Kasper, Embla ja Fergusonit

Støn 17. main eli kansallispäivän vietto alkaa jumalanpalveluksella Pohjois Norjan vanhimmassa puukirkossa Langenesissa. Kaikki kuvat: Lauri Heiskanen

Sieltä siirrytään seppeleenlaskuun kalastajien muistomerkille.

Puheen pitäminen oli tänäkin vuonna kunniatehtäväni. Vähän jännitti kun obeliskin toisella puolella seisoi kaksi kylän vanhinta, molemmilla takanaan puoli vuosisataa kalastajana.

Kulkueessa oli väriä ja kokonaista kuusi erilaista versiota bunadeista eli kansallispuvuista nähtävänä. Tässä fashion saame.

Valassafarilaiset ovat keskeinen osa Støn kalastajakylää.

Oman värinsä kulkueeseen toi poni nimeltä Kasper...

Ja nuori issikka Embla.

Kuljimme reilun kahden kilometrin matkan välillä hip hip hip hurraata huutaen 60 -vuotiaitten fergusonien johdolla. Gråtassen on yksi Norjan suosituimmista sarjakuvasankareista. Toinen harmaista ferguista oli maalattu punaiseksi ( norjaksi Rødtassen).

Urakka on takana. Saavumme kylätalon pihaan. Sää suosi kulkuetta.

Olimme tyytyväisiä. Siitä huolimatta, että kyläkoulu lakkautettiin jo viisi vuotta sitten 17. mai kulkue on vielä voimissaan ja juhla kokoaa kylän yhteen.


Kvastind matalikko 18.5.2011. Juhlan jälkeen tuli meri. Olemme nimittäin kalassa, vaikka ei pitänyt. Kokeilemassa saisimmeko hieman ruokakaloja. Seitiä ja koljaa, ehkä myös turskaa seuraaviksi päiviksi. Kippari oli luvannut naapureilleen tuoretta kalaa ja kun tuuli tyyntyi, niin täällä sitä ollaan.

Uudet pallassimat tulivat tänään ja kun saamme tämän reissun alta pois pääsemme niiden kimppuun. Sen jälkeen ohjelmassa on hieman valassafarivalmisteluja ja viikon päästä matkanjärjestäjille tarkoitettu VIP safari :)

Kymmenes kansallispäivän viettoni sujui hyvin. Sää suosi , ruoka oli hyvää ja kulkue sai uusia jäseniä. Vanhat fergusonit ja Kasper poni sekä issikka nimeltä Embla pärjäsivät oikein hyvin.
Jos pitää etsiä jotain valittamista, niin se löytyy seppeleestä. Kukkakaupassa niin hienon näköinen seppele aloitti nuutumisen yllättävän nopeasti. Minulla oli toissa iltana kova työ suihkutella ja yrittää pitää kukkalaite edes jonkinlaisessa kunnossa.

Neilikatkin oli taitamattomasti laitettu ja irtoilivat seppeleen pienestäkin liikkeestä.
Onneksi kukaan ei tainnut huomata. Suntiokin tuumas että tosi hieno.
-lauri-

Gratulerer med dagen. Hyvää perustuslain päivää

17.mai , perustuslain päivä, on koko kansan karnevaali.


17.mai on Norjassa iloinen asia. Se on tärkeä juhla .
Perustuslain päivä on koko perheen karnevaali kulkueineen ja usein myös soittokuntineen.
Itsenäisyyttä juhlitaan ilman suuria ja muodollisia juhlatilaisuuksia. Ilman tärkeitten henkilöiden jäykkiä puheita.
Sillä tänäänkin jokainen on yhtä tärkeä. Jokaiselle on paikkansa. Juhlapuvun kunniamerkitkin ovat jokaisen juhlijan kaupasta ostettavissa.
Toivotan hyvää kansallispäivää.
Gratulerer med dagen Norge:)
-lauri-

Alle er viktige. Alle har sin plass.

Langenes Kirke, Geitberget i bakgrunnen.

Kransen til minne for fiskerne som har omkommet på sjøen.

Bautaen som ble reist 1944. De siste navnene i bautaen ble hogd i 1947. Det finnes ikke plas til flere navn.

Disse kollegaene mine ofret i sin tid alt til det fiskeværet og samfunnet jeg er så glad i.


17.mai tale ved Bautaen.

Vi er nå samlet hit... ved denne flotte steinen. Jeg tror, att den er hogd av granit og jeg syns att den er veldig stilig. Har sett mange sånne type obelisk greier tidligere, men denne er absolutt den stiligste. Ikke den største, men stiligste.

Denne høge steinen av granit er also bautaen over de fiskerne som har omkommet på sjøen. Det er hogd inn 51 navn. Bautaen ble reist i 1944, etter initiativ fra Langenes fiskarlag.

For meg har denne plassen og bautaen blitt veldig kjær. Jeg er ofte her. Jeg nyter utsikten. Og tenker på disse menneskene, tenker på kollegaene mine. De har gjort sitt . De har gitt sitt offer og bidrag. De har gitt livet. Til det fiskeværet og til det samfunnet vi har i dag.

Det skulle være mange flere navn i bautaen. Mange har omkommet på sjøen etter 1947.
Til å med jeg kjenner noen. Dere kjenner flere. Enkelte av dere har mistet noen i familien. Andre har mistet kjære venner.

At man omkommer på sjøen, at man går bort altfor tidlig skulle ikke skje... men det kan skje. Uansett hvor flinke vi er til å tenke på sikkerheten. Sånn er det bare. Sånn er livets nådeløse gang.

Men vi klarer oss . Vi har felleskapet som betyr så mye. Vi vet att sammen er vi sterke.

Vi har blitt ett eksempel av ett fiskevær i felleskap. Stø er et fiskevær som nekter å gi opp. Stø er ei bygd som nekter å dø. På Stø er alle viktige. Alle har sin plass.

Vi vet att de litt eldre i bygda hjelper til med visdommen og livserfaringen deres og de yngste er flinke til å lære. Lokale og fremmende jobber for et felles mål. Også sommergjestene fra hele Europa er en del av Stø. Også de kan bidra. Til å ta vare på kysten.

Stø er internasjonell og Stø er tolerant. Stø har utrolig mange sider. Også der ligger våres styrke, fordi det å ha mange sider betyr å ha mange bein å stå på.

Av de mange beinene vil jeg nevne hjørnesteinbedriftene Gunnar Klo AS, Arctic Whale Tours og Stø bobilcamp. Og damene i made in Stø. Og alle andre som skaper velferd og verdier innen reiseliv og fiskeri.
Vi alle har gjort en kjempejobb. Sammen med oss fiskerne, line- egnere og brygge arbeidere har dere andre bygget et tolerant kystsamfunn med hele 10 forskjellige nasjonaliteter. Det er stort.

Man kan godt si, att vi har skapt ett enestående samfunnsmodel . Modellet heter Stø modell.
Og betyr att vi er ett forbilde for hele kysten. Vi er ett forbilde for hele Norge.

Det er så godt å bo på Stø. Det er så godt å bo i Norges land.
I dag skal vi feire. Det hadde også disse bortkomne fiskerne gjort.
Gratulerer med dagen, folkens!
-lauri-

Maksim Afinogenov, Magnus Pääjärvi ja Leijonat

MM-turnauksen suosikkipelaajieni Maksim Afinogenovin (yllä) ja Magnus Pääjärven maailmanmestaruusunelmat eivät toteutuneet. Afinogeinov pysyi tiukasti leijonapuolustajien otteessa eikä päässyt välierässä esittelemään kaikkea osaamistaan.

Magnus Pääjärvi teki loppuottelun toisessa erässä avausmaalin ja oli muutamissa seuraavissakin hyökkäyksissä lähellä. Ehkä erätauon kommentointi Viasatin ruotsalaiselle selostajalla sekoitti Pääjärven keskittymisen niin että kolmas erä (Suomi voitti 5-0) oli Magnukselta kovin vaisu.

Støssä elikkä Pikku- Suomessa seurattiin loppuottelua erityisellä hartaudella.

Autot parkissa kotikatsomon edessä.

Erätauolla lepuuttelin keuhkojani, haukoin raitista ilmaa ja kuvasin Støn iltatunnelmia.

Turskat alkavat olla kuivia.

Näkymä Støn kukkulalta lounaaseen.

Naapurikunnan Bøn kalastaja- alus ajaa Støn ohi. Ei taatusti kerkeä satamaan toista erää seuraamaan.

Ottelun alussa ruottin selostajatiimin asiantuntijaekspertti esittelee "poikaa" tohkeissaan....

Turhaan, sillä Suomen Leijonat halusivat maljaa kiihkeämmin. Onhan tuollainen pytty kovin käyttökelpoinen esimerkiksi löylykauhana ja virvoitusjuoma-astiana.


Morgenstjerne 16.5.

Kohtuullinen merikeli. Tuuli 7 metriä sekunnissa, sää kirkas ja merisumu hälvennyt.
Laivat eivät kuitenkaan ole merellä. Arne Kristian kävi ainoana kokeilemassa. Sai juksalla joitakin satoja kiloja seitejä.
Viimeistään nyt on uskottava, että turska on uinut kotiinsa, kolja kadonnut jonnekin ja meidän aika ottaa rauhallisemmin sekä kunnostella siimoja. Valassafarissakin on kaikenlaista askaretta ja valmistelua.

Eilinen oli kylämme suomalaisille suuri juhlapäivä. Vilma pääsi ripille ja Leijonat voitti maailmanmestaruuden. Niistä sitten riemuitsimme oikein urakalla. Osa nuorimmista siimansyötittäjistä läksi ottelun lopputuloksen ratkettua Myren keskustaan autolla ajelemaan torvia tuuttailemaan ja Suomen lippuja sekä "Ihanaa Leijonat" tai vastaavia plakaateja näyttelemään. Ehkäpä myös huutelemaan ja me ollaan sankareita biisiä hoilottamaan. Mutta Myren kadut olivat todennäköisesti autiot ja tyhjät.

Pikku Suomeksi ristityn Støn suomalaissiirtokunnan maailmanmestaruushurmos ei täällä saanut ansaitsemaansa huomiota. Harva paikallinen jaksoi kiinnostua ottelusta. Jääkiekko kun ei kuulu seurattaviin juttuihin. Sitäpaitsi eilisen urheilukiintiön täytti kakkoselta tullut Ham Kamin jalkapallo-ottelu.

Olen vuosien mittaan oppinut, että Stø ja Vesterålen eivät ole niitä kaikkein parhaita paikkoja hehkuttaa jääkiekkourotekoja kuten Granlundin ilmaveiviä, sitä kaikkien aikojen maalia. Immosen maalikuninkuus on näille täysin yhdentekevä, harva on kuullut Kurrista tai Jutista, ylämummosta nyt puhumattakaan.

Mokomat norjalaiset :(

Minulla on näissä kisoissa ollut seurattavana kaksi suosikkipelaajaa. Suomen voitettua kultaa uskallan myöntää että kumpikaan heistä ei pelaa leijonissa.

Ehdoton suosikkini jo vuosien ajan on ollut tällä hetkellä Pietarissa pelaava Maksim Afinogenov. Maksim on loistava luistelija, mielettömän nopea. Hänen piruettejaan on nautinto katsella. Olisin mielelläni suonut Venäjälle maailmanmestaruuden pelkästään Afinogenovin takia.
NHL:ssä pitkän uran tehnyt 31- vuotias Maksim Afinogenov on saavuttanut Venäjän maajoukkueessa yhden olympiapronssin ja Kanada cupin (Nykyinen maailmancup) voiton, mutta ei yhtään maailmanmestaruusmitalia :(

Magnus Pääjärvi on uudempi tulokas fanitettavaksi. Suomalaisen isoisänsä kunniaksi sukunimensä Pääjärvi Svenssonista Pääjärveksi muuttanut Magnus kuuluu Ruotsin maajoukkueen 90-lukulaisiin runkopelaajiin.
Magnus Pääjärveä voisi verrata Mikael Granlundin. Kummatkin ovat ennakkoluulottomia, mielettämän itsevarmoja ammattilaisia. Kummatkin ovat saaneet kulloisessakin joukkueessaan ratkaisijan roolin välittömästi

Tulokaskaudellaan 2010-2011 Edmonton Oilersissa Pääjärvi saalisti 34 tehopistettä. NHL- uransa ensimmäisen maalin suuri Suomen ystävä Magnus Pääjärvi teki Miikka Kiprusofin vartioimaan Galgary Flamesin maaliin.

Jos eilinen finaali olisi päättynyt toisin, niin tappio olisi ollut helpompi kestää juuri nuoren Pääjärven vuoksi. MM kulta olisi ollut mukava täydennys kaksissa aiemmissa kisoissa tulleille pronssille ja hopealle.

Förlåt Magnus du måste vänta minst ett år till.
-lauri-

Lisää Leijonien maailmanmestaruudesta pohjoismaisessa lehdistössä:

Ruotsissa :

http://hockey.expressen.se/trekronor/1.2437813/ta-chansen-stall-fragor-till-tre-kronor

http://www.dn.se/sport/ishockey/finland-utklassade-sverige-i-vm-finalen

Norjassa:

artid=10085737http://www.vg.no/sport/ishockey/artikkel.php?

http://www.dagbladet.no/2011/05/15/sport/ishockey/sverige/finland/vm_i_ishockey/16546557/

Suomessa:

http://www.iltasanomat.fi/mmkiekko/kulta-leijonille-kansanjuhla-alkuillasta/art-1288389375703.html
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/05/kansa_ryntasi_kaduille_juhlimaan_maailmanmestaruutta_2594253.html

Islannissa:

http://www.mbl.is/sport/frettir/2011/05/15/finnar_heimsmeistarar_i_ishokki/

Tanskassa:

http://spn.dk/andensport/ishockey/article2432114.ece

Morgenstjernen oppaita: Norjanmeren sanakirja ja lintukirja

Melkein valmiita kalliokaloja (suolakuivattuja). Maatilan tallin seinustalla nähtävissä useita lajeja niinkuin cod, haddock ja saithe

Lintukirjassa esittelen mm.riekon ja kiirunan. Tässä ystäväni , kevätpukuinen urosriekko, esittelee minulle reviirinsä rajoja. Naaras on jo hautomassa.



Morgenstjerne 14.5.

Täysin tyyntä ja lämmintä. Kesän matkailukausi on jo käynnissä vaikka safareita emme vielä teekkään. Risteilymme alkavat vajaan kahden viikon päästä.

Siitä huolimatta täällä on jo nyt paljon koettavaa. Vielä on väljää ja ihmisillä aikaa. On helpompi tutustua kalastajakylien arkeen kuin huippusesongin aikana.

Olen Destination Unknownin Satun kanssa samaa mieltä että toukokuu on lomailukuukausi.
Myös luontomatkailun kannalta. Linnut ovat aktiivisia,kaikki muuttolinnut palanneet ja laulukausi on meneillään. Ne ovat helpommin havaittavissa kuin keskikesällä. Pitää vaan muistaa antaa linnuille pesimärauha, ettei mene liian lähelle ja ottaa lintujen varoitukset todesta.

Valasretkiä odotellessa toukokuinen vieras voikin keskittyä maaluontoon. Tai laskuvesirantoihin. Miksei lähteä opastetulle retkelle hylkeitä ja merilintuja katsomaan. Kalastajakylässä kävijä voi vielä tavoittaa talven sesongin tunnelmat.

Morgenstjernen lintukirjaan, joka päivittyy koko ajan uusilla lajeilla, olen koonnut kuvia ja pieniä tarinoita ja kokemuksiani alueemme linnuista. Lintujen maailmaan pääsee klikkamalla tästä LINTUKIRJA.

Eläinten ja lintujen nimet olisi matkailijan hyvä tietää myös englanniksi.Yleisimmin tavattavien kalojen, lintujen ja valaitten suomi-englanti sanasto löytyy täältä . Klikkaa SANAKIRJA .

Varsinainen tietopaketti englannin kielellä on valassafarimme kotisivut www.arcticwhaletours.com

Safarimme on myös facebookissa

Hyvää lomaa tai siihen valmistautumista toivoo
-lauri-

Kävijäystävällinen Lofootit

Lofootit mantereeseen yhdistävä tie Lofast on itsessään matkailukohde. Lumihuippuiset vuoret, tunnelit , sillat ja vuonot tekevät ajomatkasta nautinnon. Muuten kapeahkolla tiellä on runsaasti maisemalevikkeitä turvallista kuvaustaukoa varten.

Kalastus ei enää ole niin merkittävä elinkeino kuin meillä Vesterålenissa, mutta matkailijoiden mieliksi vaikutelmaa pidetään yllä. Mm. antamalla osan kuivakaloista olla telineillä hieman normaalia pidempään ja käyttämällä kuivaturskia somistukseen.

Yksi Lofoottien ihmeistä on Henningsværissä sijaitseva ehjä puhelinkioski. Puhelinkin toimii sekä kortilla että kolikoilla :)

Lofoottien vuoret ovat mahtavuudessaan omaa luokkaansa.

Norjassa uhanalaisten lintujen listalla olevan mustakurkku- uikun voi Leknesin taajamaan tultaessa kuvata ilman sen kummempia valmisteluja. Sen kun kävelee levikkeeltä muutaman kymmenen metrin matkan järven rantaan.

Jos sattuu olemaan liikkeellä aikaiseen ennen aamupalatarjoilua, niin Svolværin Sas hotellin ystävällinen henkilökunta tarjoaa ilmaiset kahvit. Terassilta voi sitten kuvata modernin....

Ja perinteisen satamanäkymän.

Jos yöpyy Ballstad:ssa Krammervika Rorbuissa majapaikasta voi laitureita pitkin miellyttävästi kävellä pubiin vaikka sukkasillaan.

Ja vaikka ottaisi omia eväitä mukaan, niitä voi nauttia laiturilla kuljeskellessa ja myös pubin edustan pöydissä ja on siitä huolimatta aivan yhtä tervetullut kuin maksavat asiakkaat.

Kabelvågin akvaarion pihamaalla on monenlaista nähtävää myös sulkemisajan jälkeen. Niinkuin tämä valettu hökötys jonka funktiota en vielä kerro.

Borgissa viikinkimuseon esineitä ei eristetä vierailijoista. Päinvastoin niihin kehoitetaan tutustumaan hypistellen, haistellen tai käyttötarkoitusta testaten. Ylimyksen salissa voi istua valtaistuimelle sekä kokeilla miekkoja, tapparoita ja kypäriä. Rautaiseen 28 kilon aluspaitaan (norjaksi brynjar) on halukkailla lupa pukeutua.

Morgenstjerne 13.5. Tyyntä, lämmintä ja aurinkoista. Siis surkea kalakeli. Tänään emme saaneet paljon mitään, vain 700 kiloa , suurimmaksi osaksi seitiä.

Aiemmin viikolla vietin muutaman päivän Lofooteilla itseäni kurssittaen. Aihe oli tälläkin kertaa meriturvallisuus, lähinnä toiminta matkustaja- aluksilla kriisitilanteissa. Tykkäsin kurssista. Se oli oikein hyödyllinen ja avartava.

Sää suosi ja koska kurssipaikka Gravdal sijaitsi Lofoottien eteläossa, meillä oli mahdollisuus tutustua myös saariryhmän monipuoliseen matkailutarjontaan. Viidensadan ajetun kilometrin ja monien vierailujen jälkeen on pakko todeta , että kyllä Lofooteilla tiedetään asiakaslähtöisyys.
Palvelu oli ihan viimeisen päälle.

Just niin kuin meillä Støssäkin on tapana :)
-lauri-

Saavuttamaton Anda

Andøyan ( yläkuva) ja Langøyan suurten saarten välissä sijaitsee pieni Anda.
Saaren majakka rakennettiin 30-luvun alkuvuosina ja oli asuttuna vuoteen 1987. Majakanvartijan perheellä oli muutama lehmä , lampaita, sika ja kanoja. Elettiin pitkälti omavaraistalouden aikaa.
Nykyään rakennukset ovat lintututkijoiden käytössä muutaman viikon ajan alkukesästä. Laitumilla asustavat lunnit luolissaan.

Anda lännestä, Tindsbakkenin matalikolta, nähtynä.

Andan saarelle on vaikea nousta maihin. Majakanvartijan aikaan veneet vinssattiin ylös venevajaan. Tuulilta ja virtauksilta turvaan. Nykyään venevaja on lunnien levähdyspaikka . Sen katolta voi tarkkailla milloin merikotka uhkaa.

Andalla pesii 18 000 paria lunneja. Merikotkan ilmaantuminen saa maissa olevat lunnit liikkeelle.

Tältä näyttää Anda saavuttaessa luoteesta.

Merikotkat partioivat innokkaasti saalista etsien. Useimmat Andalla viihtyvistä kotkista ovat alle 5-vuotiaita nuoria. Ne tunnistaa siitä, ettei pyrstö ole vielä muuttunut valkeaksi.

Lunnit ilmassa.

Lunni kävelee vetten päällä.

Andan rikkaat kalavedet houkuttelevat paitsi lintuja ja hylkeitä niin myös urheilukalastajia samoille apajille meidän kanssa. Kuvan uisteluporukka voisi hyvinkin olla vaikkapa Suomesta. Siinä kun on isomman puoleinen moottori ja kymmenkunta uisteluvapaa pienessä veneessä :)


Morgenstjerne 7. toukokuuta . Støssä tuulee lounaan ja etelän välistä, sää on puolipilvinen ja selkeä, lumet ovat vuorten alarinteiltä hävinneet. Meillä on selkeästi kevät, sen voi kartanon webbikamerastakin todeta.

Eilen vietimme koko päivän merellä. Toistakymmentä tuntia meni ajellessa vakioapajapaikalta toiselle. Läksimme niin aikaisin, että ehdimme vetää hyvissä olosuhteissa neljä apajaa. Silti saaliimme oli vaatimaton, vajaat kakasi tonnia koljaa ja seitiä. Turskaa muutama sata kiloa. Kalaparvet olivat välivedessä nuottamme ulottumattomissa.

Tänään aion syötittää sinipallassiimoja, askarrelle kuivakalojeni kanssa ja sitten illemmalla kierrellä kuvaamassa lintuja. Lähinnä ajattelin soivia urosteeriä, iltalennolla lenteleviä lehtokurppia ja kaakkurilammen uusia ystäviäni. Merilintuja ja riekkoja on viime viikkoina tullut sellainen annos, että ne saavat tällä kertaa olla muistoissa.
Korkeintaan käyn nopeasti pihariekkoja tervehtimässä. etteivät vaan luule, että olen unohtanut.

Valassafarisesonki lähestyy ja minulla on valaskuume. Viime viikonloppuna sain helpotusta oireisiin. Olin Lottas Fangstin mukana siimakalastusassistenttina, auttamassa Artoa turskasiimojen laskussa ja koljasiimojen kokemisessa. Lisäksi nostimme pallassiimat. Saalista tuli. Seitsemän sataa kiloa koljia, keiloja ja turskia sekä yksi iso jytky. Nimittäin 45- kiloinen ruijanpallas.

Arton kalapaikat sijaitsevat toisella suunnalla kuin Morgenstjernen. Sinne joutuu ajamaan Andan ohi. Ja koska sää oli hyvä, lähes tyyni, meillä oli kahden päivän aikana mahdollisuus ajaa ihan lähelle ja tutustua majakkasaaren tunnelmiin. Saaren ympärillä ajellessa ja lintuja sekä hylkeitä laivasta tarkkaillessa kalastusväsymys helpotti. Lunnit ja riskilät olivat palanneet. Samoin kotkat ja kajavat. Merikihu tullee lähipäivinä.

Anda on minulle tärkeä. Ilman merellä lähes joka paikkaan näkyvää majakkaa, ilman sen rikasta lintumaailmaa ja mystisiä rakennuksia. Ja ilman kaikkia Andaan liittyviä tarinoita en tosiaankaan jaksaisi joskus yksitoikkoista kalastajan arkea.

Andassa kiehtoo sen koskemattomuus. Ensimmäisinä vuosina halusin maihin. Mieleni teki nähdä lunnien luolat ja kotkat läheltä. Kokea rakennusten tunnelma. Onneksi metsänvartija (hassu  titteli kun ei täällä ole metsää) ei silloin ottanut mukaansa. Enää en edes halua. Miksi menisin sinne häiritsemään. Miksi tekisin isestäni etuoikeutetun ja Andasta pelkän elämyksen. Väkisellä koetun. Miksi tuhoaisin mieltäni kiehtovan mielikuvani saavuttamattomasta.
-lauri-