MUUTAMIA KUVIA

Leirintäalueella käy sutina.Enemmän liikennettä kuin vilkkaimpana matkailukautena. Kaiki haluavat nähdä raadon.
Epäonistuneitten irtiottoyritysten jälkeen pelastualus Knut Hoem palaa Støhön.

Pelastusaluksen miehistöa.

Atlas saapui myös.
Kipparit neuvottelevat mitä tehdä seuraavaksi.

Morgenstjernan sulhaslaiva Atlas tuli lähituntumaan.

Poikani auto myrskyn ja suolasumusateen jälkeen.


Toinen myrskyn jälkeinen päivä. Kantti eli egga. Loistava sää , hyvä virtaus, muutamia rekisteröintejä. Jan Børre jäi Sandille. Sai eka apajassa 500 kiloa.

Nuottamme on meressä. Kysyin jo tänne tullessa arvoisalta kippariltamme, koska oli näin kova myrsky. Kippari ei muistanut Støssä olleen sellaista hänen aikanaan. Muuta kuin vuonna 2002, jolloin muutaman kymmenen minuutin ajan oli voimakkaampi puuska. Se repäisi kalanvastaanoton lisärakennuksen mereen. Samalla meni moderni lohenteurastamo ja 60 tonnia valmiiksi pakattua suolakalaa. Muistan sen minäkin. Sellaisia äkillisiä ja lyhytaikaisia hirmumyrskyjä kutsutaan nimellä polare lavtrykk joka suomennettuna voisi olla joko arktinen, pohjoinen tai napainen matalapaine. En tiiä mitä kieli-ihmiset suosittelevat.

Kuuntelemme laivaradiosta operaatio luksuspurjealuksen runko ja sen pelastusyritykset.
Aivan selvästi käy ilmi, että yhteistyössä kaikki tapahtuu. Pelastusalus Knut Hoemilla ja hinaaja Atlaksella on hyvä yhteys. Kunnon kommunikointia. Ja johto on selkeästi Hoemilla, vaikka lehdet mitä tahansa muuta väittäisivät.
Nyt vaan se alus irti, niin pääsevät uteliaat, joita kuulemma tänäänkin on ihan riittävästi, arjen askareihinsa.
Jospa kaikki onnistuisi sillä tavalla mukavasti, että Atlas veisi purjealuksen telakalle ja olisi vielä yhden yön Støn laiturissa. Saisin illalla niitä krakowan makkaroita.
-lauri-