Morgenstjerne
Mehamn 20.7.2013. Tyyntä, aurinkoista. lämpötila toistakymentä astetta. Vielä aamupäivällä oli navakkaa länsituulta ja rajua sadetta. Eilen alkanut epävakainen sää ja meidän laiturissaolo jatkui niin kauan ettemme tänäänkään pa¨¨asseet merelle. Lähdemme sitten aamuyöstä ja kalastamme poikkeuksellisesti sunnuntain.
Ensimmäinen kalastusviikkomme oli muuten hyvä. Pääsimme merelle neljästi ja nostimme yli 20 tonnia turskaa ja poikkeuksellisen suurikokoista koljaa. Joukossa oli muutamia jättiturskia sekä toistakymmentä kiloa painavia ruijanpallaksia. Morgenstjernen miehistöön poikani laivastoon lähdön ajaksi tullut kalastajaharjoittelijamme pääsi heti ensimmäisellä viikolla tosissaan testaamaan meri- ja työkestävyyttään. Selviytyi urakastaan kuin vanha tekijä.
Paikka missä kalastamme, Nordkappin matalikot, on perinteisesti ollut rannikkokalastajien keväisen vaelluksen kohde. Tänne on tultu Lofoottien ja Vesterålenin matalikoilla
skrein (kututurska) pyynnissä vietetyn talven jälkeen. Heinänteoksi on sitten palattu kotiin.
Siis siihen aikaan, kun useimmat kalastajat olivat myös viljelijöitä. Nykyään maatalous on erikoistunut ja keskittynyt muutamien suurtilojen harjoittamaksi tehotuotannoksi ja kalastus kiintiöiden kautta sekin muuttunut elämäntavasta yritystoiminnaksi. Kalastajaviljelijöiden ammattikunta hävinnyt.
Enää ei tarvitse tuskailla miten aikatauluttaisi pohjoisen reissut eri vuosina eri aikaan korjuukypsiksi joutuvien heinikoiden kanssa. Tänne voi viljelysten puolesta tulla milloin tahansa. Vaikkapa kesken heinäpoutien, kuten me tänä kesäna teimme. Olen morgenstjerneläisistä ainoa, joka edes hieman joutui miettimään miten halmeet sillä aikaa pärjäävät.Palstat tuli onnneksi ennen lähtöa kitkettyä, perunat mullattua ja ensimmäiset lakat poimittua. Kotimies sai kasvien kastelusta ja kasvihuoneen hoidosta selkeät ohjeet. Saatoin lähteä ilman sen kummempia miettimisiä.
Kalastaja kalastaa siellä missä on kalaa. Tällä hetkellä Vesterålenissa ja Lofooteilla ei ole, saaliit ovat huonoja. Siellä ei ennen elokuuta saa mitään. Lisäksi tehtaat ovat kesäloan ajaksi pistetty kiinni. Täällä pohjoisempana sen sijaan on täysi rähinä päällä. Senjan saaren pohjoisosien rannoilta lähtien kalaa riittää. Varsinkin villakuoreen ja tuulenkalan perässä vaeltavaa turskaa, mutta myös pohjoista hyppyrapua
(calanus finnmarchius) syövää koljaa ja pientä koljaa jahtaavaa seitiä.
Niistä suurista parvista kelpaa kalastaa. Kun eri kalalajit viihtyvät hiema eri paikoissa, kokenut kippari voi käytännössä päättää mitä lajia merestä nostaa. Jos vaan virtaukset ovat kohdallaan ja tuulet sallivat merelle lähdön. Meillä on turskakiintiöstä 20 tonnia pyydystämättä ja kun lisäksi kesän alussa voimaan tullut sivusaaliskiintiö mahdollistaa 20 prosentin turskaosuuden muiden kalojen joukossa, voimme käytännössä kalastaa seuraavat viikot rajoituksetta.
Villakuoreturska on kooltaan selvasti pienempää kuin kudulla oleva. Norjalainen arktinen turskahan oleilee suurimman osan vuodesta syönnös- ja kasvualueillaan Huippuvuorten-Novaja Zemljan-Grönlannin-Pohjois-Navan ja Karhusaaren tienoilla lähinnä silliä syöden.
Ensimmäiselle vaellukselleen Ruijan rannoille nuoret kutemattomat 1-3 kilon turskat tulevat villakuoreen houkuttelemina keväällä. Ja pysyvät täällä lopukesään. Jos tuulenkalaa tai silliä on runsaasti oleilu saattaa venyä.
Varma merkki vanhojen kalastajien mukaan siitä, että villakuoreturska on häipymässa ovat kalan vatsasta löytneet painolastikivet. Silloin vierailevien kalastajien syytä jättää pohjoiset matalikot ja kalastajakylät sekä suunnata muutaman päivän sisällä kotiin.
Meidän oleilumme kestää kaiken todennäköisyyden mukaan elokuun alkupuolelle, ehkä toiselle viikolle, riippuen siitä milloin suolistusveitsi alkaa turskanvatsassa olevista kivistä tylsymään. Minä lähden jokatapauksessa kuun lopussa lyhyelle lomalle Suomeen. Harjoittelijamme on sen verran laivan tavoille oppinut ja kun kippari voi hoitaa kokin tehtävät, Morgenstjerne kyllä pärjää Ruijan reissun loppuajan ilman pitkäaikaisinta, monet Ruijan reissut tehnyttä, jo 7 vuotta laivaa ja kipparia palvellutta, kalastajakokkiaan.
-lauri-
