Varstad Gård Gisløy

Varstad Gård Gisløy
Ketojen hoitoa.

torsdag 6. mai 2010

Satuja ja tarinoita..eiku uskomuksia ja faktaa, heh

Fridrikk Sigurdsson AR 17, verkkolaiva Thorlakshöfnistä Etelä Islannista kalastaa Islannin etelärannikolla, ihan siinä Eyjafjallajökullin alapuolisilla ja siitä länteen sijaitsevilla matalikoilla.

Keittiössä, siis merikielellä kapyysissa, valmistetaan 17.maaliskuuta 2010 lasagnea. Aamupalalla oltiin jo syöty puuroa ja iltapäivän kahvitauolla nautittiin kaiken lisäksi vohveleita.

Kummallista, kalaa kuitenkin saatiin tasaisesti . Kippari Jonin ohjauksessa jata toisensa jälkeen nostettiin. Kala oli kooltaan tasaisen suurta.

Kannen alla kalat suolistettiin ja pakattiin jäihin. Työ kävi nopeasti ja kalan laatu oli erinomainen.

Miehistönä Fridrikk Sigurdssonilla oli 8 islantilaista ja yksi liettualainen

Kuvassa vientiä varten jo laivan ruumassa pakattua laatuturskaa Thorlakshöfnin laiturilla. Tämä turskaerä läksi samana päivänä Englantiin


Seitsemäs toukokuuta .Morgenstjerna laiva matkalla hietikolle. Täysin tyyni keli, kirkas sää. 5 astetta. Siimalaivat, osa niistä, kävivät eilen laskemassa koljasiimojaan. Lottas Fangst luovutti toissapäivänä ensimmäisen saaliinsa reilut 900 kiloa kalaa, suurimmaksi osaksi turskaa. Samalla tehtiin suomalaista kalastushistoriaa.

Mennään sitten hietikolle. Kokeillaan kuitenkii. Vaikka tuskin me sen kummempaa saalista saadaan. Kun tuli se levä meidän ikiomalle matalikollemme ja alkoi sillä tavalla etuajassa kukkimaan. Ja samalla sai koljan siirtymään väliveteen. Minä en tykkää yhtään levästä. Vaikka se on just se, joka pistää kesällä meren mereltä tuoksumaan. Sellaiselta meren raikkaalta. Mieluummin säästäisin sen tuoksun heinäkuun lomalleni. Miks se nyt just ja näin voimakkaana. Kun ei meillä mikään kesä vielä oo. Kummallista touhua.

Eilen syötitettiin sinipallasssiimoja, minä ja kippari ja kalastajapoikani mun. Se mikä jaksettiin. Iltapäiväksi annettiin muutama siima meidän nuorten tehtäväksi. Kippari sai aikaiseksi tilata sen ajan sinne telakalle. Ens keskiviikoks. Morgenstjernan pohja katsotaan ja nää muut ulkopuoliset jutut. Se rutiinitarkastus ja maalaus. Viikko siinä menee. Lomaviikko meille, luulisin.

Laivasta on pidettävä hyvää huolta, paikat kunnossa. Niin että kaikki toimii kiihkeimmän sesongin aikaan, silloin kun ollaan koko ajan merellä. Silloin se kipparin ammattitaito testataan. Että mitäs sitä on laivan kanssa tuunailtu, onko oltu niitten huoltotöiden ja tarkistusten kanssa tarkkana. Kun kaikki riippuu siitä.
Meillä ei oo ollu huolimattomuudesta johtuvia havereita. Mootttori on kerran remontoitu, kun se alkoi vanhuuttaan lakkoilemaan. Kerran on pohja paikattu. Ja jotain muuta pientä on sattunut, niinku puomi on murtunu ja hydrauliikka letkuja on katkennut. Mutta mitään sellaista haveria, mikä olis huolimattomuudesta tai laajaperäisistä huoltotöistä johtunut, emme ole kokeneet.

Me kun noudatamme tarkasti myös vanhoja sääntöjä ja uskomuksia, kipparin isältään perimiä ja muilta kuulemia. Niitä joita kaikki kunnioittavat ja joita ei käy ylenkatsominen. Muuta kuin näin paperilla kirjoittaen , ehkä. .Silloinkin kunnioittaen.
Tää on norjalainen perinne. Islannnissa en vastaavaan oo törmänny. Siellä uskallettiin Fridrikk Sigurdsson laivalla vohveleita syödä.. kippari Jon Jonsson ensimmäisten joukossa. Sellaisia ne ovat veljemme lännessä.

Kaikki tietävät , että reppua ei saa tuoda laivaan. Jos joku erehdyksessä tuo, se on välittömästi vietävä takaisin maihin. Tavarat voidaan tuoda kasseissa , matkalaukussa tai laatikossa , ei koskaan repussa.

Vohveleitten syönti, laivaan tuonti ja vohveliraudan laivassa säilyttäminen on ehdottomasti kielletty. Niin ei saa tehdä,. Tämä sääntö on kaikille aloitteleville kalastajille selväksi tehtävä.

Sorkka - ja kavioeläinten nimiä ei merellä ollessa saa mainita. Niistä voidaan kyllä puhua , mutta kiertoilmauksia käyttäen. Näitten tällaisten eläimien nimien mainitseminen ei tiedä hyvää.

Kalastusta ei koskan aloiteta perjantaina. Siis uutta kalastussesonkia. Meillähän on seuraavat sesongit: Turska joulusta pääsiäiseen. Kolja pääsiäisesta sinipallaksen pyntiin. Sinipallas kesäkuun kolme ekaa viikkoa. Kolja sinipallaksen jälkeen kesälomaan saakka. Kolja kesäloman jälkeen jouluun saakka. Ruijaan lähtö ja siellä kalastus on oma sesonkinsa. Kun Ruijasta palataan ja vaikka jatketan saman kalan pyynnillä ollaan uudessa sesongissa.

Laivassa ei tarjoilla eikä keitetä puuroja. Siellä syödään meriruokaa. Meriruokalistaan ei kuulu maaruokana tunnettu puuro.

Pitsa ja lasagne eivät ole suositeltavia meriruokia, vaikka mitään varsinaista kieltoa ei ole. Niitten syöntiä on kuitenkin viimeiseen asti vältettävä.

Kevyttuotteet eivät suositusten mukaan ole mitään meriruokaa. Tässä on kyllä kippareitten keskuudessa hieman erimielisyyttä. Meidän laivalla kevythilloja majonesia, kevytmaitoa ja keinotekoisia makeutusaineita ei suosita.

Kasvisten vihannesten ja hedelmien syönti on kuitenkin täysin vapaata ja jopa suositeltavaa.

Kalastuksessa on eduksi jos sesongin ensimmäinen merikerta, se kalastusreissu ois hieman epäonnistunut, menis ns, variksille olis nimensä Variksenkalareissu mukainen. Jos sesongin kolmella ensimmäisellä merikerralla kalansaalis joko rahallisesti tai määrällisesti on joka kerran edellistä kertaa parempi, tiedossa on hyvä sesonki.

Ruijanpallaksesta ei saa puhua laivassa mitään pahaa tai ilkeätä, vaan on keskusteluissa oltava kunnioittava sävy. Pallakset, varsinkin ne suuret, nousevat pintaan kuuntelemaan ja ovat kuulemalleen hyvin herkkiä.

Pallaksen pyynnissä tarvittava menestys ns sanottu pallastuuri hankitaan vastakkaisen sukupuolen kanssa tässä tarkemmin määrittelemättömällä tavalla. Tämä on ainoa uskomuskohta johon törmäsin islantilaiseen kalastukseen tutustuessani.

Myös naiset voivat toimia kippareina ja miehet naisten alaisuudessa kalastajina.

Kun kalastuksessa pidetään nämä edellämainitut asiat mielessä, niin kunnon perusta menestykselliselle kalastustoiminnalle on luotu.
-lauri-

4 kommentarer:

  1. Mäkin oon kuullut tosta kalastusonnen hankkimisesta, mut ihan yleisesti kaikista kaloista puhuttaessa :) Onko jotain vastatoimia sitten jos joku erehtyy jotain sääntöä rikkomaan? Laidan yli vaan vai heh?

    SvarSlett
  2. Sitten kärsitään yhdessä seuraukset. Jos esimerkiksi riisipuuron keittämisen seurauksena on kahden viikon huono sää tai laivaan tulee pikkuvikoja, niin ei sen jälkeen puuroja keitellä.
    Vohveleitten kyseessä ollen, jos kippari vasta merellä huomaa rikoksen tapahtuneen, löytää laivasta vohveleita tai todisteita vohveleitten olemassaolosta esim muruja tehdään vastatoimenpiteet. Ajetaan välittömästi maihin ja viedään huono onni laiturille. Sitten lähdetään puhtaalla laivalla takaisin.

    Pykeijassa näitten sääntöjen rikkomisen seurauksena tulleesta huonosta onnesta pääsee eroon kahdella pullollisella parasta konjakkia.
    Toisella pestään laiva ottamalla aina suullinen ja purskuttelemalla kansi puhtaaksi huonosta tuurista. Toisen pullollisen ottaa kuningasrapuvastaanoton pitäjä, että laiturit ja tehdas säästyisivät huonolta onnelta. Hänen ei tarvitse mitään purskutella, voi nauttia sisällön perinteiseen tapaan.
    Oikeesti näin on aina tehty ja tehdään jatkossakin. heh

    SvarSlett
  3. "Shamanismi"kuuluu myös merellekin. Ei naisia merelle vain ??
    Entäs Islantilaset "EMO KAPTEENIT"
    Miksi laivoilla ovat naisten nimet ?
    Siinä teille purtavaksi vähäksi aikaa !

    SvarSlett
  4. Ilman muuta naisia merelle. Voivat naiset olla kippareina kans. Laivan nimet voivat olla naisten tai miesten nimiä. Mutta laiva on aina feminiini nimestä huolimatta.Røstadjenta ja Olagutt ovat naisia vaikka gutt tarkoittaa ppoikaa. Meillä on yks laiva jonka nimi on Krister Johanne ett niinkin se voi mennä.

    SvarSlett