Avletto avautuu. Yksitoista kysymystä.

Parahin päiväkirja.Sitten viime kerran  on tapahtunut seuraavaa.
Salottisipulit  istutettu. Valkoposkihanhien ääntelyyn herätty. Suomen voitto ja  häviö koettu. Lumen sataminen ja sulaminen todistettu. Norjan itsenäisyysjuhla vietetty. Bulgarian jogurttia yllättäen kaupan hyllyltä löydetty.
Merten fasaania eli piikkikampelaa nautittu.

Merten fasaani, piikkikampela, on yksi maukkaimmista merikaloista.

Kansallispäivän aattona jälkiruoka on Norjan väreissä.

Jotkut juhlivat ensimmäistä kertaa.

Suomi voittaa ja häviää.

Norjalaisen päiväkirjan Heli haastoi minut vastaamaan yhteentoista mielenkiintoiseen kysymykseen. Otan haasteen vastaan. Tässä vastaukseni.

1.Luetko muutakin kuin blogeja? Mitä?
Luen jonkin verran suomalaisia ja norjalaisia kirjoja.En kuitenkaan ole mikään himolukija. Romaanit, novellit ja joskus runot täyttävät lukutarpeeni sillloin kun joku on minulle sopivia opuksia lukuetäisyydelle toimittanut. Suomalaiset ja norjalaiset Iltapäivälehdet netissä ja keskusteluryhmät kuten susifoorumit  ovat paheeni, josta en tunne ollenkaan huonommuutta. Nautin keltaisen lehdistön tarjoamista lukutuokioista :) 


2.Maa, jossa olet käynyt (tai haluaisit käydä), mutta jota ET valitsisi asuinpaikaksesi, jos sinun pitäisi nyt muuttaa mihin tahansa toiseen maahan? Miksi?
Hollanti. Siellä on erinomaiset pyöräilymaastot ja maaseudulla kiehtovan puritaanista, syrjäistä jopa metsäsuomalaista meininkiä. Juustolat, kahvilat ja pannukakkuravintolat houkuttelevat pistäytymään. Kalastajakylissä on kotoista. En kuitenkaan voisi asua kaukana oikeasta erämaasta.


3.Kerro yksi asia, jossa olet todella hyvä. Tämä voi olla ihan mitä tahansa ;)
Olen todella hyvä koljan perkaamisessa. Voin ylpeänä imoittaa olevani Norjan rannikon parhaimmistoa. Poikani on tosin vielä parempi :(


4.Mitä teit viisi vuotta sitten?
Tasan viisi vuotta sitten olin Mehamnissa. Kalastimme silloin Teno-vuonon suulla. Muistan kun eräällä kerralla saimme harvinaisen nuottasaaliin kookkaan lohen. Toisessa apajassa tuli kuningasrapuja. Varsinaisia saaliskaloja, kuten turskaa ja koljaa tuli sillä Ruijan reissulla odotettua vähemmän


5.Löytyykö kaapistasi vaate, jota et käytä mutta jota et myöskään halua heittää pois? Miksi säilytät sitä?
Yksi puna-musta kuvioinen villakaulaliina. Se hyvältä ystävältäni neljä vuotta sitten saatu arvokas lahja, yhden oslolaisen rokkarin entinen. Kaulaliina on osa yhteydestäni tähän henkilöön,se ei ole täysin käyttämätön, pidän sitä  harvakseltaan. Käyttämättömänä lojuvat t-paidat ovat kaapissani laiskuuteni tähden.

6.Mitä sinulla on liikaa? Omasta tai toisten mielestä.

Kalastussaappaissa kuluneita reikäisiä, mutta puhtaita villasukkia, jotka olisi mahdollista/pitäisi parsia ehjiksi.


7.Oletko kätevä vai pitääkö sinun pyytää kaveri apuun lyömään naulaa seinään taulunripustusta varten.
Olen puolikätevä teknisissä, vähemmän kätevä moottoriasioissa ja erittäin kätevä kotitalous ja ruoka-alueella.


8.Mikä on (ei niin salainen) paheesi?
Netti, voi,sokeri.


9.Millä kielillä pystyt tekemään itsesi ymmärrettäväksi?
Suomi.ruotsi,norja,saksa,englanti,(islanti) 


10.Mitä kieliä voit kokeilla lisäksi, jos on hätätilanne?
Ranska


11.Mikä piirre toisissa ihmisissä ärsyttää sinua yli kaiken?
Jos joku, olkoonkin vaikka kuinka läheinen,ei osaa lukea minusta milloin haluan jurottaa, olla omissa oloissani.
-lauri.


Palaan yhteentoista kysymykseen ja haasteeni vastaanottajiin  seuraavassa postauksessani :)

Hanhia, mutta myös permapuutarhaa ja koukutustupatarinoita.

Gisløy 17.toukokuuta, Norjan kansallispäivä. Heikkoa Itätuulta, aurinkoista,lämmintä yli 10 astetta. Polveni kuntoutuu. Minulla on yli kolmen viikon onnistunut treenikausi takana ja  kaksi kuukautta edessä. Toukokuun lopussa saan ohjaajan lupausten mukaisesti luovuttaa kyynärsauvat sairaalan välinevarastoon. Siihen saakka liikkumiseni antaa minusta, ainakin omasta mielestäni,  todellisuutta huomattavasti vaivaisemman vaikutelman.

Rantapellon valkoposkihanhet jatkavat maan möyhennystään. Ne ovat viime päivinä laiskistuneet, muuttuneet pelottomiksi ja nukkuneet suuren osan peltoajastaan. Harrastaneet laiduntamista vain ajoittain, silloinkin  velttoillen. Muutaman päivän päästä lauma on saanut  energiavarastonsa täyteen ja matka huippuvuorille jatkuu. Minun tulee niitä ikävä. Kyllä ihminen kolmessa viikossa hanhiin kerkeää kiintymään.

Valkoposkien ja muiden lintujen tarkkailun lisäksi maatilalla on myös askaroitu. Laitettu  ruokaa ja intoiltu puutarhatöiden kanssa. Ruijasta palanneen poikani suostumuksella tänä kesänä  puutarhaa hoidetaan tosissaan. Kokeillaan erilaisia katteita, kohopenkkejä, tuhka- ja merilevälannoitusta sekä kompostointia. Silleen permapuutarhahengessä. Permapuutarha on sanana mielenkiintoisempi kuin luomu, eko tai biologinen, joten luonnollinen valinta Gisløyn maatilan projektin nimeksi oli Pohjoinen Permapuutarha.

Rappupielen vanhan myrskyssä kaatuneen raidan paljastamaan maalämpäreeseen tulee pohjoisen permapuutarhan lähiryytimaa. Tilli, valkosipuli, salaatit, pinaatti, persilja, rosmariini,ruohosipuli ja sitruunamelissa ovat lyhyen matkan päässä keittiöstä, nopeasti haettavissa.

Permapuutarhan peruna, kaali, papu ja herne saavat kasvupaikkansa ryytimaan ja navetan välisen rinteen yläosasta. Rehevä ja ravinteikas maa käännettiin viikko sitten käsipelissä.

Käännetty maa saa kuivahtaa ja lämpiää kuun loppuun. Sitten se muokataan ja muotoillaan penkeiksi. Monivuotisten rikkakasvien juuret poistetaan. Ravinteitten ja humuksen lisäämiseksi maa katetaan  kotirannasta saatavalla merilevällä sitten kun perunat ovat nousseet ja penkit mullattu.   Alla oleva kuva otettu tänään 17. toukokuuta.

 Blogissani tulen seuraamaan  permakasvun ihmettä  esivalmisteluvaiheen taimikasvatuksesta ja maan muokkauksesta elokuun lopun sadonkorjuujuhlaan. Silloin tarjoillaan oman tilan, meren ja lähiluonnon herkkuja

Sipuleiden suhteen omavaraisuus on saavutettavissa  pienilläkin aloilla. Viljelyssä maan peruskunnostamiseen, lannoittamiseen sekä rikkakasvien ja tuholaisten torjuntaan käytetään tulta. Muutaman neliön alueella poltettiin risuja ja vanhoja kyllästämättömiä ja maalaamattomia lautoja. Tuhka on kraaterin muotoisen ja henkisen sipulikon kasvun perusta. Myöhemmin kasvukauden aikana lannoitteena käytetään ruohonleikkuujätettä. Viljeltävät sipulit ovat ryväs, kepa,salotti sekä puna valkosipulin lisäksi. 

Pohjoisen permapuutarhan  alkukasvatustoimenpiteet tapahtuvat siellä missä muutenkin vietän suuren osan toipilasajastani. 

Satoakin on jo saatu, nokkos-suolaheinä-voikukanversomuhennosta ja raparperisoppaa nautittu 

Elokuun viimeinen viikonloppu on muutenkin merkittävä.

Støn, Nyksundin ja Langenesin historiallisissa kalastajakylissä  pidetään kansainväliset kertojapäivät.
Viikonlopun aikana  kertojat ja runoilijat meremme eri puolilta  kokoontuvat tarinoimaan, seminaareihin, valasristeilyille ja työpajoihin.

 Stø kutsuu vieraansa tarinaviikonloppuun, kuuntelemaan ja kertomaan sekä kalastajakylän arkeen ja ihmisiin tutustumaan.  

Päivien pääteema on  Kraft eli voima. Ensimmästä kertaa kertojapäivien historiassa osa  tilaisuuksista on tuotu  rannikon kertojaperinteen syntymäpaikoille, koukutustupiin. Jos suomalainen ja islantilainen  proosarunous kiinnostaa, tai kalastajakylien raskaissa töissä syntyneet tarinat, kannattaa tulla  Støn koukutuskeskukseen. Esiintyjinä Vesi- Vann tapahtumassa  ovat runoilijat Ingunn Snædal Islannista ja  Silene Lehto Suomesta sekä yksi tapahtumasta innoissaan oleva støläinen nuottakalastaja. Musiikkiakin on luvassa.

Koukutustupatuokioissa on tarjolla runojen  ja tarinoiden lisäksi  irlantilaista musiikkia ja suomalaista ruokaa. Koska elokuun loppu on kiivasta koljankalastusaikaa vieraillamme on mahdollisuus tutustua esiintyjien kanssa samoissa tiloissa siiimojaan syötittävään monikansalliseen koukuttajajoukkoon.
-lauri-

Terveiset Ruijasta sekä valkoposkihanhilta. Vastaukset Kaukokaipuun kysymyksiin.

Gisløy 8.5. Sataa, tuulee, on viileää.Rantapellolla sammalella ja ruohonjuurilla laiduntavien valkoposkihanhien määrä on noussut yli viidensadan. Eilen saapuivat myös kapustarinnat . Niiden kohtalona on kuitenkin pysyä pientareen tuntumassa, poissa hanhien laitumilta

Sään vaihtelujen aktiivinen tuvan ikkunasta  seuraaminen on yksi kuntoutujan mielenkiintoisimmista harrastuksista. 

Saapuvat muuttolinut kuten kuovit, työhtöhyypät, kapustarinnat ja taivaanvuohet  sekä erityisesti valkoposkihanhet  virittävät aistini.

Helppoon ravintoon Englannin ja Hollannin tehoviljellyillä talvilaitumilla mieltynyt huippuvuorelainen joutuu sammaloituneella rantapellolla luomudieetille.

Valkoposkihanhet  pitävät reilun parin viikon tauon, syövät ja toipuvat alkumatkan rasituksista.

Ensimmäisten päivien arastelun jälkeen vieraat uskaltautuvat talon nurkalle.

 Entinen kotini ja työpaikkani Morgenstjerne aloitti  hitaan siirtymisensä etelään. Seilasi Mehamnista Nordkappin ja Hamerfestin ohi Havøysundiin. Minä kuntoutan polveani pitämällä fysioterapeutin määräämää pakollista lepopäivää.

Poikani lähetti kuvaterveisiä Ruijasta. Røstadjenta ja paremmanpuoleisia täpläkisskaloja.

Nordkapp mereltä katsottuna. Kuvassa myös yksi Ruijan pyhimmistä paikoista SARVI

Morgenstjerna Havøysundin laiturissa.

Luin kuinka Kaukokaipuun Rouva Ruusunen  otti saamansa  haasteen vastaan ja vastasi yhteentoista paljastavan mielenkiintoiseen kysymykseen. Sekä haastoi  lukijansa. Ajattelin ottaa haasteen vastaan. Tässä vastaukseni. Olkaa hyvä.

1. Liittyi se sitten matkustamiseen, ystäviin, sydänsuruihin, unelmiin tai hyviin kotikekkereihin, mikä on muistorikkain kappaleesi?
Pielavedellä oli  vuonna 1970 peräti  7 baaria/pubia:  Rillankivi,Muikkutupa,Raatikaisen baari,Keskusbaari,Savon baari, Gulfin baari ja Rönkön baari. Rönkön baarissa ja Muikkutuvassa oli jukeboksit. Yellow River soi usein ja jäi vapaatuntejaan tupakansavussa  kaljoittelijoiden seassa viettäneen oppikoulun ekaluokkalaisen mieleen.


2. Jos ihmisten pitäisi kuvailla sinua yhdellä värillä, minkä toivoisit sen olevan ja miksi?
Henningsværin laguunin sininen. Se laguuni saa taatusti jokaisen Lofooteilla sijaitsevaan Henningsværiin matkustavan huomion  :)


3. Paras tai huonoin, mutta joka tapauksessa unohtumattomin safkakokemus?
Arlandassa poikani innostamana ostettu kanawrappi. Sen ansiosta aktiivilomaviikko  Itä-Hollannissa ei sujunut kuten olisi pitänyt.  


4. Jos pystyisit valitsemaan armaasi kansalaisuuden, mikä se olisi?
Kysymys sisältää olettamuksia.


5. Jos olisit voinut valita oman kansalaisuutesi, olisiko se ollut jokin muu kuin nykyinen?
Ei.


6. Tapaatko ennemmin a) lukea b) katsella maisemia c) kuunnella musiikkia ja fiilistellä matkustaessasi?
Katsella maisemia ja bongailla eläväisiä.


7. Vapaaehtoistyöhön ulkomaille, minne lähtisit?
Tansaniaan puutarhapalsta- ja metsitysprojektien pariin. Koska en kuitenkaan pärjää niin lämpimässä Islannin metsitysalueiden moninaiskäyttöhankkeet (sienet mm.) on realistisempi vaihtoehto.


8. Suurin osa teistä varmasti unelmoi kirjan kirjoittamisesta – mitä sinun teoksesi ehkä käsittelisi?
Se tavallinen, käsittelisi Belgiasta Bruggen kaupungista tulleen osteopaatin ja emonsa vieroittaman laivoihin leimautuvan pohjoisnorjalaisen lahtivalaan poikasen yhteyttä.


9. Johnny Depp ja kuuma Barbaros vai Bruce Willis ja hekumallinen Nyki?
Kysymykseen orientoituminen vaikeaa.Jos on pakko vastata niin Johnny Depp.


10. Anna käsiala-, ääni- tai videonäyte jostain osaamastasi kielestä :)
Saat käsialanäytteen selvennöksen. Velkommen til Stø, til hvalens og torskens rike


11. Kerro pari hyvää matkablogia, jotta pääsen tsekkaileen uusia tuttavuuksia!
Näköjään seuraat jo niitä, mutta muille voisi  mainita vaikkapa Miltsun ansiokkaat Pohjois-Islantipostaukset. Norjansuomalaisten blogeja löytyy täältä
-lauri-

Miso- keitto, sushi, boknafisk ja kevyesti suolattu turska

Gisløy 6.5.2012. Aurinkoisen koleaa ja koillistuulta. Naapurissa, siis puutarhan pihlajissa, asuvat  varis- ja harakkaemot hautovat  pesissään. Urokset ovat vahdissa hieman kauempana rantapellolla tai navetan katolla. Linnut ovat totttuneet toisiinsa ja kalastajaan. Uskaltavat jopa nokkia kuivumassa olevista turskista osuutensa. Tietävät kalastajan sallivan pienen kiusanteon.

Eilen innostuin kalakokkaamaan. Halusin sekoittaa Japanin ja Norjan. Tavoitteeni oli tarjota vieraille lepppoisa  ja vähemmän kurinalainen matka kahden maan perinteeseen. Niinkuin meren antimia  maistiaisperiaatteella ja tarjoiluehdotusten vastaisesti.

Alkukeitoksi valitsin  valmiista luomulaatuisesta kasvismisopussikeittoaineksista tehdyn norjalaistetun version.  Pilasin mison lisäämällä  keittoon runsaasti ylimääräistä levää, lohen ja pallaksen palasia, paljon kevätsipulia ja piparjuurta. Sekä purkinpohjalle jääneet sinisimpukat lisämakua antamaan. Tavoitteeni oli lusikointia vaativa keitto.

Alkupaloiksi  oli tarjolla kevyesti graavattuja lohikuutioita. Mausteena suolan ja sokerin lisäksi basilikaa, tilliä ja valkopippuria.

Sushi tarjotin sisäsi lohi-kylmäsavutaimenmakien lisäksi  lohi-ruijanpallasyhdistelmän. Nigirivaihtoehdot olivat lohi, turska,ruijanpallas ja kylmäsavutaimen.

Keskellä kylmäsavu, reunoilla lohi.

Pääruokalajiksi valitsin puolikuivatetun, keitetyn turskan eli boknafiskin sekä kevyesti suolatun ja  niinikään  keitetyn Lettsalta torskin. Molempien kanssa kuuluu tarjota perinteiset pohjoisnorjalaiset kastikkeet. Paistettu suolaläskikuutiokastike tehdään paistamalla voissa suolaläskikuutioita niin kauan kuin kuutiot  ovat rapeita. Voisipulikastikkeessa hienonnettu sipulisilppu haudutetaan runsaassa voisulassa.

Boknafisk valmistetaan kuivattamalla turskaa tuulisella paikalla sopivassa säässä kaksi viikkoa.

Valmis boknafisk on  hieman läpikuultava ja puolikova.

Lautasella kevyesti suolattua  ja puolikuivattua turskaa.

Ateriontiin valmisteilla oleva Gisløyn maatilan tuvan alkupalapöytä.

Ruokajuomana  tarjolla oli vettä. Ruokalajien välillä makua kiihottamassa ja  ruoansulatuskanavia selvittämässä Tullamore  snapsit. Jälkiruoaksi nautimme  mustikka-mansikkamaitoa tuoreista marjoista

-lauri-

Lähiruokaa

Lammas ja sienet..

Sekä kala ovat  ekologisesti tuotettua lähiruokaa.

Gisløy 3.5.2012.Epävakainen, lumisateinen sää jatkuu. Støn siimalaivat , siis ne, joilla turskakiintiöitä on jäljellä, ovat maissa. Kaukana Ruijassa, Mehamnissa tukikohtaansa pitävä Morgenstjerne on sekin laiturissa, kävi kuitenkin  eilen  merellä. Sai kolme tonnnia turskaa sekä kaksi ja puoli pienikokoista koljaa. Yllättävän hyvin ne tuntuvat pärjäävän ilman minua :)

Toipilasajan harrastukseni ovat liian tiivis yhteys henkilökohtaiseen tietokoneeseeni, kotioleminen ja lintujen tarkkailu. Sekä kehoni sallima kevyt ulkoilu.Onneksi en ole kuin hieman turhautunut. Minulla on kaikesta huolimatta mahdollisuus luontoretkeillä myös silloin kun olen sisällä. Kiikarit ovat lähettyvillä, kamera valmiina ja kahvia kannussa. Pihapuissa pesivät varis ja harakka, puutarhapöheikössä viihtyvä riekko sekä rantapellon hanhet, kuovit ja töyhtöhyypät piristävät. Ehkäpä vuonoon ilmaantuu valas.

Oikeita kalastajan töitä, siis sellaisia joissa tulee hiki ja paikat terveesti kipeiksi, en ole  tammikuun jälkeen tehnyt.Koukutustuvilla ja laitureilla liikkuminen, kevyissä siimojen syötityksessä auttaminen ja kalastajien kanssa tarinointi ovat meren vaisu korvike. Kuntosalin vähitellen koveneva treenaus mukava haaste.
Ruoanlaitto ja ruokailu suurimpia nautintoja.

Norjan luonnnonsuojeluliiton kotisivuilta löytyi mielenkiintoinen blogi.  Spis Sørlandet:in Kirjoittajan tavoitteena on syödä kuukauden ajan pelkästään oman maakunnan alueella tuotettua ruokaa. Innostuin miettimään olisiko vastaava mahdollista pohjoisessa. Mistä  joutuisimme luopumaan ja kuinka paljon elämäämme muuttamaan.

Visiossani sallin kaikkien Vesterålenin alueella tuotettavien elintarvikkeiden ja mausteiden käytön. Riippumatta siitä onko sitä juuri sillä hetkellä saatavana. Riittää jos kyseessä on tuotteen sesonkiaika ja sitä voisi olla tarjolla.

Morgenstjernen maakuntaruokaviiikon, kesäkuun ensimmäinen, käytettävissä olevat raaka.aineet Olkaa hyvä

1.Kala 
Voin käyttää kaikkea  kalaa niinkun aiemminkin, lukuunottamatta katkarapuja. Niitä ei täällä pyydystetä
2.Liha
Vesterålenissa ei tuoteta sianlihaa, se jää pois, Myöskin kaikki makkarat, pasteijat, sekajauhelihat. Voin helposti luopua muista lihatuotteista, jäähän suosimani  lammas eri muodoissaan.
3.kanamunat:
Sallittu, maakunnassa on munantuottajia.
3.Hedelmät ja marjat
Mitkään hedelmät eivät kuulu Vesterålenin lähiruokaan. Niitä en syö. Hedelmien asemasta voin kesäkuun alussa syödä  kasvunsa aloittavia raparpereja. Mansikkaa viljellään ja luonnosta löytyy lakkaa, mustikkaa, variksenmarjaa sekä puolukkaa. Edellisvuoden sokerittomat mehut ja hillot sekä pakasteet ovat teoriassa käytössä.
4.Kasvihuonevihannekset
Täällä ei harrasteta lämmitettävissä huoneissa kasvihuoneviljelyä. Kurkut tomaatit ja paprika jäävät pois. Kausihuonevihanneksista viime satokauden säilötty kurkku ja tomaatti olisivat mahdollisia.
5.Avomaanvihannekset, juurikasvit, peruna ja mausteet.
Salittuja ovat piparjuuri, lipstikka uudesta sadosta ja porkkana, punajuuri, nauris, lanttu, kaalit, purjo ja sipulit sekä paikalliset perunalajikkeet (puikula,gulløy, troll) edellisvuodelta. Luonnosta löytyy nokkosta ja luonnon parsaa eli horsman alkuja.
6.Rasvat
Sallittua pelkästään voi. Öljykasveja kun ei viljellä. Rasvainen kala tyydyttää osan rasvantarpeesta.
7.Sokeri
Kaikki sokeri kielletty. Tilalle tarjolla olevaa Vesterålenin hunajaa. Sekin on tosin kyseenalaista, mehiläisten ruokintaan käytetään muualla tuotettua sokeria.
8.Maitotuotteet.
Meijerituotteet, joissa ei ole maakunnan ulkopuolella tuotetuja raaka-aineita ovat sallitttuja. Maakuntamme on  maidon suhteen  lähes omavarainen.
9.Kahvi ja tee
Kahvi jää pois:(  Korviketta voisi tehdä paahdetuista voikukan juurista. Teetä monista täällä kasvavista luonnon - ja puutarhayrteistä.
10. Leipä ja viljatuotteet.
Vesterålenissa viljellään ohraa ja perunaa. Ohraperunarieska tai ohraleipä ovat  sallitut leivät. Makaroni, pasta, ja muuut vehnäpohjaiset sekä riisi, kaura ja ruis ovat kaikki kielletty.
11.Mausteet
Suola saan käyttämällä merivettä tai haihduttamalla suola merivedestä. Paikallisia suolantuottajia ei ole.
Lähes kaikkien Etelä-Suomessa tavattavien puutarhayrttien kasvatus ja kuivatus onnistuisi myös täällä. Luonnosta löytyy monia mausteita mm katajamarjaa ja väinönputkea sekä vuorilta oreganoa.
12.Juomat
Ruokajuomana voi käyttää vettä ja sokerittomia mehuja, puolukka, mustikka,variksenmarja,mansikka, raparperi. Mahlaa voi juoksettaa.
13,Sienet
Vesterålenista löytyy runsaasti sieniä kuivattavaksi, hapatettaviksi ja pakastettaviksi ympärivuotiseen käyttöön. Tuoreita huhtasieniä löytyy paikoittain huhti- toukokuussa.

                 MAHDOLLISUUKSIA:
Aamupala :Ohraryynipuuro,perunarieska,keitetty kananmuna,hapankaali, mustaherukkatee, piimä, hilllot, kylmäsavulohi, graavattu puna-ahven, mahla, mehut, hapankurkku.....
Keittoja: Kalakeitto,nokkoskeitto, sipulikeitto, sienikeitto, kaalikeitto, lampaanlihakeitto, juuressosekeitto,
Vellit:     Perunavelli, ohravelli, nokkosvelli
Puurot: Ohraryynipuuro,
Kala: Paistettu ja keitetty, uunikala, pata, puolikuivattu ja suolattu, graavattu, savustettu.
Lammas: Suolalammas, kuivattu ja höyryssä keitetty, lammaspata, savustettu, lammaskaali
Laatikot: Porkkana, lanttu, peruna.
Sienet: Kastike, salaatti, hapansieni, kuivattu jauho kastikkeen saostamiseen.
-lauri-

Kansallisuuksien sekoittamot

                                     
      Somalian lipussa on kovin  tutut värit

Mohamed Ahmed Jama, Fosiya, Hamda ja Hamdi  ystävineen tarjosivat ruokamatkan synnyinmaahansa Somaliaan,

Eksoottisia herkkuja, makeita ja tulisempia. 

Norjalaisuutta edustivat erilaiset täytekakut.

 Kokkailun esittelyä ja tarjollepanoa.

Salin täydellinen hyvän ruoan ystäviä.

Kokitkin riensivät, ei- tyypilliseen savolaisemäntätyyliin, juhlapöydän antimista nauttimaan.

Gisløy vapunpäivä. Sadetta, länsituulta ja koleaa. Valkoposkihanhet saapuivat tänään aiemmin tulleiden merihanhien ja lyhytnokkien seuraksi. Rantapelto saa tulevina viikkoina vuotuisen lannoitus-muokkauksensa ja nurmikasvien juuret kyytiä. Aikansa tankattuaan hanhet jatkavat  kansallispäivän tietämissä (17.5.) Huippuvuorille.

Vapunpäivä tuli vietettyä monikulttuurisesti. Vireä somaliyhdyskunta esittäytyi ja tarjosi kuntalaisille elämysmatkan entisen kotimaansa rikkaaseen ruokaperinteeseen. Tarjolla oli sambuusaa,halulaa,lahoohia ja kimistä. Sekä paljon muita  sortteja, joiden nimiä en kerennyt tai tajunnut kirjoittaa ylös.

Seura ja ruoka oli erinomaista. Sali täyttyi ilahduttavasti kaikenikäisistä. Yllättävää oli nähdä  monen ruokakonservatiivisen kalastajakollegen santsaavan Afrikan sarven  eksoottisia erikoisuuksia. Mutta miksipäs ei. Ovathan somalit ja  muut vieraat vanhoja tuttuja, kunnon  naapureita. Meidät on  on punnittu ja hyviksi havaittu. Sama juttu se on ruaonkin kanssa.

Maahanmuuttajista(Støssäkin asuu 12 eri kansallisuutta) on tullut omia. Heitä tai meitä ei pelkästään siedetä, vaan jopa pidetään. Ehkä se on tapahtunut pakosta, tapahtunut  kumminkin. Olemme muuttotappion ja työvoimapulan kanssa kamppailleen kunnan kasvun edellytys. Kaikki sen ymmärtävät.

Øksnesin kunnasta on tullut malliesimerkki aika hyvin  onnistuneesta integroitumisesta.  Kovimman kalastussesongin aikaan täällä asuu  700 maahanmuuttajaa, ympärivuotisestikin  pitkälti toistasataa. Ilman mamuja maakunnassa ei kalastettaisi, eikä tehtäisi paljon muutakaan.

Anders Behring Breivikin ja pelottavan monen samanmielisen pelkäämää monikulttuurisuuden yhteiskunnalle aiheuttamaa rapppiotilaa on Støssä vaikea havaita. Päinvastoin. Pohjois-norjalainen identiteetti, rannikkokalastus ja liitännäiset elävät ja voivat  parhaiten juuri  Støn ja Myren kaltaisissa kansallisuuksien sekoittamoissa.
-lauri-