lepaan aikoja. Vieläköhän sieltä Suontaan kartanon mailta löytyisi lakkoja tai virran toiselta rannalta hunajaa. Taitaa muuten olla aika tarkkaan viikolleen 30 vuotta siitä kun viimeksi on nähty.

      Slett
  2. Hei. Kerron terkut mielelläni, Isä on kiipeilee edelleen omenapuissa, vaikka olen moittinut kuinka noloa on sairastua hortonomien ammattitautiin " puusta pudonnut" yli 80- vuoden iässä.
    Onnea ja mielekkyyttä uudelle uranvaihdolle- se on nyt trendikästä.

    On mahdoton uskoa tuota 30- vuottta tarinaa, kun juuri mielestäni täytin sen verran??? Ehkä tämä 2½ vuoden Mummi-ura nyt sotkee ajantajua tai sitten Norjan ja Suomen aikaero on enemmän kuin muutama tunti.
    Voi parhaiten. Yst Kaisa

    SvarSlett