KOUKUTTAJA

KOUKUTTAJA
Miltä kuulostaa Laura Frimanin ääni, entäs kalastajakylän arki. Kuvan linkkiä klikkaamalla pääset tutustumaan tarinaani. Sata tuntia ilmaista kuuntelua tarjoaa storytel

søndag 23. januar 2011

Morgenstjernen kalaopas Vesteråleniin matkaaville.

Näissä pienissä kylissä tuotetaan Morgenstjernen suosittelemaa sosiaalisesti, ekologisesti ja yhteiskunnallisesti kestävää kalaa. Tervetuloa maistamaan. Ja kyliimme tutustumaan.


Maanantai 24.tammikuuta. Matkalla hietikolle. Sää on tammikuun sääksi tyypillistä. Siis epävakaista ja aika tuulista. Nyt tuuli on kohtalaista koilliseen kääntyvää. Voimistuu iltaa kohden navakaksi. Menemme kalaan lähivesille. Kauemmaksi kantille ei ole asiaa. Tähän mennessä olemme kalastaneet reilut 20 tonnia 118 tonnin turskakiintiöstämme.

WWF:n kalaoppaassa sekä norjalaisessa että suomalaisessa versiossa kuluttajille annetaan vinkkejä ympäristön huomioivaan kalankulutukseen. Kaupoissa myynnissä olevat sisävesi- ja merikalat sekä äyriäiset on jaoteltu susositeltaviin , harkiten ostetttaviin ja vältettäviin.
Koska varsinkin suomalaisen oppaan tarkka noudattaminen tekee Vesteråleniin. Lofooteille ja yleensä Pohjois- Norjaan matkaavan kalaruokaelämykset huomattavan köyhiksi, esittelen yleisimmät kalalajimme ja annan niille omat suositukseni perusteluineen.

Turska vihreä. Morgenstjerne suosittelee nauttimaan, kalastamaan ja ottamaan sallitun määrän tuliaisina mukaan. Vaellusturskakannat ovat vahvat, myös tutkijoiden mukaan, ja kestävät hyvin nykyisen kalastuksen. Ravintoloissamme tarjolla oleva turska on yleensä paikallisten rannikokalastajien pyydystämää vaellusturskaa.

Kolja vihreä Koljakannat ovat vahvat. Kolja on paikallinen tai vain vähän vaeltava kala. Kolja kestää hyvin nykyisen kalastuspaineen. Suosi pieniä kalastajakylien ravintoloita paikallisten kalastajien ja rannikon elämäntavan tukemiseksi. Niiden kala on todellista lähiruokaa, tulee lähialueilta ja voidaan jäljittää. Voit jopa tavata kalastajan.

Seiti vihreä Seiti on suomalaisille tuttu kala. Kuului aiemmin laitos- ja kouluruokailun perussettiin. Seitiä on tarjolla myös muulla tavalla valmistettuna kuin uunikalana. Kokeile kokkiemme variaatioita. Seiti on myös haastava saalis.

Ruijanpallas vihreä.
Ruijanpallaskannat alueellamme ovat vahvat. Parhaimmat vuosiin. Rajoitukset katkaraputroolauksessa ja verkkopyynnissä ovat tehonneet. Sen myöntää myös Norjan WWF. Sen tietävät tutkijat. Myös etelämpänä Norjan rannikolla kannat ovat tervehtymässä, vaikka eivät olekaan ammattikalastusta kestävät.
Suomen WWF luo omassa oppaassaan kuvan lähinnä sukupuuton partaalla olevasta kalalajista. Morgenstjerne suosittelee nauttimaan pallasaterioita hyvällä omallatunnolla. Ruijanpallakset on pyydetty pitksiimoilla. Pallaksen pyynti on pienimuotoista, mutta muutamille harvoille jotka taidon osaavat elintärkeää. Paikallista ruijanpallasta nauttimalla tuet pienimuotoista kalastusta ja autat pitämään kylämme elinvoimaisina.

Kissakala keltainen
Kissakalakannat ovat heikohkot. Laji pyydettiin 60-luvulla vähiin. Siitä lähtien kanta on pysynyt matalalla tasolla. Kissakalaa ei pyydystetäkään pääsaaliskalana. Sivusaaliina kissakalaa tulee rannikkokalastuksessa jonkin verran,kuitenkin suhteessa huomattavasti vähemmän kuin WWF:n suosittelemaa MSC kalaa pyydettäessä. WWF sekä Norjan , että Suomen kehottaa välttämään kissakalan syöntiä, mutta antaa epäsuoran tukensa troolareitten sivusaalipyynnille. Morgenstjerne ei mene kieltoihin. Kissakala on erinomaisen makuista. Suosittelemme maistamaan paikallisissa ruokapaikoissamme. Samalla tuet pienyrittäjyyttä ja monipuolisempaa yhteiskuntarakennetta.

Merikrotti keltainen Merikrottikannan suuruutta on vaikeaa selvittää. Sekä Suomen että Norjan WWF myöntävät tämän. Se tiedetään, että hitaasti kasvavan syvänmeren pohjakalan kannat ovat sen verran heikot, että lajin pyynti verkoilla pääsaaliskalana ei ole suositeltavaa Morgenstjernenkaan mielestä. Merikrottia saadaan siimapyynnin sivusaaliina, mutta suhteessa hyvin vähäisiä määriä verrattuna mitä tulee syvemmällä tapahtuvan WWF:n suosikikseen ottamien troolareiden harjoittaman MSC turskan, seitin ja koljan pyynnin yhteydessä. Tämä käy helposti ilmi saalistilastoista, jotka ovat julkisia. Morgenstjerne kehoittaa nauttimaan Vesterålenin rannikkoalueilla sivusaaliina pyydystetyistä kroteista tehtyjä herkullisia aterioita paikallisissa ravitsemusliikkeissä hyvällä omallatunnolla. Se on pienempi paha kuin pohjaa tuhoavan merikrottikantoja rajusti rasittavan syvältä pyydettävän MSC kalan osto.

Puna-ahven keltainen. MSC alueilla tapahtuva punainen.
Puna- ahven viihtyy syvissä vesissä. Sen kanta on heikko. Erittäin hitaasti kasvavaa ja vanhaksi elävää, eläviä poikasia synnyttävää puna- ahventa saadaan eniten MSC sertifioitua kalaa pyytävillä pohjatroolareilla sivusaaliina. Rannikko aluksilla erittäin harvoin. Morgenstjerne suosittelee ostamaan puna- ahventa harkiten. Varmistamaan, ettei saalis ole peräisin suurilta aluksilta, syviltä vesiltä 12 mailin ulkopuolelta. Siimakalastajien, joskus saamat puna- ahvenet voi huoletta käydä Støn kalanvastaanotosta ostamassa herkullisen aterian raaka aineeksi. Ravintolassa kannattaa kysyä mistä kala on peräisin. Vastuunsa tunteva kokki tietää kalan alkuperän tarkkaan.

Sinipallas keltainen.
Sinipallas on historiallinen kala. Sen ansiosta Myre ja monet muut kylät kehittyivät. Valitettavastoi pohjatroolafreitten vastuuttoman pyynnin seurauksena kanta romahti. On nyt hieman tervehtynyt, mutta ei ole vahva vieläkään. Sinipallaksen pyynnissä suurin ongelma on suurten "ympäristöystävällisten" alusten harjoittama tehopyynti MSC alueella.. Rannikalaivojen pienimuotoinen pyynti on Morgenstjernen mielestä kestävämmällä pohjalla myös käsityövaltaisuuden ja työllistävyyden ansiosta. Kymmenet suomalaiset nuoret saavat kesätyöpaikkansa sinipallassiimojen syötittäjinä pelkästään Støn kalastajakylässä.
Sosiaalisin ja yhteiskunnallisin perustein suosittelemme siimalla pyydetyn sinipallaksen syöntiä harkiten, mutta silloin hyvällä omallatunnolla. Rannikkolaivojen pienimuotoinen pallaksen pyynti ei ole ongelmista suurimpia.


Kaikki kampelat punainen

Kampekannat ovat heikot. Tämä koskee kaikkia kampeloita. Kampeloita saadaan erittäin harvoin sivusaaliina. Morgenstjerne on WWF:m, kanssa yhtä mieltä, eikä suosittele kampeloitten ostamista kalanvastaanotoista eikä aterioitten nauttimista ravintoloissa. Eikä kannusta niitten pyydystäämiseen urheilukalastusvälineilläkään. Valitse mieluimmin ruijanpallas.

Taskurapu , peikkorapu, kuningasrapu sekä kotilot ja simpukat vihreä
Morgenstjerne on samaa mieltä WWF:n kanssa . Nauti hyvällä omallatunnolla näistä luksusaterioista. Kotiloita voi itsekin kerätä laskuveden aikaan. Sinisimpukat voivat olla aika ajoin levän kukinta aikaan myrkyllisiä. Vältä niiden keräämistä silloin.

Tämä opas on viitteellinen ja sovellettu paikallisiin oloihin. Muutokset kalakannoissa ja pyyntimenetelmissä saattavat johtaa muutoksiin listalla. Kommentteja ja huomioita, myös kritiikkiä otetaan mielellään vastaan. Keskustelulle olemme avoimia.
Morgenstjerne toivottaa hyvää ruokahalua mereisten herkkujen parissa.
Tervetuloa Vesteråleniin
-lauri-


5 kommentarer:

  1. Luin suosituslistaa vesi kielellä. Osaatko sanoa, miten tuoretta (kuinka kauan sitten pyydettyä) on kala täällä Oslon seudun kaupoissa tai ravintoloissa? Ja mistäköhän asti se tulee...?

    SvarSlett
  2. Oslon kauppojen kala on tuoreimmillaan puolitoista vuorokautta vanhaa. Eli riittävän tuoretta.
    Kun siellä asuin sain hyvää kalaa. Jos alkukäsittely on tehty kuten me teemme eli verestys huolella , jäähdytys nopeasti lähelle nollaa ja säilytys siinä nollan tienoilla, niin sellainen puolitoista kaksi vuorokautta vanha kala vastaa tuoretta. Tai on jopa parempaa, kun ihan tuore kala on hankala paistaa.
    Kalakin tarvitsee hieman mureutua, Ainakin sen verran, että kuolinkankeus tulee.

    Meiltäpäin menee paljon kalaa Osloon. Oikeista kalakaupoista ja kunnon kalatiskistä saa kalaa toivomastaan kalastajakylästä ja tehtaasta.
    Jos haluat meidän kalaa niin pyydät toimittamaan Efta merkillä 119-N olevaa. Se on Støn kalatehtaan merkki.

    Todennäköisesti suurin osa Oslon kaloista tulee Møren alueelta Ålesundista.

    Kala on riittävän tuoretta jos sen saa heti tai muutaman päivän sisällä erän sapumisesta.
    Kauppias on velvollinen kertomaan, mistä kala on peräisin. Jos on ammattitaitoinen , ammattiylpeä kauppias.
    Meidän pyytämä turska merkitään Skrei lappusilla. Se tarkoittaa norjalaista arktista turskaa, sitä kutemaan tulevaa, joka elää suurimman osan vuodesta pohjoisnavan ja huippuvuorten välisillä alueilla tai hieman etelämpänä.

    SvarSlett
  3. Olipa hienoa kuulla ammattikalastajan suulta WWF:n liittyvät suositukset. VIHREÄ-KELTAINEN-PUNAINEN!
    Greenpeace::llä on myös menoillaan samankaltainen "KUINKA ISO ON SINUN KALASI"
    Nimittäin, MARMARA meren "troolaus" on kokonnaan kielletty!Jotkus ydittävät troolata yöllä ja niin ne tekevät eikä jäävät kiinni!!Greenpeace pani tuulemaan aamunkoitteessa, pimeässä "TV TOIMITTAJAT" mukana! napattiin troolari kiinni, mutta,huijarit sysäsivät koko työkalut veteen. Poliisi saapui paikalle -ja kysyi :"missä päin troolaajat ovat" !!Kai pitäsi kitkeä.LAHJOITUKSET.pois ensiksi!!??

    SvarSlett
  4. Tämä opus oli kyllä mielenkiintoisempaa ja mukavampaa luettavaa kuin WWF:n vastaava! Kiitoksia ja vesi kielellä ollaan täälläkin.... :)

    SvarSlett
  5. Kiitti Fako ja Satu. Kyllähän meiän kalastus ja varsinkin rannikkokalastus on hyvin kontrollissa ja vastuullista sekä kestävää elintarviketuotantoa otettiin vertailukohteeksi mikä muu tuotannonala tahansa.

    SvarSlett