Onnistummeko saamaan äänemme kuuluviin ja pitämään rannikkokalastuksen hengissä. Vaikka meillä on pienet yksiköt, paljon työvoimaa vaativa kalanvastaanotto, eikä yhtään rahaa massiivisiin pr kampanjoihin.
Huom. Avlettolla meni eka postauksessa hieman käsitteet sekaisin. Tässä muutettu versio. Muutos tehty 17.01.2011.
Epäreilua. Pieniä sorretaan. Suuri on kaunista. Ja Pois alta köyhät.
Se tulee niin helposti mieleen, kun tarkastelee WWF:n kuluttajan kalaopasta. Ja sen kannanotoja. Olen perehtynyt suomalaiseen kalaoppaaseen ja WWF:n kalavastaavan kommentteihin oikein tosissaan. Ja turhautunut hieman.
Perustelut väitteilleni
Meidän kylässämme siirryttiin kolme vuotta sitten tuottamaan pitkälläsiimalla pyydettyä luomukalaa. Krav- merkillä varustettua. ( Krav on Ruotsissa ja monissa muissa maissa hyväksytty luomumerkki). Olemme olleet mukana seuraamassa, kuinka tarkkaan polttoaineet , voiteluöljyt ja kalastusmenetelmät tutkitaan ennenkuin merkki, jokaiselle kylämme pienelle alukselle, myönnetään.
Tiedämme tiukat vaatimukset. Kuinka jätehuollon on oltava kunnossa. Kuinka sivusaaliissa ei saa olla merilintuja eikä pyöriäisiä. Kuinka siimapyynnin on kohdistuttava täysikasvuisiin vähintään kerran kuteneisiin kaloihin.Kuinka dumppausta ei saa harrastaa.
Jokainen joka on vähänkään ollut tekemisissä rannikkokalastuksen kanssa tietää, että juuri pitkäsiimakalastus on ylivoimaisesti kaikkein kestävin kalastusmuoto. Ja eniten työllistävä. Siten myös sosiaalisesti kestävin. Sitä olen vieraillemmekin vuosikausia toitottanut.
Siimalaivojemme ympäristömerkki ei yllättäen täytäkään WWF:n kriteerejä. Sitä ei WWF suosittele. En tiedä miksi. Haluaisin tietää. Olisi mukava löytää perustelut. Luulen , että perusteluina on pienuutemme. Meillä on liian pienet yksiköt niin paljon valtaa omaaville järjestöille kuin MSC ja WWF. Se on minun luuloni.
Troolaus on kovasti kehittynyt viime vuosina. Ja nykyään sen haittavaikutukset ovat vain murto osa siitä mitä vielä 80- luvulla. Silloin kun käytettiin enemmän pohjaa tuhoavia pohjatrooleja. Ne muuttivat pohjaa eri tavalla kuin nykyiset hellävaraisemmat troolit.
Uskon että troolauksessa tullaan koko ajan pehmeimmille linjoille. Pyyntimenetelmä kehittyy ekologisempaan suuntaan. Ehkä tulevaisuudessa troolauksessa päästään niin pitkälle, että se oikeasti on kestävä kalastusmuoto. Vielä se ei sitä minun mielestäni ole. Liian paljon tulee sivusaalista. Liian paljon tuhoutuu vieläkin merenpohjaa kaikesta huolimatta. Liian paljon tulee pientä kalaa jota ei voi hyödyntää . Silti WWF antaa siunauksensa MSC merkin saaneelle troolikalalle.
Alla siteeraus Suomen WWF:n sivuilta
"MSC-sertifikaatti on tällä hetkellä paras tae siitä, että kala on pyydystetty ekologisesti kestävällä tavalla. WWF:n verkkosivuilla olevassa oppaassa kerrotaan, mitä Suomessa myytäviä kaloja on jo saatavilla sertifioituina."
Tässä alla olevassa norjalaisesa tekstissä puolestaan kerrotaan kuinka troolareitten ja suurimpien laivojen varustajien hakema ympäristömerkki oli toteutumassa. Samassa yhteydessä tosin mainittiin, luultavasti kovia kokeneita ja jalkoihin jääviä rannikkokalastajia rauhoitellen, että myös rannikkoalueella (lähempänä kuin 12 merimailia) pyydystettävä kala tulee saamaan MSC merkin lähiaikoina.
Dei norske fiskeria av torsk og hyse utanfor 12 nautiske mil, vert etter planen miljøsertifiserte i neste veke.
Dette omfattar omlag halvparten av den norske fangsten av torsk og hyse. Eksportutvalet for fisk reknar med at også fisket innanfor 12 mils grensa blir sertifisert innan kort tid, melder Fiskebåtredernes Forbund (Fiskebåt)
Ympäristömerkki troolareille myönnettiin viime vuoden huhtikuun lopussa. Rannikon pienille aluksille sitä ei ole vieläkään myönnetty. Oletettavasti siksi kun meillä ei ole tarpeeksi vahvaa järjestöa, eikä rahaa pr -kampanjoihin. Troolarit tuovat massiivisia saaliita. Niitä on helpompi markkinoida. Pakastetut troolisaaliit saadaan kätevästi ja tehokkaasti jakeluun. Toimitettua vaikka suoraan Eurooppaan. Tai muualle maailmaan. Kustannustehokkaasti. Kymmenen kertaa vähemmällä työllä. Ilman ympäri Norjan rannikkoa pienissä veneissään ja kuolevissa kylissään näperteleviä kalastajia ja kalatehtaan työntekijöitä. Mitä sitä silloin suotta satsaamaan siimalaivojen monista eri paikoista tuleviin pikku nyssäköihin. Mitä sitä suotta pieniä kyliä hengissä pitämään. Pois alta köyhät.
MSC-sertifikat for torsk og hysefiske
28. april 2010 13:13
Sertifikata dokumenterer at det norske fisket etter nordaustarktisk torsk og hyse utanfor 12 nautiske mil er berekraftig.
Norjalainen kalastus 12 merimailin ulkopuolella. Siis syvillä merialueilla tapahtuva troolaus ja koneellinen tehosiimakalastus on täten dokumentoitu WWF:n hyväksymän sertifikaatin MSC:n päätöksellä kestäväksi kalastukseksi. Työvaltainen kylät ja kalakannat hengissä pitävä siimakalastus ei ole.
Voisin hyväksyä norjalaisille tehokalastajille myönnetyn merkin. Onhan sellainen kalastus kuitenkin melko kestävää. Ainakin jos verrataan aikaisempaan pohjatroolaukseen. Kunhan meidän kestävämmälla pohjalla oleva pienimuotoinen kalastus saisi saman suosituksen.
Jos MSC sertifioitua kalaa tulee suosia, niin millä perusteella Krav tuotettua ei suositella
Alla ote WWF:n kotisivuilta pohjatroolauksesta.
Tuhoisat kalastusmenetelmät
Pohjatrooli poistaa suurimman osan tielleen sattuneista lajeista ja tasoittaa mekaanisesti pohjan muotoja. Pohjatroolaus tuhoaa saalislajien suojapaikkoja ja pienentää näin elinympäristön ja lajiston monimuotoisuutta sekä altistaa paljastuneita pohjaeläimiä petojen saalistukselle.Pohjatroolaus verottaa sekä kohdelajin että sivusaaliina saatavien lajien populaatioita. Lisäksi se tekee usein myös palauttamatonta vahinkoa lajien elinympäristölle ja näin siis koko syvänmeren ekosysteemille.
Troolaus ei ole niin paljon ympäristölle haitallinen kuin pohjatroolaus. Se on siinä harmaalla vyöhykkeellä. Minä ja rannikokalastajakollegani emme halua tuomita koko ajan parempaan suuntaan kehittyvää troolausta. Suurin opngelma lienee sivusaalis ja sen aika ajoin ilmitullut dumppaminen. Kalanvientimme tarvitsee troolareita, suuria yksikköjä. Voimme myös iloita tästä MSC merkistä.
Mutta on kohtuullista , että pienimuotoinen, kalakannat huomioon ottava , työllistävä ja sosiaalisesti kestävä elämäntapamme saa sille kuuluvan arvostuksen. Vaikka meillä ei olekaan resursseja samanlaiseen lobbaukseen kuin Kjell Inge Røkkellä ja muilla isoilla pojilla. Meidän kun on keskityttävä kalastamaan.
-lauri-
JK.Ajattelin lähettää hieman postia Suomen WWF:n kalavastaavalle keskustelun aikansaamiseksi, mutta mitäs sitä suotta mieltänsä pahoittamaan. Sieltä mitään kuitenkaan vastattais
WWF:n näkemys tuhoisista kalastusmenetelmistä kokonaisuudessaan täällä
NYT tiedetään, miksi NORJA ei ole EU:n jäsen!!Se ei tarvitse EU:n kalastusalukset vesialueisiin! Ihan oikein, muuten rikas -ja kallismaa!Toivottavasti kalat pysyvät kestävällepohjalle! Sitä tarvitaan jo!!!!
SvarSlettHyvä keskustelunavaus, laita reilusti tunnisteita niin leviää maailman ääriin.
SvarSlettKiitti vinkistä . Laitoin muutamia. On tässä aiemminkin yritetty avata keskustelua. Oikein otettu yhteyttä Suomen WWF:n kalaopas vastaaviin, mutta eihän ne vaivautuneet asioihin perehtymään. Mitäs sitä suotta.
SvarSlettNorjalaisilla on koko ajan ollut asiallisempi asenne, niinkuin edellisestä postauksestani käy ilmi. Ehkä kannattais mailata tälle nykyiselle kaverille.
Kalaoppaassa on paljon hyvääkin. Mm. se että lähes kaikki Suomen järvikalat saavat vihreän valon. Kunhan vaan ihmiset tajuaisivat sitä ostaa.
Ja kalastajat jaksais pyytää.
Huh, turhauttavaa. Mutta toisaalta jos viestiä ei laita niin eipä sitä koskaan mitään keskustelua saa aikaiseksikaan. Ehkä sieltä Suomenkin WWF:n päästä löytyisi muitakin henkilöitä joihin voisi ottaa yhteyttä kuin tämä ei-vastaava vastaava? Joskus auttaa jos löytyy joku ylempi henkilö jonka laittaa cc:nä meiliin ja aloittaa: "Lähetin asiasta viestiä jo silloin ja silloin mutta en koskaan saanut vastausta" jne. Mutta ei liian hyökkäävästi että siilillä ei piikit nousisivat pystyyn.
SvarSlettTämä rouva lähtee muuten Matkamessuille! :) Minkä osaston alta löytyy Arctic Whale Tours? Onko jälleen Pohjois-Norjalaisten seurueessa? Nyt onkin jo korkea aika tarkistaa minkä verran meidän putiikki on tehnyt yhteistyötä teidän firmanne kanssa!
Kiitti Satu hyvästä vihjeestä.Nykyinen kalavastaava on eri kuin se parin vuoden takainen vastaamaton:) Että rustailenpa ekaks postia sille suoraan. Onneksi WWF kertoo oppaassan, että suositukset voivat vaihdella maittain. Lähinnä tuli mieleen ruijanpallas joka on meillä pohjoisessa runsas ja sen pyynti vähäistä.
SvarSlettYmpäristötietoinen matkailija tänne tullessaan
jättää herkullisen , paikallisten pienten siimaveneiden pyytämän kalan syömättä, kun luulevat kyseessä olevan sukupuuttoon kuolevan lajin.
Minä nyt mietin näitä asioita päissäni ja kirjoitan yksityiskohtaisesti oman näkemykseni. Hieman siloitellumman ja diplomaattisemman ja lähetän. Avaudun lähinnä siimakalastuksesta ja Krav merkin ylenkatsomisesta. Niinkuin blogissakin.
Hyvää matkaa messuille. Olen iloinen puolestasi kun sinne pääset (oikeasti on hieman kade, kun itse joutuu olemaan turskanpyynnissä) Meiän joukkue on siellä pohjois-norjalaisten mukana näkyvästi esillä.
Helsingin matkamessut ovat kuulemma hyvä paikka. Siellä on kunnon meininki ja aina sinne osallistuminen poikii paljon kävijöitä.
Sori kun hehkutan. Mutta käyn kyllä kurkkaamassa teidänkin osastolaisia. Ja mietitkö siis näitä asioita päissäsi vai päässäsi? ;) Ei pitäisi minun olla kielipoliisina mutta en voinut vastustaa kiusausta! :)
SvarSlettSatu. Kyllä saa hehkuttaa, miks ei sais.
SvarSlettHemmetti. Miten se tuolla tavalla lipsahti :)
Toisaalta voipi olla että joskus myös päissäni. Tarkoitukseni oli kuitenkin kirjoittaa että päässäni.
Mukava kun käyt tapaamassa meikäläisiä tapaamassa:)