onsdag 14. januar 2015

Vuono

 Norjalainen kevätkutuinen silli vaeltaa Barentsin mereltä etelään ja saapuu Vesteråleniin alkutalvesta. Osa valtavasta silliparvesta, maailman suurimmasta liikkuvasta biomassasta, jää tänne kutemaan pääosan jatkaessa etelään Møren ja Romsdalin rannikolle. Tällä hetkellä kutevaa silliä tavataan Andfjordissa, muutamia vuosikymmeniä sitten Tysfjordissa ja 1800-luvun lopulla Eidsfjordissa. Silliä kutsutaan meren hopeaksi ja sen tulo vuonoon sai aikaan kultakuumeeseen verrattavissa olevan kansainvaelluksen.
-Mennäänkö kahville rantahotelliin vai  ajetaanko vuonon ympäri Holmstadin kautta Sortlandiin saakka ja leikitään kyselypeliä?
-Pelataan?
-Selvä, haluatko kysyä vai vastata?
-Voisin tällä kertaa olla kysyjä.
-Se sopii, anna tulla vaan.
-Minkä niminen tämä vuono on?
-Eidsfjorden.
-Miksi se on ruosteenpunainen?
-No kun siinä pinnalla on kerros rödåtaa.
-Mitä on rödåta?
-Se on kaiken perustan perusta. Ilman rödåtaa et sinäkään täällä töitäsi tekisi.
-Mitä rödåta on ?
-Punainen plankton, ei se kasvi vaan eläin, on norjaksi rødåta. Eräänlainen hyppyrapu. Siitä kaikki alkaa.
-Oletko ihan varma?
-No en, paras tarkentaa.Kaikka alkaakin kasviplanktonista, siis levistä.
-Luonnollisesti, jatka!
-Rödåta on ravintoketjun alkupäässä, levät ihan alussa. Useimmat levät saavat energiansa auringosta, siksi niiden pitää kellua pintavedessä.

-Entäs pohjassa, mitä siellä on?
- Bakteereita, monet niistä saavat ravintonsa pohjan maakerroksen läpi siilautuvasta kaasusta.
-Mistä se kaasu sinne tulee?
- Öljylähteistä. Meidän kalamatalikoilla ja niiden läheisyydessä sijaitsevat Norjan meren suurimmat öljykentät. Öljyn päällä on kaasua, joka sitten purkautuessaan mahdollistaa bakteerien olemassaolon.
-Aikovatko ne porata sitä öljyä?
-Kyllä.
-Koska ?
-Olettaisin että viiden vuoden sisällä alkavat koeporaukset.
-Ja ensiksi ne ottavat kaasun ?
-Niin varmaan.
-Miten käy bakteerien?
-Kuolevat nälkään.
-Entäs hyppyrapu, miten sen käy?
-Sen on muutettava ruoan perässä muualle, samoin kuin kaikkien hyppyrapua syövien kalojen.

-Mikä tulee ravintoketjussa hyppyravun jälkeen ?
-Lahtivalas, silli, kolja, turskanpoikanen, makrilli. Tai monet muut kalat joita en tässä jaksa sinulle luetella.
-Kuinka suuri on lahtivalas?
-Se voi kasvaa kymmenmetriseksi, on hetulavalaista pienin.
-Sekö pärjää syömällä planktonia ?
- Ei pelkästään. Alkuvuodesta se usein syö pelkkää silliä, kesällä hyppyrapua ja syksyllä taas silliä?
- Kerro jotain sillistä!
-Sillin ansiosta perustettiin hurtigrute, rannikkolaivareitti?
-Miten?
-Vuonna 1861 silli, siis norjalainen vaeltava kevätkutuinen silli, ilmaantui suurina parvina ensimmäistä kertaa sataan vuoteen tähän vuonoon kutemaan. Siimakalastajat sen ensimmäisenä huomasivat.
-Mitä sitten tapahtui?
-Pariin vuoteen ei mitään suurempaa, kalastajat eivät olleet varautuneet sillin tuloon , heiltä puuttui pyyntivälineitä ja taito. Muutamat rohkeimmat uskalsivat kuitenkin ostaa nuottia ja sillinpyyntiin sopivia veneitä. Ja opetella uuden kalastustavan. Jotkut perustivat kalastusosuuskuntia ja yhtiöitä.
- Kerro jatkosta, tuliko silli seuraavinakin vuosina?
-Kyllä tuli ja entistä suurempina parvina. Ne jotka olivat ensimmäisinä hankkineet sillinpyyntivarusteet selvisivät ensimmäisen vuoden, toisena jo hieman rikastuivat. Kolmannen kevään aikana he saattoivat  tienata monen vuoden palkan.
-Niin...
-Sitten tämä kylä villiintyi. Isännät lopettivat maanviljelyn, panttasivat tilansa ja talonsa ja ostivat veneitä ja nuottia. Ne jotka omistivat ranta-alueita rikastuivat vuokraamalla nuottaoikeuksia, saivat vuokraksi osuutensa saaliista.

-Miten tämä liittyy hurtigrutaan?
-Kalakauppiaat ja -tehtailijat ilmaantuivat apajille, samoin kalojen rahtaajat. Kymmeniä pieniä varustamoja syntyi. Suolasilli oli saatava maailmalle. Osa sillistä oli kätevintä keittää öljyksi.
- Entäs hurtigruta?
-Suuriakin kauppahuoneita perustettiin, kylän väkiluku moninkertaistui. Talvella täällä saattoi asua kymmenentuhatta ihmistä. Eidsfjordin lennätinliikenne oli 1885 kolmanneksi vilkkainta koko Norjassa. Oslon ja Bergenin jälkeen.
-Hurtigruta ?
- Ai niin . Vuonna 1881 suurimmat kauppahuoneet perustivat varustamon  nimeltään VDS. Vesterålenin hyörylaivayhtiön. Tarkoituksena oli luoda säännöllinen rahtilaivaliikenne Bergeniin. Hankkia suuria aluksia joilla voitiin kätevästi toimittaa silli maailmalle ja täälla tarvittava tavara paluulastina Eidsfjordiin sekä kuljettaa postia. Näin tapahtui. Sinä vuonna voidaan katsoa maailman kauneimmaksi valitun risteilyreitin syntyneen.

-Entäs ne puheet sirkuksesta?
-Kun pieneen kylään ahdetaan tuhansia eri puolilta Norjaa ja pohjolaa tullutta äkkirikastumisesta haaveilevaa  ja kun nämä sitten oikeasti rikastuvat, niin kyllähän se tiedetään mitä tapahtuu?
-Mitä tapahtui?
- Sildpolleniin, siis Eidsfjordenin keskustaajamaan, perustettiin nopeassa tahdissa ravintoloita, kultasepänliikkeitä, kenkäkauppoja, vaateliikkeitä,leipomoja ja kaikenlaisia muita palvelualan yrityksiä. Sieltä sai hankittua uusimmat muotivaatteet ja kalleimmat korut. Kylästä missä muutamia vuosia aiemmin asui vain muutama sata ihmistä. Tehtailla oli ankaran työvoimapulan vuoksi vaikeuksia saada henkilökuntaa, vaikka palkka oli sen aikaiseen tasoon nähden tosi korkea.
-Sirkus?
-Luonnollisesti syrjäisessä kalastajakylässä on  sirkus oltava. Italiasta saakka sillisesonkien ajaksi tilattu. Oli muutakin kuin sirkus, niitä sellaisia majataloja, niinkuin villissä lännessä, sinä tiedät

-Sitten silli katosi, vai kuinka?
-Niin siinä kävi. Silli katosi vuosisadan vaihteen tienoilla ja pysyi poissa seuraavat sata vuotta. oikeastaan se ei ole vieläkään palannut muualle kuin tuonne naapurivuonoon Andfjordeniin. Minä en  jaksa niistä sillin häviämisen seurauksista kertoa . Pääasia, että hurtigruta säilyi ja voi hyvin.
-Ei tartte kertoa jos ajetaan Essolle ja  tarjoat minulle kahvit.
                                 -lauri-

  

2 kommentarer:

  1. Mielenkiintoista! Enpä ole tullut ajatelleeksi, että silliparvienkin reitit voivat muuttua noin paljon ja että sillä on noin suuri vaikutus.

    SvarSlett
    Svar
    1. Silli on merkityksellinen. Turska kaikkein merkityksellisin. Rødåta , se äyriäinen,on kaiken perusta. Jos rødåta katoaa, silli katoaa ja turska katoaa Sitten häipyvät valaat. Kaikki menee sekaisin. Muutokset vaellusreiteissä ovat paikallisia katastrofeja tai jättipotteja. Kannan pienenemisen yhteydessä häviävät kaikki. Onneksi vielä ei sellaisesta ole merkkejä. Kaikki tärkeimmät kalakannat ovat elinvoimaisia ja kasvussa. Niin siis meillä Norjan merellä. Maailmanlaajuisesti katastrofi on jo pitkällä, merien tila surkean huono :(

      Slett