Kalastajan Helsinki

Käpylä 11.2. Etelätuulta 4m/s, pakkasta 10 astetta. Kova talvi ja erinomaiset pilkkikelit  Helsingin  kaupungin lahdilla jatkuvat. Kiiskejä, ahvenia ja  mitantäyttäviä kuhia nousee jäälle.

Arktisen Helsingin vastapainoksi Støssä on lämmin. Pohjoisen  kalastajakylän talvi  on kadonnut , lumet sulaneet. Sää muuttunut leudoksi ja sateiseksi.  Navakka etelätuuli pitää turskanpyyntiin haikailevat kalastajat tuvissaan. Kahvia juomassa, sätkiä käärimässä ja tarinoita kertomassa.

Valaitten kalastusta myrsky ei haittaa, ne jatkavat vuonoissa  parveilevien silli - ja turskaparvien lahtaamista.

 Kilpisjärven korkeudella sijaitseva Støn kalastajakylä tänään 11.02.. Kuvat: Husjord.no

Støn kylän suuremman  kartanon, Husjordin, tilukset.

Kalastajan Helsingissä  on  kylmää.

Yöllä kelmeää

Kamarissa   lämmin.

Keittiössä viihtyisää.

Helsingin meri on jäässä...

Ja kiiski syönnillään.

Kiiski.

Helsingissä on laukkuja.

Siellä voi etsiä hiljaisuutta,

Joskus iltapäivisin Helsingissä on täyttä.

Joka paikassa on karhuja 

Puistossa hevonen ja varsa .

Kalastaja on Helsingistä innoissaan.

-lauri-

Näin kaikki alkoi-Morgenstjerne N-27-Ø 2v

Aloitin blogin pidon tasan kaksi vuotta sitten. Ajattelin kirjoittaa pääasiassa norjaksi ja silloin tällöin suomeksi. Hyvin pian huomasin, että on parempi pitäytyä omassa äidinkielessä.

Ensimmäinen blogiini lastattu kuva on vuoden 2009 syyskuulta. Poikani ottama  " Minä ja koljat."

Ensimmäinen postaukseni syntyi  harvinaisen kylmän sään innoittamana.

KALDT -13 GRADER PÅ STØ

Pakkaset olivat  näille alueille ennenkokemattoman kovia. Laivan jäätyminen muodostui ongelmaksi.

Fredag 29.01.2010

Det var kaldt på Stø, minus 13 hos Ole. Minus 11 hos Arto og Lotta. 
Vi gikk ikke pga dårlig straum og kulde. Hadde vært nesten umulig å sløye

Jan Børre, som var på Sand, fikk 3000 kilo, mest torsk på ett hal.
Forhåpentligtvis blir det litt mildere og roing i morgen.

Gjorde to hal i går og fikk 4000 kilo: 2300 kilo torsk, resten var hysa.
Har fisket 20 tonn torsk totalt i år.
-lauri-


Sään lauhduttua kirjoitin blogihistoriani ensimmäisen suomalaisen jutun
                                             
LAUHTUVAA

Lauantai 30..tammikuuta.
Kaakkoistuulta 5 m/s -5 astetta.
Harvinaisen kovat pakkaset ovat hellittämässä. Olemme päässeet kalaan kun jäätymisvaaraa ei enää ole. Suolistaminen ja verestäminen kannella näissä oloissa on myös mahdollista.

Alkuvuosi Morgenstjerne laivallamme on mennyt hyvin; olemme saaneet jo viidesosan 150 tonnin turskakiintiöstämme pyydettyä. Hinnat tosin ovat laskeneet viime vuodesta ja ovat ennätyksellisen alhaisella tasolla.
Kalastus onkin muuttumassa elämäntavasta tehokkaaksi yritystoiminnaksi, missä kaikki kustannukset on mietittävä tarkkaan. Pitkistä kesälomista on tingittävä ja keskityttävä pyytämään tehokkaasti myös kiintiövapaita lajeja kuten seitiä ja koljaa. Onneksi sinipallaksen hinta on ennallaan ja kiintiö noussut.

Barentsin mereltä Vesterålenin ja Lofoottien matalikolle kutemaan tuleva turska on pääsaaliskalamme. Sen pyynti ajoittuu joulun ja pääsiäisen väliseen aikaan.

Vaellusturskan perässä me nytkin olemme. Saaliskalat luovutamme kalanvastaanottoon missä ne kuivataan, suolataan tai pakataan myytäväksi tuoreena Eurooppaan. Vain pieni osa menee filetuotantoon tai Norjan markkinoille.

Morgenstjerne on Støn kalastajakylän ainoa nuottalaiva. Suomalais-norjalainen kylämme on paremmin tunnettu siimalaivastostaan. Pienet yhden tai kahden kalastajan alukset työllistävät
ympäri vuoden parikymmentä suomalaista siimansyötittäjää ja kalatehtaan työntekijää.

Morgenstjerne sivun tunnelmien kautta toivon sinut mukaan pohjoisen kalastajakylämme tunnelmiin maissa ja merellä.
-lauri-

Hieman myöhemmin helmikuun puolella halusin   valaista lisää pohjoisten kalastajakylien kummallista elämää

POHJOISET KALASTAJAKYLÄT

Perjantai 5.helmikuuta. Langenesegga. Heikkoa kaakkoistuulta, lähes tyyntä. Vähän maininkeja. Virtaus heikko. Lämpötila 2 astetta.Saalis eilen 70 prosenttisesti suurta. Yli 6,5 kiloisiakin 10%.
Mainitsen kalojen painot tästä etenpäin aina suolistettuna.

Tänään joudumme odottelemaan muutaman tunnin. Kalat ovat kerääntyneet pienelle alueelle syvänteen reunalle, kantille. Eikä siellä kantin apajilla ole tilaa kuin kahdelle nuotalle kerrallaan. Meidän vuoromme onkin vasta seuraavassa ryhmässä yhdessä Nordeggan kanssa. Toivottavasti silloin saamme sen verran kaloja, että yksi veto riittää.

Läheisillä valassyvänteen, valassafarimatkailijoille tutun Bleiksdjupin, edustan matalikoilla oli eilen ollut hiljaista. Andenesin laivat saivat muutamia tuhansia kiloja, kun taas meistä Etelään nuottalaivat nostivat kymmenen tonnin ennätyssaaliita.

Kalastuksen kiehtovuus onkin tämä ennaltaarvaamattomuus. Ikinä ei voi lähtiessa tietää onko niitä kaloja ja missä. Päivään kuuluu odottelua ja siirtymisiä ja sitten kun on toiminnan aika, ei voi jahkailla.

Työn epäsäännöllisyys ja sitovuus, sekä työskentely ja tiivis oleskelu muun miehistöin kanssa vuorokaudet ympäri, on kova haaste ja vaatii kovaa fyysistä ja henkistä kuntoa. On sopeuduttava tulemaan toimeen. Joskus on tingittävä omista tarpeistaan.

Kalastuksen hyviin puoliin kuuluu se sama yhteisöllisyys. Kalastajat ovat yhtä suurta perhettä. Toisista pidetään huolta. Jokainen tuntee jollain tavalla kollegansa. Missä päin rannikkoa tahansa kalastetaankin, aina tavataan tuttuja. Koko pitkä Pohjois-Norjan rannikko Lofooteilta aina Tenovuonoon saakka onkin mielikuvissa kutistunut pikku pätkäksi rantaa.
Ja kaukanakin olevat kalastajakylät ovat niitä meidän naapureita.
-lauri-

Norjansuomalaisten blogit.

Stø 26.1.  Voimakasta kaakkoistuulta, puolipilvistä, pakkasta pari astetta. Kaikki laivat, muutamaa lähellä verkoilla pyytävää lukuunottamatta, olivat tänään maissa. Hukkuneen kollegamme etsinnät lähialueiden rannoilta jatkuvat poliisin ja punaisen ristin vetäminä. Vaikka toiveet hänen ruumiinsa löytämiseksi ovat hiipumassa, täällä ei tällaisissa tapauksissa luovuteta. Joskus ihmeitä tapahtuu. ja omaiset saavat läheisensä .

Laivassamme viime viikolla havaittu pieni ruostereikä on sitten paikattu. Kävimme naapurikunnassa Sortlandissa  sijaitsevalla Blokkenin telakalla hoidattamassa vanhan rouvan kuntoon. Operaation yhteydessä Morgenstjernen ollessa kuivilla, telakkaväellä  oli  erinomainen mahdollisuus  tutkia  muitakin paikkoja. Ammattilaisten oli pakko todeta, että laivamme on ikäisekseen,23v, yllättävän hyvässä kunnossa.

Eilen blogilukulistaani selatessa ja vakioblogeissa vieraillessani huomasin Norjalaisen päiväkirjan kommenteissa minulle tuntemattomen kommentoijan. Heti piti mennä  nuuskimaan millainen  bloggaaja ja blogi sieltä nimimerkin MamaE takaa oikein löytyy. Löysin Norja kytkentöjä ja uuden seurattavan.

Tämän viimeisimmän ja muiden viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa lukulistalle ottamieni myötä lukemieni norjansuomalaisten blogien määrä nousi yli kahdenkymmenen.

Norjalaisen päiväkirjan ja usean muun Norja bloggajan sivupalkissa ovat näkyvillä useimpien seuraamieni blogien viimeisimmät postaukset. Koska minulla sellaista blogiluetteloa ei kuitenkaan ole, päätin  julkaista listani tässä yhteydessä.

Støn kalastajakylän laituri  Kuva: Linda Hekkala

NORJANSUOMALAISTEN BLOGIT: 
Ruija 5 kpl
Elämää Norjassa
Kalamuija ja Lappilifestyle
Ruijan Raukoilla Rajoilla
Turskatynnyri
Kirjastotætinæ Norjassa- Barentsinmeri ikkunan takana

Tromssan lääni 7kpl
Arnøya Norway
Hannan ja Vegarin arktinen keittiö
Hetukka Jäämeren portilla
Jäämeren rannalla
Lokki ja meritähti
Sairaanhoitajana Lyngenissä
Tromssan tuulia

Nordlandin lääni 5kpl
Between Two Lungs- Norja Edition
Elskling Stø
Ensilunta
Morgenstjerne N-27-Ø
Vuonon Varrelta

Länsi-Norja 3kpl
Tanjan blogi
Vuonot ja minä
Pallon matkassa

Eteläinen Norja 9kpl
Ekaterinan ajatuksia
Destination Unknown
Kalastajan Vaimo
Norjalainen päiväkirja
Normipäivä
Piquant Purls
Pitsiä ja posliinia
Tuulan Turinat
Vuonon kimallus

Juksakalastajat  matalikolla. 

Viihdyn blogimaailmassa, varsinkin norjansuomalaisessa. Siitä on muodostunut tärkeä osa  nettielämääni. Muutamat  bloggaajista olen jopa tavannut. Aion seurata  16 vuotta kotimaanani olleen Norjan tapahtumia myös jatkossa, Islannista käsin. Aivan samalla tavalla kuin nyt seuraan Suomea. Blogien kautta tunnelmat ja tapahtumat päivittyvät minusta kaikkein rikkaimmin ja autenttisimmin.
-lauri-

Kalassa Tampereella

Morgenstjerne 13.1. Voimistuvaa koillistuulta, pilvistä, pikkupakkasta.
Kututurska on saapunut , samoin sillin pääjoukko. Viimeisetkin Støn kalastajista ovat valpastuneet, heränneet syksyn hienoisesta horroksestaan turskaa jahtaamaan. Parin seuraavan kuukauden aikana olisi tienattava puolet vuoden tuloista.

Morgenstjernen kalastuskauden alku on ollut hyvä. Tuntuu siltä että me olemme iskussa. Kalaa tulee paljon ja sää suosii. Kahden viikon aikana olemme käyneet kahdeksan kertaa merellä. Ja saaneet pyydystettyä lähes 20 tonnia. Saaliista yllättävän suuri osa, lähes puolet, on ollut kiintiövapaata seitiä.

Tykkään kalastuksesta. Minua kiehtovat työn vastakohtaisuudet. Se on samanaikaisesti sekä vapaata että  rajoittavaa. Raskasta ja helppoa. Inhottavaa ja ihanaa. Joskus vaarallista. Haluan tehdä työni ammattimaisesti ja tehokkaasti ja saada kunnon palkkaa. Olen valmis antamaan kaikkeni kun tarvitaan, mutta irtautumaan koko touhusta heti kun saan tilaisuuden. En millään jaksa pitää kalastusta kutsumusammattina, vaikka ehkä pitäisi.

Tilastojen mukaan  kaksi kymmenestä kalastajan työt aloittavasta pärjää  niin hyvin, että jatkaa ammatissa alkuvaiheen jälkeen. Suurin osa huomaa  hyvin  nopeasti, että työ ei  yksinkertaisesti sovi. Keho tai pää ei kestä. Monen on tehtävä  valinta kalastuksen ja läheisen ihmissuhteen välillä. Kalastuksen ja niin sanotun normaalin  perhe- elämän yhdistäminen kun ei kaikilta onnistu.

Muutama vuosi  sitten merielämänlaatuni  parani ratkaisevasti. Kalastus ei enää tuntunutkaan yksitoikkoiselta, eivätkä päiväni  liian raskailta.Taukojen rytmittäminenkin luonnistui  paremmin. Minulla oli muutakin tekemistä kuin lukeminen, nukkuminen ja syöminen. Sekä kala-asioiden pohtiminen, juttujen kuuleminen ja kertominen. Yhtäkkiä en kokenut olevani eristyksissä. Ulkomaailma oli saavutettavissa Ystävät lähellä..

Laivaamme saatiin netti.

Kippareilla on käytettävissään omat vermeensä. Laivaradio, laivapuhelin ja kännykkä. Niiden avulla he ovat verkostoituneet ja koko ajan tietoisia toistensa liikkeistä, kalansaaliista ja säästä. Kippariverkoston paneeleissa  Norjan ja maailman asiat pistetään kuntoon ja kuullaan sekä kerrotaan uusimmat juorut.

Internet on tehnyt laivaelämän tasavertaisemmaksi. Demokratisoinut sitä hierarkiaa murentamatta. Kippari on yhä ehdoton pomo,mutta netin ansiosta myös miehistölle avautuu yhteys ulkomaailmaan. Siitä on hyötyä kaikille. Sää- ja saalistiedot  löytyvät kätevästi. Samoin muiden alusten sijainnit. Ei tarvitse  joka asian takia soitella.

Netti tekee kaksoiselämäni mahdolliseksi. Se vie minut toisiin ulottuvuuksiin ja auttaa tutustumaan uusiin ystäviin  sekä pitämään yhteyttä vanhoihin. Netti on henkireikäni.
Chattailemalla, mailaamalla, bloggaamalla ja kommentoimalla pystyn olemaan mukana. Olemaan yhteydessä. Vaikkapa ympäri maailmaa asuvien miekkavalasihmisten kanssa.
Netti auttaa olemaan lähellä kaukana.

Tänään join kahvit Tampereella,tutustuin Norjan nykyisen kuningashuoneen ensimmäisen  kuningattaren
Maudin kamaripalvelijaan  ja kävin Kirkenesissä saakka katsomassa presidentinvaalien äänestystouhuja.

Tajusin taas kerran, että vaikka Norja, Stø. Tromssa ja Arnøya tässä yhteydessä mainiten,onkin hieno maa niin  tuo byrokratiapuoli  kangertelee..

Harvalla on mahdollisuus matkata maailman ympäri viidessä minuutissa. Apajien välissä se kuitenkin onnistui.
Iltapäivällä tulin iloiseksi saadessani selville  erään Kirkenesissä asuvan suomalaisperheen joulukuussa syntyneen tyttölapsen kauniin nimen. 

Helsingissäkin käväisin.Pidän kaupungista, sen kuppiloista, kaduista ja ihmisistä, mutta myös luonnosta. Näinhän viime kesänä erään lahden takana ,vanhojen kartanorakennusten tienoilla kävellessä elämäni ensimmäisen uuttukyyhkyn. Helsinki ja helsinkiläiset ovat kiinnostavia. Niitä minulla on tapana kaukaa seurata. Ja varsinkin kirjailijoita ja muita sellaisia.
-lauri-

Emma Kiirunasta tykkää monikansallisesta Støstä.

Olemme matkalla sinipallaksen pyyntiin.

Leila opettaa sinipallassiiman syötitystä.

Suomalaisnuoret jatkavat satoja vuosia vanhaa kalastajakylän käsityöperinnettä.

Emma kissa seuraa Støn elämää.

Kun Leonora tulee.

Ja kiinnittyy laituriin.


Morgenstjerna 29.5.2011. Matkalla Langenesin kantille, sinipallassyvänteen reunalle. Otimme mukaan 22 siimaa. Ja kaikki siihen kuuluvat tarvikkeet. Jos pyyntireissumme onnistuu saamme huomenna nauttia tuoretta sinipallasta :)

Tänään Leonora teki toisen valasretkensä. En päässyt mukaan, kun minun oli valmistauduttava vaativaan kalaretkeemme. Ja opastettava viimeiseksi tulleita maanmiehiäni pallassiimojen syötittämisessa.
Støn suomalaisyhteisössä on talkoohenki elossa. Tapanamme on, että vaativa siimansyötitystaito siirtyy kokeneimmilta tekijöiltä uusille tulokkaille.

Norjan rannikon vuosisataisen asutiksen perustana oleva siimakalastus on nopeasti katoavaa kukttuuriperinnettä. jonka vaaliminen on syötityksen osalta jäänyt kokonaan muualta tulleiden tehtäväksi. Støssä lähinnä suomalaisnuorten. Ja muutamien vanhempien.

Tällä sinipallaskaudella meillä työskentelee reilusti yli kolmekymmentä syötittäjää. Suurin osa on suomalaisia mutta myös ruotsalaisia, amerikkalaisia, thaimaalaisia, eestiläisïä, venäläisiä ja tsetseenejä löytyy.

Viime vuosina muutamat norjalaiset ovat löytäneet syötitystuvat uudelleen. Mutta ainoastaan varttuneet. Tämän maan nuoria on turhaa aliarvostetun ja likaiseksi mielletyn työn parista etsiä.

Onneksi Suomen lisäksi myös Ruotsissa näyttäisi olevan innokkaita pohjoisiin oloihin tulijoita. Kiiruna on lisäksi houkuttelevan lähellä ja kielellisesti norjaan, suomeen ja saameen kytköksissä.

Ehkä Stø voisi avata yhteyksiä juuri kaivoskaupungin suuntaan. Kylämme voisi profiloitua suomalaisruotsalaisnorjalaissaamelaiseksi kalastajakyläksi. Lähikansainvälistymisen kautta olisimme esimerkkinä koko Barentsin alueelle.

Matkailukin siitä hyötyisi.

Olettaisin että Emmakin, Støssä ensi kertaa vierailulla oleva tosi tyylikäs kiirunalaiskissa, pitäisi monikulttuurista Støtä vielä Pikku Suomeakin parempana paikkana viettää kesiään.
-lauri-

Kuvia eilisestä myrskystä.

Tällaiset puoliksi huovutetut tai oikeastaan pörröitetyt kintaat eivät sovellu myrskytuulisella säällä käytettäväksi. Grönlantilaiset hylkeennahkarukkaset on silloin parempi valinta.

Alakuvassa näkymä Støn aallonmurtajalta lounaaseen.

Nyksundin kalastajakylän tuulelle alttiita rantakarikoita.

Myrskyn mukana tulee joskus hyvinkin voimakkaita pyörteitä. Tämä on vain pieni rääpäle.

Nyksundin silllalta länteen.

Kirjohylje on tullut satama-altaan turvaan säätä pitämään.

Meri kiehuu.

Taustalla näkyy talvinen Skogsøy.




Morgenstjerne 25.3. Tuulta 20 metriä sekunnissa, nyt lännestä, lämpötila miinus 3. Ulkona tuntuu mielettömän kylmältä, vaikka onkin huomattavasti lauhempaa kuin eilen . Silloin mittari näytti 6 pakkasastetta. Turskat saavat jatkaa kutemistaan ja kalastajat turhautumistaan ihan rauhassa.

Eilen iltapäivällä tuulen vähän laannuttua tuli mahdollisuus mennä ulos. Kierrellä Støssä kuivakaltelineiden ja aallonmurtajan luona. Ja ajella myös Nyksundiin. Katsomaan millaiset pärskeet sieltä löytyvät.

Ulkona ei sellaisessa säässä minun varustuksella pystynyt pitkiä aikoja oleilemaan. Olin tehnyt väärän asuvalinnan. Oli masentavaa todeta, etteivät Suomesta ostamani, kuulemma 40 asteen pakkasellakin käyttökelpoiset, puolihuovutetut, pitkät pörrökintaat olekaan tuulenpitävät.
-lauri-

Morgenstjernen kalaopas Vesteråleniin matkaaville.

Näissä pienissä kylissä tuotetaan Morgenstjernen suosittelemaa sosiaalisesti, ekologisesti ja yhteiskunnallisesti kestävää kalaa. Tervetuloa maistamaan. Ja kyliimme tutustumaan.


Maanantai 24.tammikuuta. Matkalla hietikolle. Sää on tammikuun sääksi tyypillistä. Siis epävakaista ja aika tuulista. Nyt tuuli on kohtalaista koilliseen kääntyvää. Voimistuu iltaa kohden navakaksi. Menemme kalaan lähivesille. Kauemmaksi kantille ei ole asiaa. Tähän mennessä olemme kalastaneet reilut 20 tonnia 118 tonnin turskakiintiöstämme.

WWF:n kalaoppaassa sekä norjalaisessa että suomalaisessa versiossa kuluttajille annetaan vinkkejä ympäristön huomioivaan kalankulutukseen. Kaupoissa myynnissä olevat sisävesi- ja merikalat sekä äyriäiset on jaoteltu susositeltaviin , harkiten ostetttaviin ja vältettäviin.
Koska varsinkin suomalaisen oppaan tarkka noudattaminen tekee Vesteråleniin. Lofooteille ja yleensä Pohjois- Norjaan matkaavan kalaruokaelämykset huomattavan köyhiksi, esittelen yleisimmät kalalajimme ja annan niille omat suositukseni perusteluineen.

Turska vihreä. Morgenstjerne suosittelee nauttimaan, kalastamaan ja ottamaan sallitun määrän tuliaisina mukaan. Vaellusturskakannat ovat vahvat, myös tutkijoiden mukaan, ja kestävät hyvin nykyisen kalastuksen. Ravintoloissamme tarjolla oleva turska on yleensä paikallisten rannikokalastajien pyydystämää vaellusturskaa.

Kolja vihreä Koljakannat ovat vahvat. Kolja on paikallinen tai vain vähän vaeltava kala. Kolja kestää hyvin nykyisen kalastuspaineen. Suosi pieniä kalastajakylien ravintoloita paikallisten kalastajien ja rannikon elämäntavan tukemiseksi. Niiden kala on todellista lähiruokaa, tulee lähialueilta ja voidaan jäljittää. Voit jopa tavata kalastajan.

Seiti vihreä Seiti on suomalaisille tuttu kala. Kuului aiemmin laitos- ja kouluruokailun perussettiin. Seitiä on tarjolla myös muulla tavalla valmistettuna kuin uunikalana. Kokeile kokkiemme variaatioita. Seiti on myös haastava saalis.

Ruijanpallas vihreä. Ruijanpallaskannat alueellamme ovat vahvat. Parhaimmat vuosiin. Rajoitukset katkaraputroolauksessa ja verkkopyynnissä ovat tehonneet. Sen myöntää myös Norjan WWF. Sen tietävät tutkijat. Myös etelämpänä Norjan rannikolla kannat ovat tervehtymässä, vaikka eivät olekaan ammattikalastusta kestävät.
Suomen WWF luo omassa oppaassaan kuvan lähinnä sukupuuton partaalla olevasta kalalajista. Morgenstjerne suosittelee nauttimaan pallasaterioita hyvällä omallatunnolla. Ruijanpallakset on pyydetty pitksiimoilla. Pallaksen pyynti on pienimuotoista, mutta muutamille harvoille jotka taidon osaavat elintärkeää. Paikallista ruijanpallasta nauttimalla tuet pienimuotoista kalastusta ja autat pitämään kylämme elinvoimaisina.

Kissakala keltainen Kissakalakannat ovat heikohkot. Laji pyydettiin 60-luvulla vähiin. Siitä lähtien kanta on pysynyt matalalla tasolla. Kissakalaa ei pyydystetäkään pääsaaliskalana. Sivusaaliina kissakalaa tulee rannikkokalastuksessa jonkin verran,kuitenkin suhteessa huomattavasti vähemmän kuin WWF:n suosittelemaa MSC kalaa pyydettäessä. WWF sekä Norjan , että Suomen kehottaa välttämään kissakalan syöntiä, mutta antaa epäsuoran tukensa troolareitten sivusaalipyynnille. Morgenstjerne ei mene kieltoihin. Kissakala on erinomaisen makuista. Suosittelemme maistamaan paikallisissa ruokapaikoissamme. Samalla tuet pienyrittäjyyttä ja monipuolisempaa yhteiskuntarakennetta.

Merikrotti keltainen Merikrottikannan suuruutta on vaikeaa selvittää. Sekä Suomen että Norjan WWF myöntävät tämän. Se tiedetään, että hitaasti kasvavan syvänmeren pohjakalan kannat ovat sen verran heikot, että lajin pyynti verkoilla pääsaaliskalana ei ole suositeltavaa Morgenstjernenkaan mielestä. Merikrottia saadaan siimapyynnin sivusaaliina, mutta suhteessa hyvin vähäisiä määriä verrattuna mitä tulee syvemmällä tapahtuvan WWF:n suosikikseen ottamien troolareiden harjoittaman MSC turskan, seitin ja koljan pyynnin yhteydessä. Tämä käy helposti ilmi saalistilastoista, jotka ovat julkisia. Morgenstjerne kehoittaa nauttimaan Vesterålenin rannikkoalueilla sivusaaliina pyydystetyistä kroteista tehtyjä herkullisia aterioita paikallisissa ravitsemusliikkeissä hyvällä omallatunnolla. Se on pienempi paha kuin pohjaa tuhoavan merikrottikantoja rajusti rasittavan syvältä pyydettävän MSC kalan osto.

Puna-ahven keltainen. MSC alueilla tapahtuva punainen.
Puna- ahven viihtyy syvissä vesissä. Sen kanta on heikko. Erittäin hitaasti kasvavaa ja vanhaksi elävää, eläviä poikasia synnyttävää puna- ahventa saadaan eniten MSC sertifioitua kalaa pyytävillä pohjatroolareilla sivusaaliina. Rannikko aluksilla erittäin harvoin. Morgenstjerne suosittelee ostamaan puna- ahventa harkiten. Varmistamaan, ettei saalis ole peräisin suurilta aluksilta, syviltä vesiltä 12 mailin ulkopuolelta. Siimakalastajien, joskus saamat puna- ahvenet voi huoletta käydä Støn kalanvastaanotosta ostamassa herkullisen aterian raaka aineeksi. Ravintolassa kannattaa kysyä mistä kala on peräisin. Vastuunsa tunteva kokki tietää kalan alkuperän tarkkaan.

Sinipallas keltainen. Sinipallas on historiallinen kala. Sen ansiosta Myre ja monet muut kylät kehittyivät. Valitettavastoi pohjatroolafreitten vastuuttoman pyynnin seurauksena kanta romahti. On nyt hieman tervehtynyt, mutta ei ole vahva vieläkään. Sinipallaksen pyynnissä suurin ongelma on suurten "ympäristöystävällisten" alusten harjoittama tehopyynti MSC alueella.. Rannikalaivojen pienimuotoinen pyynti on Morgenstjernen mielestä kestävämmällä pohjalla myös käsityövaltaisuuden ja työllistävyyden ansiosta. Kymmenet suomalaiset nuoret saavat kesätyöpaikkansa sinipallassiimojen syötittäjinä pelkästään Støn kalastajakylässä.
Sosiaalisin ja yhteiskunnallisin perustein suosittelemme siimalla pyydetyn sinipallaksen syöntiä harkiten, mutta silloin hyvällä omallatunnolla. Rannikkolaivojen pienimuotoinen pallaksen pyynti ei ole ongelmista suurimpia.


Kaikki kampelat punainen
Kampekannat ovat heikot. Tämä koskee kaikkia kampeloita. Kampeloita saadaan erittäin harvoin sivusaaliina. Morgenstjerne on WWF:m, kanssa yhtä mieltä, eikä suosittele kampeloitten ostamista kalanvastaanotoista eikä aterioitten nauttimista ravintoloissa. Eikä kannusta niitten pyydystäämiseen urheilukalastusvälineilläkään. Valitse mieluimmin ruijanpallas.

Taskurapu , peikkorapu, kuningasrapu sekä kotilot ja simpukat vihreä
Morgenstjerne on samaa mieltä WWF:n kanssa . Nauti hyvällä omallatunnolla näistä luksusaterioista. Kotiloita voi itsekin kerätä laskuveden aikaan. Sinisimpukat voivat olla aika ajoin levän kukinta aikaan myrkyllisiä. Vältä niiden keräämistä silloin.

Tämä opas on viitteellinen ja sovellettu paikallisiin oloihin. Muutokset kalakannoissa ja pyyntimenetelmissä saattavat johtaa muutoksiin listalla. Kommentteja ja huomioita, myös kritiikkiä otetaan mielellään vastaan. Keskustelulle olemme avoimia.
Morgenstjerne toivottaa hyvää ruokahalua mereisten herkkujen parissa.
Tervetuloa Vesteråleniin
-lauri-