KOUKUTTAJA

KOUKUTTAJA
Miltä kuulostaa Laura Frimanin ääni, entäs kalastajakylän arki. Kuvan linkkiä klikkaamalla pääset tutustumaan tarinaani. Sata tuntia ilmaista kuuntelua tarjoaa storytel

søndag 27. juni 2010

Aallonmurtajalla.

Aallonmurtajan fysiologiaa I

Aallonmurtajan fysiologiaa II

Lokki ja merisiili

Harmaalokki on syönyt taskurapuja.

..ja merisiilejä.

Aallonmurtajan niitty heilimöi.

Valaat.






Morgenstjerne, maanantai 28.kesäkuuta. Etelätuulta 8m/sekunnissa. Lämpötila alle 10.
kalastusalukset ovat pysyneet maissa, ainoastaan Arctic Whale 1 on ollut liikkeellä viime päivinä. Perjantain safarilla näkivät miekkavalaita kaskelottien lisäksi.

Eilen tuli harrastettua lenkkeilyä oikein tosissaan. Kävelin mulle tutuilla poluilla, eli aallonmurtajalla monta tuntia ilman mitään päämäärää. Selvittelin kovasti ajatuksiani ja joskus niin kovin outoa mieltäni.

Koko kesäkuu on ollut tosi hektinen. Valassafarielämäni, niiden kauan odottamieni juttujen rinnalla, kun on ollut vedettävänä tämä minun perusbisnes:sinipallaksen pyynti ja koljan kierrenuottakalastus. Ja kun on tapahtunut niin paljon. Varsinkin viime päivinä .

Norjan juhannusaatto 23. tuli vietettyä töissä, paitsi ihan loppuilta. Silloin safarilaivan siivoamisen jälkeen kävimme kylätalolla nauttimassa perinteisen rømmepuuron. Se rømme on smetanan ja creme fraichen välimuoto, tai jotain sinne päin. Juhannuspäivän sitt vietinkin merellä oikein aurinkoisessa säässä hydrofonin ja kaskelottien , meidän jengin sekä 55 safarilaisen kanssa.

Suomen juhannusaattona, perjantaina olimme ajelulla Andøyan vehreällä saarella mun pomolle kovin tutuissa maisemissa. Tutustuimme meillekin kapteeniksi tulevan Helgen vieraana niitten valassafariin ja Andenesin kalastajakylään. Merellä emme kauan viipyneet. Valasretki katamaraani Maan dolphinin kyydissä kesti ainoastaan kaksi tuntia. Siinä ajassa ehdimme kuitenkin nähdä miekkavalaita kaskelottien lisäksi. Hieman toisenlaista touhua täytyy sanoa.

Andenesin safarilla on etuna paljon lyhyempi matka valaitten luo. Toisaalta siellä ei ole sellaista aarretta kuin meidän Anda, joten hylkeet ja merilinnut jäävät suurelta osin näkemättä.
Andenes itse on oikein kaunis , jotenkin pikkukaupunkimainen kalastajakylä. aallonmurtajat ja satama ovat tosi vaikuttavia. Ja voin vakuuttaa,että kylä soveltuu oikein hyvin myös perinteisen suomalaisen juhannuksen viettoon, ihan sellaisin perinteisin menoin :)

Juhannuspäivän vietin Støssä.
Koleassa tuulessa ja sateessa meillä oli Arctic Whale 1 kunniaksi järjestetty avajaispäivän juhla. Vaikka merelle ei kovan tuulen vuoksi just silloin ollut asiaa, saivat yllättävän monet säätä uhmanneet tutustua hydrofoniin, laivoihimme sekä esillä olleisiin valaanluihin. Ravintoketjun merkitys tuli selvitettyä ja kahviomme antimista, mm oikein maukkaasta kalakeitosta nautittua.
Safarilaisten grillijuhlissa silloin illemmalla, siellä leirintäalueen kodassa , saimme savun hälvettyä ( Tulen tekeminen kotaan matalapaineen ja sateen painaessa päälle , ei ole yksinkertaista puuhaa) nauttia grillimestareitten saavutuksia ja virvokkeita ja kauheen tärkeinä selostaa.... työasioita, huh huh huh.
Taisi se keskustelu jossain välissä joiltakin karata ihan napajäätiköihin ja niitten sulamiseen ja jokaisen ihmisen henkilökohtaisiin valintoihin tämän sulamisen estämiseksi, saakka :)
Minua tosin kiinnostivat lähinnä ne grillituotteet, palanpainikkeet ja muut kevyemmät teemat.
Kun ei aina jaksa synkistellä, tai siis ei oikeestaan koskaan.
-lauri-

4 kommentarer:

  1. Hei,
    hassun hauskoja kuvia valaista, kuin näköispatsaat! Luonto ympärillämme tarjoaa todellakin lahjoja meille ihan koko ajan. Itse haluaisin niin suuresti nähdä ihan eläviäkin valaita, lunneja jne, mutta retkiyritykseni tyssäsi runsas viikko sitten kun konemestari oli sairaana ja tuuli liian kova. Tähän liittyen olen Avletton sivuilta löytänyt gmail-osoitteen ja juuri laittanut kysymyspostia siihen, toivottavasti tulee perille ja saan ehkä vastauksen. Kiitos! Ja: oikein hyvää maanantaita!

    SvarSlett
  2. Tuli perille ja vastaan kysymyksiisi. Kannattaa käydä valassafarimme kotisivuilla ja myös facebookissa. Löytyvät linkkeinä.
    Aallonmurtajalla kävely on kuin aarteen etsintää. Aina löytyy myrskyn jälkeen uutta.

    SvarSlett
  3. Minäkin kuvailin ihan innoissani syötyjä merisiilejä ja muuta merellistä "krääsää" kun ekaa kertaa pääsin näkemään :) On ne vaan niin jänniä systeemejä kaikki tollaset. Merisiilien mätiä kai syö ihmisetkin? Ainakin Kreikassa.

    SvarSlett
  4. Juu ja Japanissa. Muutamat sukeltajat tuolla Helgelandin puolella elättävät itsensä merisiilejä, siis silloin kun niissä on mätiä, keräämällä. Menee just Japaniin.
    Tuo roju on aina vaihteeks mielenkiintoisempaa kuin kaikenmaailman linnut ja valaat, vaikka enhän minä näin voisi oikeestaan sanoa.
    Se on kans hienoo kattoo kunn harmaalokki hakee merisiilin laskuveden aikaan. Lentää aallonmurtajan tai tien yläpuolelle ja pudottaa sen maahan.
    Sitten syö kuoren sisukset taintuneelta tai kuolleelta merisiililtä.

    SvarSlett