Valaat seinällä, meressä ja Andan majakkasaaren linnut siivet levällään

Työnjohto tarkastelee näyttelyn rakentajien saavutuksia. Tuleekohan kaikki valmiiksi määräaikaan mennessä. Taustalla kaskelotin poikanen ja vapaakyytiläisenä kulkevat kalat.

Alakuvassa Pielaveden Vaaraslahden poikia mereisten asioiden parissa. Alatalon Timon olisi saatava lahtivalas uimaan suoraan.

Valasafaripomo 9 metriä pitkän lahtivalaan edustalla. Kaikki näyttelyn valaat ovat kuvissa luonnollisessa koossa.

Valasnäyttely oli jonkin aikaa ns. vaiheessa, mutta sitten kun inspiraatio ja suomalaiset vieraani tulivat näyttely syntyi nopeasti.

Valaansilmä ja minun käsi.



KAIKKI ALLA OLEVAT KUVAT OVAT VILLE ILKKALAN OTTAMIA.

Kuvassa Karimetso kuivattelee siipiään.... Sateessa!!

Meririhu on nopea lentäjä, se ei viitsi itse kalastaa vaan ryöstää syömisensä muilta. Ahdistelee lunneja ja näitä muita merilintuja kunnes takaa ajettu joutuu luovuttamaan saaliinsa.Joskus takaa-ajo päättyy merikihun ahdistettua uhrinsa syöksymään veteen.

Ruokki kuvittelee olevansa suurempi ja mahtavampi kuin onkaan.

Merenpinta näyttää kantavan tätä kaveria.

Lunni on ihan onneton lentoonlähtijä. Se juoksee, räpistelee tai kävelee... Eikä tahdo millään onnistua. Parasta olisi mennä aallon harjalle ja pompata siitä vastatuuleen.

Lunni saa suihkun. Mitäs änkäytyy joka paikkaan.

Aikuinen ja nuori miekkavalas makrillinpyynnissä. Se mikä näyttää leikiltä on kovaa työtä. Miekkavalaitten pyydystystekniikka on saada sillit tai makrillit isoksi pallomudostelmaksi. Osa valaista vartio ulkopuolella ja osa hyökkää kalojen kimppuun.

Valasperheen suuntana Andan majakkasaari.

Meri oli niin tyyni, kuin se vaan voi olla.

Miekkavalaat pienveneemme ympärillä olivat rauhallisia. Yhtakkiä ne vaan ilmestyivät joltain puolelta venettä, käväisivät pinnassa ja painuivat taas pinnan alle.
.
Miekkavalaitten kuviouintia. Lähes koko 11 henkinen perhe yhtäaikaa pinnassa.


Stø 12.7 Voimakasta etelätuulta. 15 astetta lämmintä. Hellerintama on siis saapunut.hehe
Kukaan kalastajista ei ollut merellä, eikä meidän safarilaiva teknisten ongelmien vuoksi. Tosin sääkään ei olisi sallinut. Huomenna teemme vuonoristeilyn Leonoralla ja torstaina olemme taas valaitten parissa.

Kovasti on kiirettä pitänyt.Saimme valasnäyttelyn kuntoon ja sen markkinoinnissa on ollut omat niksinsä. Haluamme mahdollisimman monen tulevan tutustumaan Bryant Adamsin ottamiin mahtaviin valaskuviin. Eikä ne ihmiset itsestään minnekään tuu. Hienot kuvat ei siis yksin riitä. Eikä idylliset satamarakennuksen puitteet. Tarvitaan myös markkinointia. Koneen ääressä istumista ja jäähtynyttä kahvia.

Ja se jos mikä on kovaa työtä, siinä sitten soittelet ja lähettelet maileja ja yrität selvittää asiasi mahdollisimman fiksusti, mutta luonnollisesti..... Vieraalla kielellä.

Kertoa lyhyesti suoraan radiolähetykseen oli vaikeinta. Siinä kun pitää puhua selkeästi, eikä liian nopeasti, pitää puhua riittävän kovalla äänellä ja sitten on vielä oltava rönsyilemättä. Kauheen vaikeeta minunlaiselle selittelijälle.
Mutta kun mun pomo määräs, niin toteltava oli. Hyvin se kuitenkin meni alkulauseitten kangertelusta selvittyäni.
Olen tässä toimistotöitteni lomassa kyllä sättäillyt , johdattanut ihmisiä valasnäyttelyn maailmaan ja katsellut sen meidän miekkavalasreissun unohtumattomia kuvia. Niitä jotka Villeltä sain.
Andan linnut siellä siipiään levittelevät ja veden pinnalla kävelevät, miekkavalaat pintaan nousevat ja minä elän uudestaan sen uskomattoman iltapäivän, ties monennenko kerran.
Silloin kaikki meni just niinkuin piti, kaikella oli tarkoituksensa. Vastoinkäymisilläkin.
-lauri-