Varstad Gård Gisløy

Varstad Gård Gisløy
Ketojen hoitoa.

søndag 3. april 2011

ARKTINEN RUOKALISTA. Osa 1: Rautu eli nieriä , Belgiassa kutsuttu nimellä ridderforel

Rautu elää arktisissa kylmissä vesissä. Sen pilkkiminen tapahtuu matalasta vedestä. Jos pohjalle ripottelee riisiä niin avannosta on helpompi tarkkailla syötin kimppuun tulevia kaloja. Vastaiskukin on silloin helpompi tehdä.

Alakuvassa Nikke on saanut elämänsä ensimmäisen raudun. Sofie tarkkailee teknikkaa.

Rautupilkissä on houkutteleva värikäs lusikkaosa ja lyhyen tapsin päässä pieni koukku. Kärpäsen toukka on erinomainen syötti.

Sofien ensimmäinen monista illan mittaan jäälle kiskomista rauduista eli ridderforelleista kuten nimi hollanniksi kuuluu.

Maarten sai illan värikkäimmän.

Rautu syö hanakimmin varhain aamulla ja iltahämärän saapuessa.

Eilen saimme 27 tunturijärven pienikokoista, mutta maultaan erinomaista nieriää. Saalis on aseteltava suuruusjärjestykseen kuvausta varten. Kuva:Mariana Wargh.

Raudut ojennuksessa. Kuva:Mariana Wargh.

Vaikka kalojen niskat on oikeaoppisesti taitettu, niin silti joku yrittää karata rivistöstä. Kuva:Mariana Wargh.

Arktisen juhla-aterian ainekset.

Nieriät pannulla reilussa voissa paistumassa. Mausteeksi laitoin pippuria ja basilikaa sekä luonnollisesti merisuolaa.

Tarjoiluvalmiit ridderforellit basmatiriisin ja sipulicurrykermakastikkeen kera. Alkupaloiksi nautimme metsäsienikeittoa ja kylmäsavustettua rasvakalanmätisalaattia. Tarjoilen usein sieniä myös kalaruokien kanssa.


Morgenstjerne Støn satama 5.huhtikuuta 2011. Sää on kirkastunut, mutta vielä tuulee navakasti. Näköjään emme menneetkäan merelle, niinkuin eivät muutkaan Støn laivoista. Yöllä oli sen verran rauhatonta, että pienimmästäkin kalastusmahdollisuudesta tänne kiirehtivä kippari pysyi kiltisti kotonaan. Ei viitsinyt tulla tilannetta tarkistamaan, eikä ruokailuviikonlopusta väsynyttä kalastajaa kolistelullaan häiritsemään.
Sain herätä omin avuin aamupalaa nauttimaan.

Lumet ovat häviämässä.Lounaistuuli ja kaatosateet sekä parhaimmillaan kahdeksan asteen lämpötila haihduttivat ennätyskinokset olemattomiin. Parissa vuorokaudessa suli yli puoli metriä. Pellot ja ranta- alangot sekä suot alkavat olla suurimmaksi osaksi paljaita. Vuorilla on niin paljon sulia läikkiä, että sinnekin pääsee kohta vaeltelemaan.

Pyhänseutu meni arktisten ruokailujen merkeissä. Pohjois- Norjan gourmet ravintoloiden muodostaman Arktisk meny ketjun ravintoloissa on tarjolla monenlaisia arktisia herkkuja. Ruokapaikkoja on yhteensä 33 ja ne ovat levittäytyneet tasaisesti Bodøstä Huippuvuorille saakka.
Olen vieraillut useissa kyseisistä paikoista, nauttinut monenlaisia herkkuja (onhan lähin tuossa naapurissa sijaitseva Ringon ja Monjan ekspedisjon) ja tuhlannut rahojani kalliisiin annoksiin. Mutta en ole katunut. Pakko on ollut jälkeenpäin todeta, että kyllä kannatti. Arktisk meny on nimensä mukainen. Se on laadun tae, tarkoittaa erinomaisia makuelämyksiä.

Aina ei kuitenkaan tarvitse lähteä ravintolaan.Arktisen illallisen voi aivan hyvin kokkailla itse. Joko yksin tai vieraitten kanssa yhdessä. Suurin haaste ovat kunnon raaka- aineet. Jotkut kuten rautu, riekko, kuivattu ja suolakuivattu turska, ruijanpallas, villilammas, turskankielet, rasvakalan mäti ja herkkutatit saattavat olla liian haasteellisia lyhyellä varoitusajalla löydettäväksi.
Silloin auttaa jos on itse aktiivinen. Täällä se on helpompaa. Kesällä voi poimia marjat ja syksyllä sienet. Ne on suhteellisen helppo varastoida kuivattuina, pakastettuina tai hilloina. Kalat voi joko kalastaa tai hommata suoraan laivasta. Pienellä opettelulla perinteisten kalatuotteiden jalostaminenkin onnistuu. Riekot ja sorsat saa metsästämällä.

Jos on mahdollista, kannattaa tutuistua paikallisiin suoramyyntitiloihin. Lihan ja vihannesten tuottajiin. Tuttavapiirissä olisi hyvä olla myös leipuri. Meillä harrastetaan paljon vaihtokauppaa. Se on loistava keino lisätä omavaraisuutta. Monet kalat ovat vuosien mittaan vaihtuneet marjoihin , perunoihin ja erilaisiin leipomotuotteisiin. Tuoreita kalapullia ja -pihvejä , joitten teko vielä hieman tökkii, on laivallamme aina tarvittaessa ja tilauksesta saatavissa.

Ruokajuomapuoli on helpompi, vaikka olisi innostunut viineistä , niin niitähän kyllä löytyy. Ihan kaikenlaisia jokaiseen ruokalajiin ja jokaisen ruokailijan makuun sopivia. Minä en ruokailutarkoituksessa paljon viinejä harrasta. Vaan suosin paikallista. Paras juoma arktiselle atrerialle kun on se arktinen. Tunturijärven vesi :)
No niin , onhan olemassa myös Arctic Beer.
-lauri-

11 kommentarer:

  1. Hienoa tuo yhteisöllisyys, vaihtokaupallisuus..
    Tuntuu, että elämä siellä on niin luonnonmukaista, arvokasta..

    vesi jo herahti kielelle, lukiessani noita ruokajuttuja..
    Nieriä on yks mun lempparikala..

    SvarSlett
  2. Ollaan hieman syrjässä eikä liika tarjonta oo sekoittamassa kuvioita.Sellaista kalastajakylän peruselämää. Turska, seiti ja kolja maäräävät rytmin.
    Niinkuin ovat vuosisatoja tehneet.

    Nieriä on minustakin loistava. Sitä vaan tulee ongittua niin harvoin. Ei kalastukselta kerkeä :)

    SvarSlett
  3. Oi mitka ruoat!
    Ja tosiaan katevaa tuo vaihtokauppa.

    SvarSlett
  4. Tuohan on ihan kunnioitettava saalismäärä! Ei näköjään kalasta pääse vapaallakaan irti ammatista :) Tuo paikallisten raaka-aineiden käyttö on kyllä hieno homma ja sitä tunnutaan harrastettavan täällä yhä enemmän ja enemmän ravintoloissakin. Samalla periaatteellahan toimivat monet DNT:n mökkeröiset. ja täällä Haugesundissakin illan ateriaan kuului paljon lähellä tuotettuja raaka-aineita.

    SvarSlett
  5. Ihanaa saada tämän kaltaisija infoa! superrrrr! hyperr! Mutta, "Salvelinus alpinus" eli nieriä eli Arctic char (eng), Omble chevalier (fran),
    Trekzalm (ned), en löytänyt Ridder forell nimistä!!?
    Tietysti tietoani varten yritän saada oikeatietoa, jotta voin viedä eteinpäin!Onpas hauskamuoto kalastaa! Kiitoksia ruoasta!

    SvarSlett
  6. Kalamuija: Vaihtokauppa on kätevää. Sen soisi palaavan. Se on myös mukava sosiaalisen kanssakäymisen muoto.

    Satu: Lähiruokaidea ajaa kannattavuudessaan jopa ekologisen tuotannon ohi.Lihantuotantoa on usein turhaan syyllistetty sanomalla sen olevan tehotonta ja peltoalan tuhlausta.Täällä ainoa mahdollisuus tuottaa pienillä peltotilkuilla valkuaisainetta on hyödyntää luonnonlaitumet.
    Lammas on siinä suhteessa ehdoton.
    Mieluummin lähilihaa kuin toiselta puolen maapalloa kalliilla kuskattua ekosoijaa.

    Kiitti Fako.
    Sattuipas moka, kirjoitin taas väärin. Oikein kirjoitettuna se kalan nimi on hollanniksi (ei siis belgiaksi kun belgian kieltähän ei ole)ridderforel. Nimitys on ainakin Belgiassa yleisessä käytössä.

    Salvelinus alpinus
    n: kleine forel van de noordelijke wateren; geïsoleerde populaties in
    Quebec en in het noorden van New England [syn: (Ridderforel)]
    [nl/366633/wrdnet/dictionary/m5r9-790e3ded9]

    SvarSlett
  7. Kiitoksia myös kauniista kuvista! Ne ovat olleet jo päivän "facebookissa leffana"

    Seagoing fish
    char, red charr; Cree: awanans; Danish: fjeldørred; French: omble chevalier; German: saibling; Greenlandic: eqaluk; Icelandic: bleikja; Inuit: iqalugaq, iqaluk, ilkalupik, ivisaaruq, kisuajuq, majuqtuq, nutiliarjuk, situajuq, situliqtuq, tisuajuq; Japanese: iwana; Norwegian: arktisk roye, royr; Russian: goletz; Swedish: röding.

    Landlocked fish
    blueback charr, blueback trout, Sunapee trout, golden trout (Sunapee), Quebec red

    SvarSlett
  8. kiitos Fako. Ansiostasi Morgenstjernen medianäkyvyys on taattu myös Suomen ja Norjan rajojen ulkopuolella :)

    SvarSlett
  9. Kyllä on ja paras katsottuna "www.gurbetbalikcilari.org" ssa

    SvarSlett