Morgenstjernen massiivigalleria

Gislöy 12.3.2013 Lumisadetta ja koillistuulta joka välillä kääntyy luoteeseen ja voimistuu, Ja tuiskuttaa aurattua pihatietä tukkoon. Lämpötila on muutamia asteita pakkasen puolella.Aurinko näyttäytyy välistä. Sillä tavalla sopivasti. Niin, että muutamien viikkojen ikäinen keittiöyrttitarha ei valon puutteeseen tuhoudu.

 Tänään meillä on kalastusvapaata. Tuuli oli liian voimakas ja virtaukset huonoja, kippari päätti pitää laivanhuoltopäivän. Meillä on varaa vapaisiin. Olemme hyvin aikataulussa. Alkuvuonna olemme kalastaneet jo 115 tonnia 163 tonnin turskakiintiöstämme.
Viime viikkojen erityispiirre on ollut harvinaisen suurikokoiset kalat, saaliina on ollut yli kaksikymppisiä jättiturskia ja muutamia yli 30-kiloisia. Kauden suurin painoi 37,26 kiloa. Se on kaikkien aikojen ennätyksemme ja tällä hetkellä paikallislehden konjakkiturskakilpailussa kakkosena.

Myös kaksi muuta, 33- ja 32- kiloiset menestyvät kalakilpailussa. Ne tuovat meille naapurilehden lofotpostenin palkinnon. Lehti tarjoaa kaikista yli kolmekymppisistä Lofooteilla ja lähialueilla saaduista turskista puoli kiloa erikoisvalmisteista ja -pakattua kututurskakahvia.

Halavat huvit, vähästä hyvä miel ja joutavalla jottaen sanottaisiin Ylä-Savossa.

Vaikka biologit sanovat, että kaikkein suurimpia kaloja pitäisi kannan elinvoimaisuuden nimissä säästää, ja vaikka uskon heidän olevan oikeassa, en jaksa teeskennellä. Ja valehdella, ettei toivo jättien saamisesta olisi yksi tärkeistä motiiveistani olla kalastaja.
Isoja kaloja onkin tullut tasaiseen tahtiin, joka vuosi joitakin, mielihyvää minulle ja muille morgenstjernelaisille tuottaen.

MORGENSTJERNEN  SUURKALAGALLERIA

Kaikkien aikojen jytkymme on vuonna 2007 marraskuussa saatu ruijapallas. Se painoi 201 kiloa.

Olemme me saaneet maailmanennätyskalankin. Ei painoltaan, mutta pituudeltaan. Kolme vuotta sitten pyydystämämme molva oli 210 cm pitkä ja suurin rekisteröity Pohjois-Atlantilta koskaan saatu. Olen kyllä kuullut pidemmistäkin, mutta niitä ei ole  sen kummemmin kirjattu. Uutinen molvastamme levisi Fär-saarille ja Islantiin saakka, kiitos oslolaisen radioaseman.

Joskus samalla merikerralla tulee useampia kolmekymppisiä turskajättejä. Allaolevan kuvan kalat ovat vuodelta 2009.

Tässä puolestaan turskakausi -2010 satoa.

Sinipallas voi kasvaa parikymmenkiloiseksi. Meidän ennätyksemme pohjasiimaan erehtynyt16,5 -kiloinen on vuodelta 2011.

Toiseksi suurin saamamme kala on hieman yllättäen merikrotti. Syyskuussa 2010 nuottaan ui tämä 43-kiloinen.

Viime keväänä sairaslomani aikana Morgenstjernen miehistö pyydysti Ruijasta Mehamnin edustalta nämä 19- ja 21-kiloiset massiiviset täpläkissakalat.

Hyvää kevätkalastuskautta kaikille toivoo.

-lauri-

Miso- keitto, sushi, boknafisk ja kevyesti suolattu turska

Gisløy 6.5.2012. Aurinkoisen koleaa ja koillistuulta. Naapurissa, siis puutarhan pihlajissa, asuvat  varis- ja harakkaemot hautovat  pesissään. Urokset ovat vahdissa hieman kauempana rantapellolla tai navetan katolla. Linnut ovat totttuneet toisiinsa ja kalastajaan. Uskaltavat jopa nokkia kuivumassa olevista turskista osuutensa. Tietävät kalastajan sallivan pienen kiusanteon.

Eilen innostuin kalakokkaamaan. Halusin sekoittaa Japanin ja Norjan. Tavoitteeni oli tarjota vieraille lepppoisa  ja vähemmän kurinalainen matka kahden maan perinteeseen. Niinkuin meren antimia  maistiaisperiaatteella ja tarjoiluehdotusten vastaisesti.

Alkukeitoksi valitsin  valmiista luomulaatuisesta kasvismisopussikeittoaineksista tehdyn norjalaistetun version.  Pilasin mison lisäämällä  keittoon runsaasti ylimääräistä levää, lohen ja pallaksen palasia, paljon kevätsipulia ja piparjuurta. Sekä purkinpohjalle jääneet sinisimpukat lisämakua antamaan. Tavoitteeni oli lusikointia vaativa keitto.

Alkupaloiksi  oli tarjolla kevyesti graavattuja lohikuutioita. Mausteena suolan ja sokerin lisäksi basilikaa, tilliä ja valkopippuria.

Sushi tarjotin sisäsi lohi-kylmäsavutaimenmakien lisäksi  lohi-ruijanpallasyhdistelmän. Nigirivaihtoehdot olivat lohi, turska,ruijanpallas ja kylmäsavutaimen.

Keskellä kylmäsavu, reunoilla lohi.

Pääruokalajiksi valitsin puolikuivatetun, keitetyn turskan eli boknafiskin sekä kevyesti suolatun ja  niinikään  keitetyn Lettsalta torskin. Molempien kanssa kuuluu tarjota perinteiset pohjoisnorjalaiset kastikkeet. Paistettu suolaläskikuutiokastike tehdään paistamalla voissa suolaläskikuutioita niin kauan kuin kuutiot  ovat rapeita. Voisipulikastikkeessa hienonnettu sipulisilppu haudutetaan runsaassa voisulassa.

Boknafisk valmistetaan kuivattamalla turskaa tuulisella paikalla sopivassa säässä kaksi viikkoa.

Valmis boknafisk on  hieman läpikuultava ja puolikova.

Lautasella kevyesti suolattua  ja puolikuivattua turskaa.

Ateriontiin valmisteilla oleva Gisløyn maatilan tuvan alkupalapöytä.

Ruokajuomana  tarjolla oli vettä. Ruokalajien välillä makua kiihottamassa ja  ruoansulatuskanavia selvittämässä Tullamore  snapsit. Jälkiruoaksi nautimme  mustikka-mansikkamaitoa tuoreista marjoista

-lauri-

Morgenstjernen kalastusvuosi 2011

Morgenstjernen kalastusvuosi 2011 oli erittäin hyvä. Kokonaiskalansaaliimme oli 357 tonnia. Pitkäsiimalla kalastimme 12 t ja nuotalla 345t. Saaliin arvo 3,5 milj kruunua.

Tärkein saaliskala oli Barenstin meren turska. Suurimman osan pyydystimme joulun ja pääsiäisen välisenä aikana.

Koljaa kalastamme ympäri vuoden. Paras pyyntikuukausi oli elokuu.

Seitiä saimme huonosti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Voimistuneet vuonoissa asuvat paikallissillikannat houkuttelevat seitiparvet matalikoiltamme sinne minne meillä ei ole asiaa.

Sinipallasta pyydystimme pitkäsiimalla kesäkuun ensimmäisinä viikkoina.

Molvaa saimme satunnaisesti sivusaaliina. Tämän vuoden saalis oli 253 kg.

Kissakala on rantojen asukki. Pysyttelee alueilla missä emme kalasta. Sivusaaliina saamme muutamia kaloja kerrallaan, lähinnä syksyisin.

Merikrotti kuuluu kissakalan ja puna-ahvenen lailla WWF:n punaiselle listalle. Sen ostoa ei suositella. Meidän saalismäärämme vähäinen 111kg.

Ruijanpallaskannat ovat voimistuneet. Vaikka nuotta ei sovellu pallaksen pyyntiin, saimme niitä muiden saliskalojen sivusaaliina vajaat sata kiloa.

Kampelat viihtyvät vuonojen pohjukoissa , matalassa vedessä olevilla hiekkakentillä. Siellä emme kalasta. Vuoden kampelasaaliimme 87 kg.

Puna-ahven on syvien vesien kala. Joskus, kun nuotta ajautuu virtausten takia liian syvälle, saamme muutamia . Tämän vuoden kokonaissaalis 55kg.

Morgenstjerne 14.12. Navakkaa koillistuulta, lämpötila muutama aste nollan yläpuolella.Sää puolipilvinen. Støn laivat ovat pysytelleet maissa, ainoastaan muutama eilen merelle lähtenyt siimalaiva uhmasi voimistuvaa tuulta.

Tänään vietimme Morgenstjernen syyskalastuskauden päättäjäisiä. Kippari ja Erik korjasivat nuottaa ja minä suursiivosin sisätilat. Seuraavan kerran lähdemme merelle heti joulun jälkeen. Sään niin salliessa.

Siivousrupeaman jälkeen tein yhteenvedon päättyneestä kalastusvuodesta. Laskin kuinka hyvin olimme työssämme onnistuneet. Sekä saalismäärillä että työtuloilla mitattuina. Hyvin näyttää menneen. Olemme olleet ahkeria. Käyneet merellä aina kun se on ollut mahdollista. Ja omalta osaltamme pitäneet kalatehtaan käynnissä.

Voimme olla tyytyväisiä myös kalastuksemme ekologisuuteen. Saaliimme koostuu 97 prosenttisesti lajeista (kolja, turska, seiti) joita WWF suosittelee hyvällä omalla tunnolla käytettäväksi. Kaikki pyydystämämme pääsaaliskalat ovat MSC-sertifioituja.

Uhanalaisten (WWF:n mukaan) puna-ahvenen, kissakalan ja merikrotin osuus saaliistamme oli häviävän pieni. Saimme niitä 331 kiloa eli 0,1% kokonaissaaliista.

Jos kaikki Norjan kalastusalukset voisivat osoittaa samanlaisia lukemia, yhtä pieniä uhanalaisten prosenttiosuuksia, kalastuspaine näitä lajeja kohtaan olisi murto-osa nykyisestä. Ja kalakannoilla olisi mahdollisuus nopeaankin elpymiseen.

-lauri-

MORGENSTJERNEN SAALIS 2011

Merikerrat 100

Kokonaissaalis 357 t

Turska 186 t

Kolja 156 t

Seiti 14 t

Sinipallas 10 t

Molva 253 kg

Kissakala 165 kg

Merikrotti 111 kg

Ruijanpallas 91 kg

Kampelat 87 kg

Puna-ahven 55 kg