KOUKUTTAJA

KOUKUTTAJA
Miltä kuulostaa Laura Frimanin ääni, entäs kalastajakylän arki. Kuvan linkkiä klikkaamalla pääset tutustumaan tarinaani. Sata tuntia ilmaista kuuntelua tarjoaa storytel

onsdag 24. februar 2010

Missä se Golf virta oikein on


Morgenstjerne laiva .Støn satama 24.helmikuuta. klo 12.30. Mielettömän kylmä. Pakkasta 12 astetta. Suunnaltaan vaihtelevaa idänpuoleista tuulta. Aurinkoinen sää.
Eilinen oli kalamatalikoillamme viime vuosikymmenien kaikkien aikojen kylmin päivä. Kaikki paikat jäätyivät merellä ja maissa .Saalis yhdessä apajassa 6 tonnia turskaa. Talvikauden 2010 kokonaissaalis tähän mennessä 64 tonnia. Ennen pääsiäistä pyydettävää n. 16 tonnia.


Støn satamassa on rauhallista. Kaikki laivat ovat paikoillaan laitureissaan ja toipuvat eilisestä. Kjøllefjord , joka on suurin nuottalaivoistamme, on sekin palannut viereemme josssain vaiheessa aamupäivätorkkujani.
Eilinen oli kova, tosi kova päivä, vaikka alussa ei näyttänyt siltä. Sellainen päivä, joka kipparimme mielestä tekee pojista miehiä tai kasvattaa rintakarvoja.
Pakkanen kiristyi päivän mittaan, ja itätuuli yltyi kovaksi. Kaikilla laivoilla riippumatta kalastusmuodosta , on hankalaa.
Kun nuotta on saaliineen veneen vierellä, ja siimajatan tai verkon nosto kesken, ei pois voi lähteä. Jos voisi , kai mekin olisimme lähteneet. Siinä sitten piti parhaan kykynsä mukaan yrittää selviytyä.

Verestys jäätävässä tuulessa, missä kumihanskat jäätyvät koppuraksi ja veri ja vesi kannelle vaarallisen liukkaaksi, on ärsyttävän hankalaa.
Nuotan perät ja verkot jäätyvät kelulaitteeseen ja siimannostaja joutuu pärskeidenkin keskellä ottamaan jokaisen kalan yksitellen nostokirveellään veneeseen.Ja palelluttamaan kätensä ja kasvonsa.

Lisäksi kalat jäätyvät, jos joutuvat vähänkään pitempään olemaan pakkasessa. Ne olisi saatava ruumaan merivesikontteihin mahdollisimman nopeasti.

Selvisimme mereltä ja suuren saaliimme verestyksestä kohtuullisen hyvin. Välillä piti käydä lämmittelemässä ja vaihtamassa patterin päällä lämmenneet uudet hanskat ja juomassa kahvia, mutta muuten neljän tunnin kalannosto ja verestysurakkamme sujui hyvin. Suuremmilla nuottalaivoilla elämä on helpompaa, ne saavat työskennellä kannen alla, ja niitä on useampi jakamassa työtaakkaa.

Se mikä normaalioloissa on leppoisa ja nautittavaa, oli eilen väkinäistä puurtamista. Monta kertaa tuli mieleen Golf virta ja ilmaston lämpeneminen. Näimme sellaisenkin ilmiön, jota kukaan Støn kalastajista ei ikinä ole näillä leveysasteilla kokenut.

Langenesin matalikolla merestä nousi merisumua lämpimän meriveden ja toistakymmenen pakkasasteen ilmamassan kohdatessa. Sitä ei täällä tapahdu. Golf virta on normaalioloissa niin voimakas lämmittäjä, ettei ilman lämpötila kantilla ikinä laske kuin neljään viiteen asteeseen. Siis ennen eilistä. Kerran aiemmin talvella koimme 7 asteen pakkasen, mikä sekin oli ennenkuulumaton.

Kylmä ilma ja tuuli sitten jäädyttivät tulomatkalle pärskeet laivan rakenteisiin paapuurin puolelle ja ikkunoihin niin, että kalastajapoikani Erik joutui useaan otteeseen kotimatkaa naputtelemaan jäitä ja raaputtamaan kipparille jonkinlaisen katseluaukon ikkunaan.

Satamaan tullessa Morgenstjernemme muistutti iglua ja ui jään painosta kallellaan. ei kuitenkaan vaarallisesti. Ja onneksi saalis oli tasaisesti jakautuneena ruumassa. Eikä tuulikaan ollut suoraan sivusta.

Joka tapauksessa merireissumme oli niin jäätävä kokemus kalanluovutusvuoron odotuksineen ja kylmässä kalanvastaanotossa suolistamisineen, että tänään ei mikään olis saanut meitä lähtemään merelle. Lämpimässä laivassa kun on niin mukava juoda kahvia, nukkua päiväunia ja syödä herkkuja. Ja valmistautua huomiseen lauhempaan päivään.

Kaunista talvipäivää ja Støn sataman idylliä, kun voi ihailla myös jäätyneen ikkunan läpi tiiraillen. Samalla kun käy koneella tapaamassa tuttuja ja katselemassa mitä siellä muualla maailmassa oikein on tapahtunut.
-lauri-

onsdag 17. februar 2010

Kolme turskaa


Torstai 18.02.2010 klo 07.30. Matkalla Myre eggalle. Støssä oli pakkasta 8 astetta.Tuuli idästä 6 m/s. Sisämaassa pakkanen laski kahteenkymmeneen asteeseen. Tiistain ja eilisen saaliit yhteensä 8 tonnia turskaa ja 4 tonnia koljaa. Turskakiintiöstä kalastettu 57 t. Ennen pääsiäistä kalastettavaa 23 t.



Morgenstjernen syyskala -apajan nimi on Sand eli hietikko. Hietikko muodostuu vedenalaisista dyyneistä, ja on laajuudeltaan 20-30 neliökilometriä.Paikan salaisuus perustuu kaasuun ja öljyyn. Kalamatalikkojemme alla on yksi Norjan meren suurimmista kaasu- ja öljyesiintymistä. Purkautuva kaasu on bakteerien ravintoa. Siitä sitten mennään ravintoketjussa ylöspäin aina koljaan seitiin ja valaisiin saakka.

Valtavat koljaparvet tulevat aina ruokailujensa lomassa hietikon dyyneille. Yhtäkkiä kalat vaan ilmestyvät ja yhtä yllättäen ovat poissa.
Hietikkokalastus vaatii oikeaa ajoitusta ja pohjan tuntemista. Hietikko on apajistamme kaikkein vaativin. Onneksi kipparimme tuntee hietikkonsa niin hyvin.

Koljan lisäksi hietikolta saamme jonkin verran merikrotteja ja erilaisia kampeloita ja silloin tällöin suurta seitiä. Talvikalastusaikaan turskat tulevat muutamaan otteeseen dyyneille. Jostain syystä hietikon turskat ovat huomattavasti muita suurempia. Oikeita jättejä.

Pari kertaa vuodessa olemme vetäneetkin hietikon suurturska apajan. Viime vuonna turskat ilmestyivät kuudestoista. Sen päivän kolmessa apajassa saimme 5 tonnia keskipainoltaan yli kymmenen kilon turskia.Kolme suurinta painoivat 37,31 ja 27 kiloa.

Tämän vuoden suurturskapäivämme oli eilen 17. helmikuuta. Saimme 2,5 tonnia jättikokoisia kututurskia. Suurin painoi 32 kiloa ja seuraavaksi suurimmat 27,24,23,22 ja 21 kiloa.

Saas nähdä miten Øksnesavisan konjakkiturskakilpailussa käy. Meillä on nyt kaksoisjohto eilisen 32 kiloisen ja aiemman 33 kiloa painavan ansiosta.
Kun viime viikolla saamamme 27 kilon painoinen ja yli kaksimetrinen molva on lisäksi yksi kaikkien aikojen suurimmista Norjan merellä saaduista, alkaa meillä olla kova maine suurien kalojen pyytäjänä.

Kyllä suuren kalan saanti pyytäjän mieltä lämmittää, vaikka kuinka muuta väittäisimme ja painottaisimme, että tämä on meille arkista työtä .

Niin paljon,että piti ihan mereltä soittaa Støssä asuvalle belgialaiselle ystävällemme Greetille, ja pyytää tulemaan laiturille. Ja ikuistamaan ne suuret turskamme. Sillä kun on vähän parempi kamera, kuin mun vanha pattereita kovasti kuluttava pokkari
-lauri-

mandag 15. februar 2010

Hysa smaker godt


Langenesegga Tirsdag den 16. februar klokka 07.30.
Rolige vindforhold bris fra øst, noen kuldegrader. Vi venter på våres tur.



Tross at vi er midt i skreisesongen og de svære stimene befinner seg her, har vi hatt en del hysa i fangstene.
Hysa er den nest viktigste fisk i våres drift. Etterspørselen i Europa setter rammene til fiskekjøperne og påvirker minsteprisen. I tillegg at prisene er lave, er det mye svingninger i hysa markedet. Plutselig eller som ventet kommer større mengder hysa på markedet og så blir det utfordringer med en gang. Å få den flotte fisken eksportert er ikke alltid så enkelt.

I Norge spiser vi ikke så mye hysa. Hysa har ikke samme status som foreksempel i Belgia. I en vanlig fiskebutikk Visjhandel de Dolfin i byen Brygge, er hysafilee fra Norge en luksusvare. For å lage fine middager. Det var artig å besøke den butikken der. Å se hvor høy status våres norsk hysa hadde. Fine hvite fileer på isbedd omringet av alle typer skjell.Og etterpå fikk jeg servert stekt hysa med tilbehør hos vennene mine i gamle byen. Etter Fc Brugges fotballkamp. Fotballkampen var ikke den store opplevelsen for meg, men stekt hysa var.
Disse vennene Maarten og Sofie besøkte Stø for fem år siden. Den gangen fikk se det lille fiskeværet vårt og oppleve blåkveitefiske og egne buene på nært hold. Og de fikk tak i fersk hysa. Det var tingen.

Vi i Norge er vant til å lange fiskekaker, fiskepudding og annen fiskemat av hysa. Fiskebollene fra Vesterålen er kjente i hele Norge.I løpet av årene har jeg og mange av mine landsmenn blitt fiskekake entusiaster,vi liker å spise fiskekaker på alle måter. Også som pålegg.

Men, her har det ikke vært noen tradisjon å steke hysa. Seien har alltid vært den fisken, som skulle stekes og lages seibiff av. Seien har fått æren å være fisken på stekepanna

Men hvorfor ikke prøve hysa. Jeg kan garantere att den er like god som sei. Enkelte syns at den smaker bedre.
-lauri-

lørdag 13. februar 2010

Happy Valentine og Morsdag og Skreien og en Kjempelange


Holmvik Brygga Nyksund. Den 13. februar klokken 13.32. Surt og kaldt. Vind fra nordøst 13 meter per sekund.Varierende skydekke, snøelinger av og til. Temperaturen er minus 3 grader.
Hadde to sjøvær på forrige uka. Fikk totalt litt over 9 tonn torsk og 4 tonn sei og hysa.
Noen marulker og langer i lag. I lag med de mange flotte langene var en kjempe. På torsdag fanget vi en hunfisk som var 210 sentimeter og veide 27 kilo.
Har fisket hittils i år 48 tonn dvs 47% av kvota.

I morgen har vi Valentines dag og morsdag på samme dag. Vi feirer mødrene og kjære vennene våres. Men vi har en grunn til til å feire. Den er skreien. Skreien , som befinner seg her, på bankene utenfor oss, helt til påsken. Og etter påsken på tur hjem , kalles den samme fisken skråpe. Skreien er fisken som har seks. Få andre har. Hun og hanfisken har næarkontakt,de befinner seg i hverandres favner når gytingen foregår. Også derfor passer det utmerket å feire skreien på Valentines dag. Happy Valentine:)

Denne skreien,norsk - arktisk torsk, torsk fra Barentshav, har skapt Stø , Nyksund og Vesterålen. Den har knyttet fiskeværene til Europa i løpet av de siste tusen år. Tørrfisken og klippfisken har vært livsviktige for oss. Disse naturproduktene, uten å glemme sild, har skapt den verdifulle kystkulturen. Nå har vi noe å ta vare på.

Og det ser bra ut med skreien. Bestanden har økt og tåler dagens beskattning godt. Norske og russiske myndigheter har mye bedre kontroll i selve Barentshavet. Tjuvfiske foregår ikke så stor skala i dag, enn bare for noen år siden.
Kvotesystemet ser til å fungere.

På torsdag der borte på Myre egga surfet jeg mellom halene på WWF:s sine finske hjemmesider. Der fikk jeg oppleve noe nytt, at norsk- arktisk torsk har blitt fjernet fra rødlista. Den blir ikke lenger betraktet som truet art. Ikke heller i Finlands WWF. Nå anbefaler miljøorganisjasjon finske konsumenter til å spise våres torsk. Denne anbefalingen er et godt tegn.Fornuftens tegn.

I Sverige og Norge har man gått lenger, linefanget skrei og hysa fra fiskeväret Stø har hatt Krav miljømerke allerede ett par år. Økologisk fisk fra den fredelige Stø høres fint ut.

Uansett hva vi som fiskere tenker om miljøvernere, og uansett hvor forskjellige synspunkter vi har angående fiskebestander og forskning, må vi tenke på de som kjøper våres fisk. Kunden bestemmer. Derfor er dialogen den eneste mulighet.

På Stø har vi en enestående mulighet til.Hvert år besøker flere tusen gjester fra hele Europa fiskeæret vårt. De kommer til ett levende fiskevær, til et aktivt fiskevær. Og de møter oss og får et godt bilde av oss. Gjestene våres kommer til å huske Stø og fiskeriene i været.
Å ta godt imot gjestene. Å ta vare på dem. Og å vise Stø og fiskeriene kalles også markedsføring. Markedsføring av naturproduktene vi er så stolte av.
-lauri-

Molva tarinoita Lange historier del 2


Holmvik Brygga Nyksund Lauantai 13. helmikuuta klo 11.35.
Sää on tuulinen, 13 metriä sekunnissa lännen ja luoteen välistä.Muutama pakkasaste purevaa pakkasta. Ajoittain lumikuuroja.
Morgenstjernen kalansaalis menneellä viikolla yhteensä reilut 9 tonnia turskaa ja neljä tonnia sivusaalista , tai sitä meidän kutsumaamme ruotakalaa, kaikki kahdella merikerralla. Vedimme 7 apajaa. Kokonaisturskasaalis tähän mennessä hieman vajaat 48t. Olemme pyydystäneet 47 % kiintiöstä. Ennen pääsiäistä olis vielä kalastettavana 33 tonnia kiintiökalaa.


Mennyt viikko oli epävakainen ja tuulinen. Välillä tuli reilusti lunta , mutta toissayön ja eilisen sateet sulattivat kaiken, joten tälläkään kertaa en kerennyt kutsua linkomiestä pihatietä auraamaan. Kertaakaan ei oo tarvinnut lingota ja eletään jo helmikuun puoltaväliä.
Kalastus on sujunut kolmen miehen tiimiltämme hyvin. Olemme reilusti etuajassa aikaisempiin vuosiin verrattuna. Lisäksi sivusaalista on tullut normaalia enemmän. Kun olemme kaiken lisäksi välttyneet suuremmilta vastoinkäymisiltä, nuotta - ja konerikoilta, alkuvuoteen on oltava tyytyväinen.

Sivusaaliina olemme saaneet tavallista enemmän merikrotteja ja molvia koljan ja seitin lisäksi. Molva on mielenkiintoinen otus. Se on hyvin paikallinen kala ja viihtyy jääräpäisesti omilla vedenalaisilla kumpareillaan. Hyvät molvapaikat ovat kulkeneet perintönä kalastajasuvuissa. Nuotalla molvaa on vaikeampi saada, kun meidän kalastustapamme vaatii tasaisen pohjan, ilman suurempia korallimuodostumia tai kivenlohkareita.

Pitkäsiima onkin molvan pyyntiin parempi. Molva voi kasvaa yli kaksi metriä pitkäksi ja nelikymmenkiloiseksi.

Tiistaina saimme useita kookkaita molvia, mutta torstain merikerta antoi laivallemme sen jättiläisen, ennätyssuuren yksilön. Nuotan perissä uiskenteli oikein tyylikäs vanha naaras mustine pigmenttipilkkuineen. Painoa kalalla oli 27 kiloa ja pituutta 210 senttiä.

Suomessa moni on tutustunut molvaan ehkä tietämättään.Kaikki myytävä valmislipeäkala kun on valmistettu juuri molvasta. Møren maakunnan alueen kalastajat toimittavat molvaa koneeellisesti maissa kuivatettavaksi. Tästä kuivamolvasta sitten valmistetaan Suomen ja Ruotsin joulupöytien herkku.

Vähän se meitä turskamiehiä harmittaa, kun Vesterålenin ja Lofoottien halkaistuna kuivattu turska on saanut väistyä. Ålesundin alueen suuret automaattisiimalaivat pyydystävät suomalaisen lipeäkalan raaka- aineeksi tarvittavan molvan siinä muun kalastuksen lomassa. Samalla kun lipeäkala on muuttunut turskasta molvaksi, on monisatavuotinen lipeäkalan tekoperinne, suomalainen kansanperinne, katoamassa. Avannossa tai joessa uittamisineen ja koivuntuhkalipeässä liuottamisineen.

Pienten sekatavarakauppojen varastojen syksyinen kuivakalan tuoksu on sekin jäänyt historiaan.
Niinkuin ne kaupatkin.
-lauri-

tirsdag 9. februar 2010

Lange historier Molva tarinoita


Myre egga tirsdag 9.februar.Rolige vindforhold og noen kuldegrader.
Dagens fangst på Langenesegga 700 kg torsk og 700 kg hysa. Enkelte langer i lag.


Vi tok to hal på Langenesegga i lag mange andre båter. John Ivar var også første gang med. Været var fint og det var en del registreringer, men straumen var svak og dårlig. Fikk 700 kilo torsk og like mye hysa. Hadde noen fine langer i fangsten.
Lange er den fisken som er meget kjent i Finland.Fordi i Finland spiser man lutefisk laget av lange.
Lutefisk er ikke bare norsk , men også finsk julemat. Den serveres på andre juledag med hvit saus on poteter. Å ha bacon eller andre tilbehør er ikke så vanlig. Lutefisken kryddres med hvit pepper.
Tidligere brukte man tørrfisk fra Nord Norge til å lage lutefisk. Torsken var råskjært og importert fra produsentene i Lofoten og Vesterålen.

Helt til 60- tallet fikk man kjøpt tørrfisk i alle små butikkene overalt i Finland.Damene tok vare på forberedelser. Fisken ble satt i en bur i vannet og der lå den et par uker. Så tok man aska fra bjørk og laget lut. Å lute fisken var akkurat samme type prosess som her i Norge.

Etterhvert minket etterspørselen av tørrfisk. Man ville ha det lettere. Det var ikke heller helt enkelt å lage lutefisk i byene.

Så begynnte man å selge ferdig lutefisk i butikkene. Denne fisken var lange i stedet for torsken. akkurat som i Sverige, og kom fra Møre området. I dag får man ikke tak i tørrfisk i Finland. Også tradisjonen til å lage lutefisk hjemme holder på å forsvinne.

Lange har fått æren til å være julesnadder på andre juledag i de dypoe finske skogene og i byene. Det er litt synd, syns jeg.
-lauri-

mandag 8. februar 2010

Turskakannat kasvussa









Langeneseggan kalamatalikko. Tiistai 9.helmikuuta klo 8.45.Heikkoa koillistuulta 4 metriä sekunnissa.Muutama pakkasaste.Pilvetön taivas.
Turskaiintiöstämme kalastettu 38 500 kiloa 38 %.



Pitkän viikonlopun jälkeen olemme päässeet taas meritöihin. Lauantaina oli lähes myrskyisää ja me vietimme aikaamme nuotan korjauksen parissa Myressä. Sunnuntaina järjestelimme kaiken valmiiksi ja eilinen päivä meni huonojen virtausten takia maissa.
Verkkolaivat kävivät laskemassa pyydyksensä ja siimalaivat kokemassa siimojaan. Näyttää siltä, että siimalaivojen saaliit kasvavat vuosi vuodelta ja kalan koko suurenee.
Kun 10 vuotta sitten muutin tänne Støhön niin keskimääräinen saalis siimaa kohden oli 80 ja 100 kilon välilllä. Ja tutkijat ennakoivat turskakantojen romahtamista. Näiden tutkimustulosten ja niitten uutisoinnin perusteella myös Barentsin meren turska oli WWF:n punaisella listalla viime vuosiin saakka.Siitä huolimatta että kalastajille ja sittemmin myös tutkijoille oli selvää turskakannan voimakas kasvu.

Norjan WWF tajusi tilanteen ja yhteistyö kalastajien ja ympäristönsuojelijoiden kanssa on lisääntynyt. Jopa niin että Maren Esmark WWF;stä on ammattilehtemme vakiokolumnisti. Norjan kalastuksen kestävyydestä on osoituksena myös Støn siimalaivaston saama ympäristömerkki. Matalikoillamme pyydettyä turskaa on myynnissä Ruotsin ja Norjan vähittäiskaupoissa Krav luomumerkillä varustettuna.

Siimalaivojen eiliset siimakohtaiset saliit olivat 200 ja 300 kilon välillä. Ja kaloista suurin osa , eräillä veneillä jopa 90 % oli yli 2.5 kiloista suolistettuna.
Suuren kalan osuus ei kalastajien muistin mukaan ole koskaan ollut näin korkea.

Laivastomme sai lauantaina täydennystä , kun vanhat tuttumme John Ivar , Argus ja Rubicon saapuivat.Støssä alkaakin olla sitä samaa tunnelmaa, kuin aikaisempina vuosina, huolimatta alallamme vallitsevasta syvästä kriisistä alhaisine hintoineen ja markkinointivaikeuksineen.
On vaan katsottava eteenpäin ja keskityttävä olennaiseen. Ja tuotava turskaa maihin. Turha on jäädä vaikeuksilla spekuloimaan.
-lauri-

Vinterfuglene


På havet Mellom Stø og Langenesegga. Tirsdag den 9. januar 2010 klo 05.00.
Været er fint. Temperaturen er plus 1 og vi har litt vind. Norøstlig bris.
Har meldt dårligere vær til i morgen.




Vi hadde en lang helg på grun av været og straum. På lørdag var vi i bøteriet på Myre og fikk nota fikset. Og i går var det for mye straum. Hadde vært ingen vits å gå.

Men garn- og linebåtene var i full aktivitet. Alle var på havet. Alle rodde.
Når det først ble klart at værmeldingen stemte ikke helt og det ble bare fine forhold for de. Linebåter fikk gode fangster opp til 280 kilo på stamp.

Det er nå full aktivitet i egnebuene og line egnere fra flere nasjonaliteter er i arbeid. På bruket jobber man også lange dager når det leveres så pass store fangster.

Den ny åpnet Stø kafe eller Arctic Pub og Kafe som den heter, er åpent hver dag helt til klokka 22 og vi har nå møtepunkt, en plass til å samles etter endt arbeidsdag. Det er spesielt viktig for tilreisende fiskere.

Stø kafee har blitt fiskevæarets hjerte med mat og drikke. På lørdager får man i tillegg nyte Duo Mirage som tar gjestene med i musikkens verden. Den flinke duoen har en brei repertuar og tillbyr oss stemninger fra slaviske og andre østeuripeiske folketoner via gitarrock til dansemusikk.
Dani og Ruman har blitt våres egne artister og vi mä bare benytte sjansen til å møte våre bulgarske venner so lenge de oppholder seg På Myre. Dvs.tre lørdager til.

På søndag fikk vi den trofaste vintergjesten Snurrevadbåten John Ivar hit. Når også garnbåtene Argus og Rubicon har kommet, har det blitt ennå mer aktivitet med mange båter. Liv og røre på havet og på land.
-lauri-

torsdag 4. februar 2010

Pohjoiset kalastajakylät


Perjantai 5.helmikuuta. Langenesegga.
Heikkoa kaakkoistuulta, lähes tyyntä.
Vähän maininkeja. Virtaus heikko. Lämpötila 2 astetta.
Saalis eilen 70 prosenttisesti suurta. Yli 6,5 kiloisiakin 10%.
Mainitsen kalojen painot tästä etenpäin aina suolistettuna.




Tänään joudumme odottelemaan muutaman tunnin. Kalat ovat kerääntyneet pienelle alueelle syvänteen reunalle, kantille. Eikä siellä kantin apajilla ole tilaa kuin kahdelle nuotalle kerrallaan. Meidän vuoromme onkin vasta seuraavassa ryhmässä yhdessä Nordeggan kanssa. Toivottavasti silloin saamme sen verran kaloja, että yksi veto riittää.

Läheisillä valassyvänteen, valassafarimatkailijoille tutun Bleiksdjupin, edustan matalikoilla oli eilen ollut hiljaista. Andenesin laivat saivat muutamia tuhansia kiloja, kun taas meistä Etelään nuottalaivat nostivat kymmenen tonnin ennätyssaaliita.

Kalastuksen kiehtovuus onkin tämä ennaltaarvaamattomuus. Ikinä ei voi lähtiessa tietää onko niitä kaloja ja missä. Päivään kuuluu odottelua ja siirtymisiä ja sitten kun on toiminnan aika, ei voi jahkailla.

Työn epäsäännöllisyys ja sitovuus, sekä työskentely ja tiivis oleskelu muun miehistöin kanssa vuorokaudet ympäri, on kova haaste ja vaatii kovaa fyysistä ja henkistä kuntoa. On sopeuduttava tulemaan toimeen. Joskus on tingittävä omista tarpeistaan.

Kalastuksen hyviin puoliin kuuluu se sama yhteisöllisyys. Kalastajat ovat yhtä suurta perhettä. Toisista pidetään huolta. Jokainen tuntee jollain tavalla kollegansa. Missä päin rannikkoa tahansa kalastetaankin, aina tavataan tuttuja. Koko pitkä Pohjois-Norjan rannikko Lofooteilta aina Tenovuonoon saakka onkin mielikuvissa kutistunut pikku pätkäksi rantaa.
Ja kaukanakin olevat kalastajakylät ovat niitä meidän naapureita.
-lauri-

Leppoisa päivä Langeneseggalla















Torstai 4.helmikuuta.Merellä matkalla Langeneseggalta Støhön.Hieno sää. Muutama plus aste ja leuto kaakkoistuuli 5 metriä sekunnissa.
Saalis 1600 kiloa suurturskaa ja 300 kiloa koljaa ja seitä. Kokonaissaalis tähän mennessä 36000 kiloa.


Ensimmäistä kertaa tälla kaudella nuotta repeytyi. Paapuurin puoleinen sivuverkko oli ilmeisesti tarttunut pohjakiviin ja repeytyi koko matkaltaan.Siitä huolimatta perissä oli tuhat kiloa turskaa. Muutkaan Langeneseggan laivoista eivät ensimmäisessä apajassaan saaneet paljon sen suurempiua saaliita. Kaksi seuraavaa apajaa varanuotalla olivat heikkoja ja kokonaissaaliimme jäi huonoksi, kahteen tuhanteen kiloon.
Huonosta kalansaaliista kertoo myös Morgenstjernan sisätiloissa viettämämme aika. Kun verestystä ja suolistusta on vähän, on miehistöllä apajien välillä aikaa keskittyä vaikka sosiaaliseen kanssakäymiseen netin välityksellä. Tai sitten kirjoittamiseen ja eilisten ruokien lämmittämiseen sekä nauttimiseen Cafe Morgenstjernen leppoisassa ilmapiirissä.
-lauri-

Fint vær, men ikke særlig store fangster


Langenesegga torsdag 4.februar. Temperatur plus 1 grader. Vind fra sørøst bris.
Klart og fint vær.
Har gjort to hal idag, hålder på med tredje, og fått 1400 kilo stor storsk. Totalt fangst hittils i år 36 tonn sløyd.





Værtype ser ut til å ha forandret seg. Nå er det mildere og behageligere forhold ombord.Sola skinner også.
I dag er vi totalt fem båter på egga og de store halene har uteblitt. Fisken er for mye oppe i sjøen eller så har den stimen vandret videre og det har blitt roligere før neste pulje skreier kommer. Men de fiskene hva vi har fått har vært store og fine.
Vi har også fått noen hundre kilo hysa og sei i tillegg til torsken.
-lauri-

onsdag 3. februar 2010

Cafe Morgenstjerne


Torstai 4.tammikuuta 2010. Matkalla Langeneseggaan. Lauhempi sää. Pakkasta -3 astetta. Tuuli idästä 8 m/s.
Turskakiintiöstä pyydetty 33% 34500 kiloa. Tiistain kokonaissaalis oli vajaa 5 tonnia



Keskiviikko päivä oli siivouksen, nuotan kunnostamisen, syötitystuvilla kahvin juomisen ja kuljailun sekä ruokaostosten päivä. Emme menneet merelle.Keli oli niin huono.

Nuottalaivoista Nordegg ja kjøllefjord suurempina läksivät.
Kjøllefjord tosin joutui kääntymään takaisin. Nordegg sai mukavan 5 tonnin saaliin. Pienet verkkolaivat sen sijaan olivat kaikki kalassa, ne kun pyytävät kaikkein lähimpänä rannikkoa, niin lähellä, ettei sinne itätuuli käy. Verkkolaivojen saaliit vaihtelivat 500 ja 1600 kilon välillä.

Siimalaivoista aaltoja uhmasi Nordbøen, ainoana, kuten niin monta kertaa aiemminkin. Nordbøenin suomalaissyötittäjäperinne jatkuu pienen tauon jälkeen. Oskar otti vastuulleen kalastaja Olan siimojen syötittämisen ja merellä pitämisen.

Siivouspäivämme mahdollistaa ruokavarojen inventoinnin ja varastojen täydentämisen ja laivan pitämisen siedettävän puhtaana. Tärkeimmät perusruoka- aineemme ovat peruna, sipuli ja porkkana. Niitä syömme lähes joka päivä. Luonnollisesti kalan kera.

Turskaa, seitiä, koljaa ja joskus ruijan pallasta ja puna ahventa ruokavaliossamme riittää ainakin neljä kertaa viikossa. Yhtenä päivänä syömme lammasta tai joskus kanaa josssain muodossa. Lihapäivänä valmistan joko porsaankyljyksiä tai itsetehtyjä lihapullia.

Sunnuntaisin Cafe Morgenstjerne on kiinni ja toimii itsepalveluperiaatteella tarjoten pienestä jääkaapistaan suolaista ja makeaa huikopalaa sekä suuresta termoskannustaan epäterveellistä pannukahvia.

Cafe Morgenstjernen lämminruokatarjonta on muotoutunut vuosien mittaan kuvastaen hieman kulloisenkin kokin mieltymyksiä. Lämmin ruoka tarjotaan kalanluovutuksen jälkeen illalla ja suurien saaliiden päivinä seuraavan vuorokauden puolella.Kovin pitkiä valmistusaikoja ei tässä keittiössä voi suosia. Aterian on valmistuttava tunnin sisällä suolistuksen päättymisestä.

Kokin kannalta näennäisen ahdas ja pieni keittiö-ruokasali yhdistelmä on toimiva. Kovassa merenkäynnissä kaasuhella, jääkaappi, työtaso ja tiskiallas on samoilta jalansijoilta hallittavissa.

Vapaasti veneen keinuntaa mukaileva kaasuhella kattilanpidikkeineen mahdollistaa sekin kokkailun lähes millaisessa kelissä tahansa.
-lauri-

Surt og kaldt på Stø


Onsdag 3. februar. Stø. Minus 8 grader Vind fra øst-nordøst frisk bris, liten kuling.

Fangsten i går 4900 kilo. Nesten 4500 kilo torsk.
Torskefangst totalt i år 34 000 kilo sløyd. Dvs. 33% av kvota.

Torskeprisene under 1 kilo 10.25 kr. Mellom 1 og 2,5 kg 11.25 kr. Mellom 2,5 og 6,5 13.25 kr. Den største over 6.5 betales 16,25 kr.


Det ble ikke noe roing i dag. Været ble dårlig og skipper bestemmte allerede i går å ikke ro. I stedet har vi ryddet ombord. Landligge dager må også benyttes ved å slappe av,ved å ta turen til egnebuene. Og ved å kjøpe forsyninger.

Kjøllefjord, den trofaste gjesten på Stø. kom forleden dag og de hadde sesongens første sjøvær i går. Fikk noe over ti tonn, hørte jeg rykter. Nå er det blitt litt artigere der på Langenesegga, når vi er flere.
I tillegg til Kjøllefjord, har Nordegg kommet til Stø. Vassholmen og Elin Torill befinner seg også stort sett på Langenesegga.

Vi gjorde bare ett hal i går. Trengte ikke mer. Det var nok. Fikk 4900 kilo nesten bare torsk. Litt hadde vi storsei og hysa i lag.
Torsken var denne gangen fin. Det var mange, store, over fem kilos fisker i fangsten. Men fem kilo er ikke nok. I år må fisken veie over 6,5 kilo for å få den høyeste 16,25 kr kiloprisen. Tross alt var det så pass mange torsker over den nye grensen, at gjennomsnitt prisen med lever og rogn ble godt over 13 kroner.

Forhåldet tatt i betrakning, må man være fornøyd med gårsdagens fangst og med sesongen generelt. Vi har gjort det bra og vært heldige med bruket. Vi har det varmt og godt ombord og Morgenstjerne benytter alle sjansene til å ro. Og det er i tillegg mye torsk på havet. Kjempegode råvarer til hele verden, men også til å lage gode fiskemiddager ombord.
Man kunne faktisk ha det mye mye dårligere.
-lauri-

tirsdag 2. februar 2010

Turska , kolja ja seiti


Tiistai 2 helmikuuta.
Matkalla Støn satamaan
Voimistuvaa itätuulta 8 metriä sekunnissa. Puolipilvistä . Pakkasta -5.
Tämän päivän saalis 4500 kiloa saalispäiväkirjaan tekemäni arvion mukaan.


Saimme tänään harvinaisen suurikokoisia turskia.Yli 2,5 kiloisten osuus on noin 70%.Ja yli 6,5 kiloisiakin on jotain 300 kiloa.

Morgenstjerne laivamme tärkeimmät saaliskalat ovat turska , kolja ja seiti. Tässä järjestyksessä. Vuosittain pyydystämme n. 100 tonnia turskaa hieman vähemmän koljaa ja 50-60 tonnia seitiä.
Merelläolopäiviä kertyy sadan molemmin puolin. Laivamme on kokoluokassa 11-15 metriä Norjan kolmen eniten koljaa kalastavan joukossa. Turska ja Seiti tilastoissa olemme läänin parhaimmistoa.
Näin tehokas kalastaminen vaatii laivan kolmen hengen miehistöltä sitoutumista ja valmiutta liikkua laivan mukana aina sinne missä kalat ovat.Ja valmiutta luopua normaalin elämän kuvioista.

Voikin sanoa, että kalastajan läheisin perheenjäsen on se laiva.Kalastajalle yhteiskunnallinen osallistuminen on lähes mahdotonta. Perhe elämä puolestaan vaatii suurta sopeutumiskykyä ja ymmärrystä muulta perheeltä kun laivamme liikkuu koljan seitin ja turskan perässä milloin minnekin.

Kalastaja onkin niitä viimeisiä vapaita ammatin harjoittajia joutuen aika usein törmäyskurssille säännölliseen elämään tottuneiden läheistensä kanssa.
-lauri-

Jäätävää


Langenesegga tiistai 2. helmikuuta.
Heikkoa lounaistuulta 5m/s Pakkasta -3 astetta.
Saalis eilen 7749 kilo turskaa suolistettuna.
Koljaa ja seitiä yhteensä 250 kiloa.
Vuoden turskasaaalis tähän saakka 30000 kiloa suolistettuna ,lähes 30 % kiintiöstä.

Sää on ollut jäätävää, vaikka koko ajan luvataan hieman lauhempaa. Kalastajien tuvilla ja laivoilla aletaankin siteerata sitä yhtä ilmastotutkijaa, joka oli sanonut tai kirjoittanut tulossa olevan kolmenkymnmenen vuoden mittaisen pikkujääkauden kasvihuoneilmiön asemasta.

Eilen kotimatkalla saimmekin kokea näillä matalikoilla harvinaisen jäätämisilmiön. Pakkasessa vastatuuleen ajettaessa pärskeet jäätyivät laivan rakenteisiin. Mitään vaaraa ei ollut, muuta kuin radioliikenteen katkeaminen hetkeksi. Antenni taipui jäämurikan painosta, ja se täytyi koputella puhtaaksi. Kannella liikkumista ja työskentelyä jäätyminen vaikeutti jo aiemmin.
Ja eilen sitä puuhaa riitti. Kahdeksan tonnin saalis oli saatava laivaan ja verestettynä tai vastaavasti suolistettuna ruumaan.

Turskat me pelkästään verestämme.Koljat ja seitit myös suolistamme.

Olemme vihdoin saaneet vierailevat laivat Kjøllefjordin ja Nordeggan sekä Vassholmenin mukaan kututurskatalkoisiin , mikä tekee Norjan meren syvänteen reunan niin sanotusta kanttikalastuksesta hieman sosiaalisempaa touhua.

Kippareitten spekulaatioita ja filosofisia keskusteluja laivaradiosta kuunnellessa
pääsee itsekin mukaan siihen isojen poikien merimaailmaan. Täysin toisenlaiseen kuin suomalaismetsissä , ja niin kiehtovaan.

-lauri-

mandag 1. februar 2010

Suolistusta Langeneseggalla



Langeneseggan matalikko.
Voimistuvaa etelätuulta 10 m/s ja pureva pakkanen -7 astetta. Kahden tunnin ajomatka kotisatamaan Støhön.


Toinen apajamme oli oikein hyvä. Saimme laskettua nuotan hieman syvemmälle kuin ensimmäisellä kerralla ja saaliina olikin lähes 8 tonnia keskikokoista turskaa. Kala oli pienepuoleista, puolet tulee jäämään alle 2,5 kilon suolistettuna.
Turska on hinnoiteltu koon mukaan. Suurimmasta yli 6,5 kilon kalasta saamme 16,25 kruunua kilolta. kokoluokkaa 2,5-6,5 kg olevista maksetaan 13,25 kruunua ja pienestä 1-2.5 kg suuruisesta 11.25. Alle kilon turskia ei oikeastaan tule, niitten hinta on 10,25.

Ne ajat, kun keskihinta oli 25 kruunua ovat historiaa. Nyt on elettävä näitä laihempia vuosia. Kun kiintiöt kuitenkin ovat nousseet sekä turskalla että sinipallaksella, niin ei tilanne ole aivan toivoton.

Meidän on kuitenkin hyväksyttäva muutos. Aiemmin kalastus oli niin puhtaasti elämäntapa. Nyt se on enemmän tehokasta liiketoiminta. Mutta onhan siinä se vapaus. Siitä ei ole tarvinnut luopua.
-lauri-

Langenesegga


Langenesegga sørøst svak vind.Temperatur var -5 grader når vi gikk fra Stø.

Vi har hatt det meget kaldt i de siste dagene. Så kalt att været gjorde arbeidet på dekk litt vanskeligere enn normalt. På lørdag var vi på Sand og fikk 2600 kilo på tre hal. Halvparten var torsk.
Totalt har vi fisket 22 tonn torsk i år. Det er brukbart,når man tenker att i tillegg har vi fått en hel del stor sei og hysa.Prisene er lave, men det må vi bare leve med og heller konsentrere oss til å se fremover og benytte alle sjansene.

Blåkveitekvotene har tross alt økt og vi har mye torsk på havet, seiprisen er også litt bedre.

I stedet å tenke på hva vi har tapt og att det går dårlig med oss, at noen tjener på bekostning av oss, skulle vi prøve å finne de positive. Ikke minst på grunn av rekryttering. Hvem av dagens ungdommer ville velge fiskeryrket uten noe håp.

Yrket som er ett av de siste frie yrkene vi har igjen.
-lauri-

Langenesegga