Varstad Gård Gisløy

Varstad Gård Gisløy
Ketojen hoitoa.

onsdag 9. februar 2011

Pitäisi rakentaa uusi jäämeren rata

Meressä on ollut kovasti kalaa. Sääkin on alkuvuonna suosinut. Muutamia lyhyitä myrskyjaksoja lukuunottamatta. Kiintiömme on kohta puolessa välissä.


Turska on ollut kookasta ja se on ollut aikaisessa.


Pellon asemalla on vielä hiljaista ja ainoastaan yksi raide. Kaikki muuttuu kun uusi jäämeren rata , toivottavasti, rakennetaan.


Langenesegga torstai 10.helmikuuta 2011. Tuuli on tyyntynyt.Lämpötila muutama aste plussan puolella.Olemme vakiopaikallamme yhdessä Kjøllefjordin ja Nordeggan kanssa. Kaiussa näkyy kohtalaisesti rekisteröintejä.

Alkuviikko meni maanantaita lukuunottamatta maissa lumimyräkkää pitäessä. Tiet olivat tukossa ja aura- autotkin aina välistä ojassa. Tämä talvi onkin ollut rasittavan luminen, mutta ei niin kylmä kuin viime vuonna. Merellä on ollut miellyttävä työskennellä ja se on pääasia. Maavaikeudet ovat helpommin siedettävissä. Alkukaudesta on kalaa saatu poikkeuksellisen paljon, eikä sen pyydystämiseen ole tarvinnut edes jonottaa. Toisella meidän apajapaikoistamma, täällä Langeneseggalla, on vain muutama nuottalaiva ja toista apajaamme, hietikkoa, isännöimme yksin.

Viikonloppuna käväisin Suomessa hakemassa Nyksundiin tulevat yhdistyksemme kirjailijavieraat. Nykyään Helsingistä pääsee junalla kätevästi Kolariin saakka. Pellon yksiraiteista asemaa katsellessa tuli mieleen miksei se rata voisi jatkua Skibotniin saakka.
Sitä pitkin voitaisiin kuljettaa Pajalaan tulevan suurkaivoksen rautamalmi kalastajakylän syväsatamaan edelleen maailmalle rahdattavaksi. Narvikin rata on jo nyt ylikuormitettu eikä kaupungin sataman kapasiteetti riitä uusille malmilastauksille. Hyvä kun selviää joka 40. minuutti Kiirunasta tulevista malmilasteista.

Ilman laatu on Narvikin ympäristössä kovasti heikentynyt, niin, että siitäkään syystä sinne ei tarvita yhtään uusia pölyjä.

Pohjois kalotille uusi jäämeren rata olis toivottu piristys. Tavara ja myös matkustajaliikenteen painopiste siirtyisi pohjoisemmaksi. Suomi saisi kaipaamansa yhteyden pohjoiseen.

Pellosta Pajalaan tehtävä pistoraide tekisi vilkkaan risteysaseman. Myös matkustajaliikenne lisääntyisi kovasti ja hyvät kulkuyhteydet toisivat intoa myös investointeihin.
Mikäli rata Ruotsin puolella jatkuisi edelleen aina Kiirunan- Narvikin radalle saakka koko kalotti olisi kytköksissä toisiinsa, rajat haihtuisivat.
Pohjolan nousu alkaisi.

Nyt vaan äkkiä etsimään ne tarvittavat miljardit. Ei sen luulisi niin vaikeaa olevan. Asiastahan on jo käyty epävirallisia neuvotteluja aina ministeritasoa myöten.
Sitä uutta rataa odotellessa taidan testata tämän nykyisen. Kun seuraavan kerran on asiaa Etelä- Suomeen jätän auton Pelloon ja nousen junaan.
-lauri-

4 kommentarer:

  1. No niin pitäisi, ja olisi pitänyt jo pitkän aikaa!

    Täällä ainakin väitetään että Suomi olisi todella positiivinen Pohjois-Norjaan ulottuvan junaradan suhteen, norskit vaan jahkaa... ;=P

    SvarSlett
  2. Sitä minäkin oon kuullu. Kumma kun luulis sitten, että se olis Norjan etu saada just ne Skibotnin alueet jaloilleen.
    Väyrynenhän oli niissä neuvotteluissa kovasti innokkaana, varmaan ajatteli että se rata voitaisiin sitten nimetä hänen mukaan hehe ;)
    Pajalassa on niin paljon rautaa, että saattaa kuulemma olla isompi esiintymä kuin Kiirunassa ja lähiympärissä.
    Ja jonnekinhan se on kuskattava.

    SvarSlett
  3. Taitaa olla maastoesteitä liikaa ja kipukynnys, että turistit ottaisivat junan käyttöön on liian suuri, kuka olisi valmis maksamaan etelänmatkan hinnan päästäkseen etelästä Jäämerelle. Nykyisin ei edes ruskaretkeläiset Kilpikseltä omalla autolla/bussilla eivät uskalla tulla Norjan puolelle, Skiboten on hieman pussinperä ainakin autottomalle ilman jatkoyhteyksiä. Lapin-linjat jotka ajavat kesäisin Tromsaan (hyvät jatkoyhteydet) asti olisi mielestäni ensimmäinen tukemisen arvoinen askel jos hinta pudotettaisiin niille jotka tulevat rajan yli, jokainen sitä kautta tuleva turisti virkistäisi mukavasti tätä pohjolaa. Toisaalta kuka nykypäivänä on valmis istumaan linja-autossa/junassa vuorokauden kun lentokoneetkin on keksitty, äiti olisi nytkin kylässä jos olisi suora lentoyhteys Suomesta Tromsaan.

    SvarSlett
  4. Ratavisiossani edellytyksenä on malmin rahtaaminen jatkuvalla syötöllä ympäri vuoden auki olevaan satamaan. Skibotniin tosi syvä satama olisi hyvinkin rakennettavissa.
    Siinä samalla se palvelisi kaikkea muutakin tavarankuljetusta. Myös kalanjalostusta. Uudesta satamasta voisi olla liikenneyhteys Hurtigruteen.
    Jos junalipun hinnat olisivat suhteesssa matkaan samaa luokkaa kuin Helsingistä Pelloon tai Tukholmasta Kiirunaan voisi sen pussinperän Skibotnin vilkastunut satama tulevaisuuden jatkoyhteyksineen olla hyvinkin houkutteleva myös matkailukohteena.
    Jonnekin ne Pajalan malmit ainakin on rahdattava.
    Nämä spekulaationi ovat puhtaasti tuntumapohjaisia ja innoittajani on kippari joka jaksaa kehua Skibotnin soveltuvuutta syväsatamaksi.
    Siinä taitaa olla mukana nostalgiasävyistä harmittelua siitä se joutui kotivuonoiltaan, niiltä hyviltä katkarapuapajilta siirtymään turskan ja koljan kalastajaksi tänne etelään.
    Ja murhetta siitä, että on nähnyt alueen kuihtumisen.

    SvarSlett