Morgenstjernen Norjan matkaopas merelle ja vuorille aikoville. Osa 2. Turvallisesti tuntureilla

Vesterålenin tunturit tai vuoret tai miten niitä kutsutaankaan ovat jyrkkiä ja vaativia vaellusmaastoja. Paikallinen retkeily- yhdistys, Vesterålen Turlag on merkinnyt lukuisia vaikeusasteiltaan eri tasoisia reittejä . Vaelluksilla kannattaa pysytellä merkityillä reiteillä.
Merkkinä on punainen iso T .

Aina ei tarvitse kiivetä vuorille. Yksi helpoista yhden plussan + reitestä on samalla maakunnallinen museotie. Strengelvågin vuonon yli johtavan Anleggettin historia on mielenkiintoinen. Merkit menneestä ajasta näkyvissä.


Vuoret voi kokea myös näin. Laskuvesirantoja pitkin kävelemällä pääsee lisäksi nauttimaan monista alueemme hiekkarannoista.

Tasaisella on leppoisaa tallustella. Vaikeusasteeltaan yhden plussan + reitti Gisløyn nummien halki on käy muutaman tunnin lämmittelypolusta ennen haastavaa tuntureille menoa. Se sopii kaikenikäisille.

Dronningrutan, Norjan kuningatar Sonjan mukaan nimetyn vaelllusreitin, maastoa pari päivää sitten kuvattuna. Kunhan lumet vielä hieman sulavat pääsen lempivuorelleni Sørkulenille.

Vuosittain yli 500 vaeltajaa kulkee tämän vaativan 15 kilometrin reitin. Se on vaikeusasteeltaan +++ eli vaikea Den Norske Turistforeningenin luokituksessa.

Tältä kuningattaren reitillä näyttää kesällä. Kuva: Erik Heiskanen. Otettu elokuussaa 2009.

Meri ja tunturit luovat mystisen tunnelman. Dronningrutaa vaeltaessa kuulee meren kohinan useiden kilometrien päähän satojen metrien korkeuteen. Kuva:Erik Heiskanen.

Vesterålenissa on paljon eri tasoisia reittejä jokaisen kunnon mukaan. Kartta Støn ympäristössä sijaitsevista.


Gisløy 27.huhtikuuta. Kovaa lounaistuulta, sadetta , lämpötila 6 astetta. Yöllä satoi räntää. Eilen luovutimme kevätsesongin ensimmäisen saaliin: 1600 kiloa turskaa, 800 kiloa koljaa ja muutama sata seitiä. Siimalaivat saivat kohtuullisisa saaliita nekin. Tänään laivat pysyttelevät maissa, luultavasti huomennakin.

Pääsiäisenä ulkoilin. Kävelin nummilla ja rannoilla sekä vielä jäässä olevilla soilla. Tarkoituksena oli kuvata muuttolintuja, yritttää tavoittaa mahdollisimman monta uutta tulokasta. En jaksa liikkua ja treenata pelkästään liikkumisen ja kuntoilun takia, vaan minulla pitää olla jokin oikea syy. Jos sellaista järkevää syytä ( kuten sienestys , marjastus, valokuvaus, hirven jättösarvien etsiminen tai eläinten tarkkailu ) ei ole ja mieleni tekee lenkille, menen paistamaan makkaraa.

Tuntureille meno itsessään on syy. Huipuilla ja tunturilaaksoissa on aivan oma tunnelmansa. Siellä kohtaan lintuja, joita alangoilla ei näy. Kapustarinnan ja Kiirunan tapaaminen tuntuu erityisen hienolta juuri sen takia, että elämys ei tule helpolla.

Monelle matkailijalle Norjan vuoret ovat se juttu. Tuntureille on päästävä. Pohjoisimmassa Norjassa, Ruijassa, huipulle meno on helpointa. Vuoristo on siellä loivempaa. Jääkausi on maastoa hionut, loiventanut ja tasoittanut.

Vesterålenin ja Lofoottien sekä Tromsin läänin maastot ovat haastavampia. Täällä kaikki on jyrkkää, kiipeäminen rasittavaa. Laajoja ylänköjä ei ole, ainoastaan nousua ylös ja laskeutumista ja vuorenrinteillä vaeltelua. Mutta mahtavat maisemat. Vuoret ja meri yhdessä.

Vesterålenin alpit eli toiselta nimeltään vuoristorannikko vaatii kulkijaltaan paljon enemmän. Kylmiltään, päähänpistosta tai huonosti varustautuneena ei huipulle ole järkevää mennä.

Morgenstjernen tunturiohjeet pohjautuvat kokemuksiini tuntureista ja Norges Turistforeningenin ohjeisiin. Ne löytyvät näiltä Fjellvettreglene kotisivuilta.

Morgenstjernen turvallisesti tuntureilla ohjeet :

1. Tunturiin ei olisi syytä mennä yksin, ei edes kokeneen vaeltajan.

2. Jos et tunne maastoa tosi hyvin tai et ole kokenut, hommaa paikallinen opas. Det Norske Turistforenig tai matkailuyrittäjät auttavat sellaisen löytämään.

3. Perehdy alueen karttaan perusteellisesti etukäteen. Kysele paikallisilta. He osaavat kertoa maastosta ja siellä vallitsevista erityisolosuhteista.

4. Valmistaudu vaellukseen pitämällä kuntoasi yllä. Jos koet, ettet ole kovin hyvässä kunnossa valitse helpompi maasto. Älä yliarvioi itseäsi. Myös tasamaalla ja rannoilla on mielenkiintoista liikkua.

5. Järkevintä on kulkea merkittyjä (iso punainen T kiveen, kallioon tai pyykkiin maalattuna) vaellusreittejä pitkin. Niitä löytyy kaikkialla Norjasta ja niistä on olemassa loistavat esitteet reittiselostuksineen. Støssä tällainen on mm. suosittu Dronningsruta. Esitteisiin on merkitty myös reittien vaikeusasteet plussaasteikolla yhdestä (+) neljään (++++). Dronningrute on vaikeusasteeltaan +++. Myös muu soveltuvuus käy esitteistä ilmi.

6. Varustaudu kunnolla. Tunturiin ei kukaan lähde ilman reppua tai rinkkaa.
Mukaan otetaan Gps, jos sellainen on ja aina kartta sekä kompassi. Vettä juotavaksi ja evästä riittävästi (suklaa, rusinat, kuivatut hedelmät, kuivakala eivät paljoa paina) lyhyttäkin reissua varten.

Vaihtovaatteet, sadeviitta ja vaihtovillasukat sekä lapaset ja pipo myös kesällä.

Tulentekovälineet ja muutamia puita. Linkkari, puukko tai monikäyttöveitsi sekä taskulamppu, myös narua.

Ensiapupakkaus, malli " metsuri" on välttämätön jokaisessa repussa. Mahtuu sivutaskuun.

Katso että kännykät on ladattu.

7. Hanki kunnon jalkineet. Kumpparit eivät ole oikea ratkaisu, eivätkä huonot lenkkarit.

8. Kerro matkareittisi etukäteen usealle henkilölle. Kerro kun olet palannut.

9. Seuraa reittiä ja polkuja.

10. Kunnioita säätiedotusta. Käänny takaisin huonon sään uhatessa. Kesällä merisumu saattaa yllättää, lämpötila laskee silloin jopa kymmenellä asteella ja näkyvyys putoaa mutamaan metriin. Tutussakin maastossa voi silloin eksyä.

Jos rajuilma tai myrsky kuitenkin yllättää hakeudu suojaan, mutta pysy polun lähellä. Pysyttele kuivana.

11. Ryhmässä on aina johtaja tai opas.
On tärkeää mennä heikkokuntoisimman ehdoilla. Pitää riittävästi taukoja. Oppaan tehtävänä on huolehtia että vaellus on nautinto kaikille, eikä mikään kuntotesti.
Oppaan tehtävä on myös nähdä mihin ryhmä kykenee. Kokemattomat saattavat usein yliarvioida kykynsä ja kuntonsa.

Vesterålenin kiehtovat vuoret ovat kokemisen arvoiset. Ennenkuin niitten kanssa on päässyt tutuksi kannattaa liikkua oppaan, tai jonkun joka paikat tuntee, kanssa. Meillä on myös alangoilla ja rannoilla sijaitsevia merkittyjä reittejä.
Tervetuloa.
-lauri-