Varstad Gård Gisløy

Varstad Gård Gisløy
Ketojen hoitoa.

tirsdag 13. september 2011

Vielä vaaleista.

Matkalla Nordkapin matalikolta Mehamniin. Koillistuuli on voimistunut, aamulla satoi. Lämpötila kymmenisen astetta. Vedimme yhden apajan maailman pohjoisimmalla kalamatalikolla Nordkapin edustalla. Odotimme aamun valkenemista Havøysundissa ja saimme tutustua laiturilliseen sopuleita.

Ajattelin lähettää vaalipostauksen verekseltään kun kuntamme tulokset ovat selvillä, mutta niin kauaa en jaksa odottaa. Meidän tilanteesta ei edes poliitikoilla ole tarkkaa käsitystä. Täältä skannatut äänet koko maan tilannetta päivittävälle sivulle ovat olleet matkalla keskusyksikköön yli puoli vuorokautta.

Kuntamme kohdalla lukee "tilanne kun 443 ääntä on lasketttu" Onhan se aika hyvin. Reilut toistakymmentä prosenttia selvitetty 16 tunnissa. Tällä tahdilla tasaisen vauhdin taulukon mukaan laskien, vaalitulos voidaan vahvistaa perjantaihin mennessä :)

Sen verran olen saanut tietoja puolueilta suoraan kyselemällä, että meillä voittajia ovat AP ja SV
sekä Høyre. Sitoutumattomat eli Tverrpolitiske kokee rajun tappion. Frp kutistuu lähes olemattomiin.

Koko maassa AP:n vaalivoitto jäi oletettua huomattavasti pienemmäksi ja sekin tuli hallituskumppani SV:n kustannuksella. SV:n tilanne on dramaattinen. Puheenjohta Kristin Halvorsen eroaa ja luultavasti puolue lähtee hallituksesta. SV parka ajatellaan poliittisen kentän molemmilla laidoilla. Jopa Frp:n Siv Jensen ilmoitti tukensa kovimmalle kiistakumppanilleen.

Høyre on vaalien suurin voittaja. Puolueen tulos on paljon ennakoitua parempi. Høyre söi Frp:n keskikokoiseksi. Frp:n siirtolaiskriittiselle politiikalle ei Utøyan jälkeisessä tilanteessa ollut minkäänlaista tilausta.
Frp oli tuote jota sen myyjät eivät itsekkään uskoneet savansa kaupaksi.

Keskiryhmät pysyivät omissa vaatimattomissa lokeroissaan ja vihreitten nousu edes jonkinlaiseksi tekijäksi ei ainakaan vielä toteutunut. Äärivasemmisto RV sai uskollisimmat kannattajansa , pari prosenttia, liikkeelle. Sillä joukolla ei yhteiskunnallista radikaalia muutosta, edes veretöntä , saada aikaiseksi.

Paikallisvaaleille tyypilliset sitoutumattomat ryhmittymät ovat monissa kunnissa hyvä kanava demokratian toteutumiselle. Usein nämä yhteen tärkeään asiaan fokusoineet kansalaisliikkeet joutuvat vaikeuksiin taistellessaan yhteiskuntaan jo juurtuneita puolueiksi kutsuttuja instituutioita vastaan. Näin kävi meidän tverrpolitiske listelle.

Sen suosio hiipui keskusjärjestön ja tukiryhmittyen puutteessa. Yksin hallitessa taas tarvitaan enemmistö.

Norjan kansa on puhunut, Øksnesin kunnan osalta emme vielä tarkkaan tiedä mitä se sanoi.
-lauri-

7 kommentarer:

  1. Høyren voitto olikin oikeastaan odotettavissa, kun FRP:llä alkoi mennä huonosti 22.7 jälkeen. Mutta yllättävän hyvin niillä meni. Luulin SV:n menestyvän paremmin.

    Jännittävää nähdä kuinka käy sitten seuraavissa Stortingetin vaaleissa, sinne kun on aikaa ja ihmiset unohtavat nopeasti kaikenlaista.

    SvarSlett
  2. Niin minäkin oletin, että SV pärjää paremmin. Että ne saa nostetta lopuksi. Frp:llä oli muutamia kuntia joissa ne yllättivät suurvoitolla , niinkuin meilläpäin Hadsel.
    Vihreille näyttää Norjan valloitus olevan ylivoimainen tehtävä.
    Tulee varmaan mielenkiintoiset Stortingetin vaalit. Minun mielenkiinnon kohteena silloin on Allting.

    SvarSlett
  3. Kertokaapas te minua pidempään Norjassa asuneet, miksi vihreät eivät pärjää täkäläisessä politiikassa, kun niillä kuitenkin on ihan kohtuullinen kannatus naapurimaissa? Eivätkö norjalaiset ymmärrä vihreän aatteen päälle vai onko joku muu puolue ominut ympäristöasiat?

    SvarSlett
  4. Sitä minäkin oon ihmetellyt, kun kaikki edellytykset vihreän liikkeen nousulle ovat löytyneet.

    Alta liike olisi hyvin voinut kehittyä Koijärvi liikettä vastaavaksi suureksi kansanliikkeeksi ja olla vihreän liikkeen perusta.

    Norjassa on ollut näkyviä kansainvälisiä rauhanaktivisteja ja filosofeja kuten Johan Galtung ja Næssin vuorikiipeilijä ympäristöihmis ajattelijasuku mm. Diana Rossin eks muutama vuosi sitten kuollut Arne Næss.
    Nämä näkyvät veteraanit oliksivat sopineet hyvin liikkeen ideologiseen johtoon ja uskottavuutta lisäämään

    Norjassa äärilaidan kommmunistit olivat 70-luvulla tohkeissaan, ihailivat Albaniaa ja Pohjois Koreaa ja tosissaan suunnittelivat aseellista vallankumousta.Sieltäkin olisi löytynyt innnokkaita siirtymään ympäristöliikkeeseen.

    Lisäksi Norjassa tapahtuu koko ajan ympäristöjuttuja joihin puuttua. Öljyä porataan ja etsitään, valaita ammutaan vastoin kansainvälistä mielipidettä, ylikalastus varsinkin troolaus on tuhonnut (aiemin kovastikkin) kalakantoja ja korallikoita, Engalnnin ydinkäskittelylaitoksen Sellafieldin päästöt uhkaavat meidän rannikkoa.

    Vihreitä arvoja kannattaville olisi ainakin sopivia asioita kuntoon pistettäväksi.

    Minusta suurin syy ehdoton ykkönen siihen ettevät vihreät ole menestynyt on AUF.
    AP:n nuorisojärjestö tarjoaa ja on tarjonnut mahdollisuuden vaikuttaa kaikissa em asioissa.
    AUF on taatusti Euroopan parhaiten organisoitunut poliittinen nuorisojärjestö, myös maahanmuuttajat ovat helposti päässeet toimintaan mukaan ja uudessa kotimaassaan vaikuttamaan.
    AUF antaa nuorten olla voimakkaastikkin eri mieltä kuin emopuolue, toimia jopa sitä vastaan. Ajatellaan, että kyllä ne siitä tasoittuvat.

    Bellona ympäristöliike on epäpoliittinen ja siellä on mahdollisuus suunbtautua paremmin kansainväliseen vaikuttamiseen kuin Norjan vihreissä.

    Oljefritt Lofoiten og Vesterålen on kerännyt öljynporauksen vastustajat yhteen. Mukana on konservatiiveja ja radikaaleja. Öljyasia yhdistää. Siitäkään jutusta ei ole vihreiden yksinoikeudeksi.

    WWF läisissä olisi monta potentiaalista vihreän puolueen kaaderia mm kovasti ihailemani monessa asiassa minulle vieraita mielipiteitä esittänyt Maaren Esmark.
    Hänkin ilmeisesti haluaa mieluummin vaikuttaa puolueesta vapaana..
    Vihreitten poissaolo Norjan politiikasta olisi jollekin yhteiskuntatieteilijälle loistava lopputyön aihe. tiedä vaikka sellainen olisi jo tehtykin.
    Meidän läänissä Vihreät oli vaaleissa mukana. Kaikkiaan 17 edustajaa pääsi kunnanvaltuustoihin ja yksi lääninvaltuustoon.
    Yksi Norjan näkyvistä vihreistä on Seija Nissinen Leknesistä Lofooteilta. Taisi päästä valtuustoon.

    SvarSlett
  5. Anteeksi kirjoitin väärin.Tarkoition että koko Norjassa 17 vihreää pääsi valtuustoihin ja yksi lääninvaltuustoon. Se ei oo paljon.

    SvarSlett
  6. Olen itsekin miettinyt tuota vihreiden suosion pienuutta, ihan päteviä syitä varmasti mitä Lauri luettelit! Muutenkin Norjassa on mielestäni jännä kun toisaalta ollaan niin ulkoilu- ja luontohenkisiä kuin voi vain olla, mutta toisaalta taas (ainakin meidän suunnalla) on vallalla tietynlainen "redneck"-ajattelu. Ajellaan "liian isoilla" autoilla, sähkölamput ja muut laitteet voi pitää päällä yötäpäivää, töissä printterit laulavat jatkuvasti jne. Ja ilmastonmuutos on vain hihhuleiden propagandaa. Kaikki tämä kärjistetysti tietenkin, mutta silti, vihreässä ajattelussa on suuria eroja Suomeenkin.

    SvarSlett
  7. Satu tuo on totta. Minua ihmetytti eniten 80 luvulla just sähkön tuhlaus. Ulkovalot paloi yötä päivää. Usein huoneetkin olivat valaistuja.
    Toinen juttu oli kaatopaikalle menevän hyvän tavaran määrä. Rakennusala varsinkin tuhlaili kovasti.
    Valuissa muottilaudatkin olivat höylättyä puutavaraa. Kierrätys tuli pintaan paljon myöhempään kuin Suomessa. Vuonot olivat käteviä kaatopaikkoja.
    Vaikka paljon on kehitystä tapahtunut, niin kyllä Norjalla on pidempi matka kestävän kehityksen yhteiskunnaksi kuin mitä esim Suomella.
    Kontrasti on just siinä että yhteys luontoon on säilynyt ja telttailu sekä vaatimaton mökkeily kunniassaan just niinkuin sanoit.
    Norjassahan ei ole ongelma eikä mikään lähteä Linddesnesistä ja kävellä Nordkappiin ja yöpyä suurin osa öistä vaeltajille tarkoitetuissa erämaamökeissä.
    Harva suomalaisperhe jaksaisi viettää pääsiäisen sähköttömissä mökeissä tiettömän taipaleen takan kun taas lähes jokainen norjalainen on sen kokenut.

    SvarSlett