Hankiaiset

Hyvinkää 1.huhtikuuta.Aurinko paistaa, viis plus astetta. Støn laivat alkavat olla valmiita kiintiöidensä kanssa. Islannissakin pienemmät. Löysin jotenkin sivun mistä löytyy kaikki mahdollinen Islannin kalastukseen ja aluksiin liittyvä tieto.

Oon saapunut Etelä Suomen kiertomatkallani ystävieni luokse Hyvinkäälle. Täälläkin on ollu tosi kova ja luminen talvi. Lunta on vielä jotain puoli metriä ja kun toissayönä oli pakkasta , pääsin eilen nauttimaan hankiaisilla kävelystä. Eka kertaa yli kymmeneen vuoteen.

Perheen koirat olivat mun mukana tutustumassa uusiin pystykasvuisiin viinimarjalajikkeisiin. Tai oikeastaan yläoksiin , niihin, jotka pilkottivat hangen alta. Hanki kantoi koiria minua paremmin, mutta huolimatta uppoamisista , minäkin nautin tosi paljon suomalaishangilla kävelystä. Kasvihuone oli jo lämmennyt ja viherhuone täynnä tomaatin ja paprikan taimia. Mielenkiintoinen juttu oli sisäkompostori, joka ei haise ollenkaan.
Täällä oleskelu on myös paluuta mun puutarhuriaikaan, ammatillisille juurilleni.

Laivoista en oo tarvinnu onneks olla erossa. Taalintehtaalla oli kauniita suomalaisia kalastusaluksia laiturissa. Kävin myös Kasnäsin vierasvenesatamassa ja tarkoitus oli ihan tosta vaan mennä kuvaamaan silakka- ja kilohailitroolareita sinne kalatehtaan laituriin , mutta ei se ollutkan mahdollista, kun ketään ei ollut paikalla näyttämässä.

Tajusin että nyt ei olla missään Vestmanna saarilla, missä sä kävelet vapaasti porteista sisään ja ulos ja jututat ihmisiä ilman etukäteis audienssivaraamisia.

Onneks Helsingissä kauppatorin rannassa on kaupungilla kiertelypäivää helpottamassa kahvilalaiva Kathrina. Siellä sitä tuli oleskeltua ja laivan tunnelmasta nautittua. Vanhan puurouvan sisällä ollessa aika pysähtyy, minnekään ei oo kiire, kun se mahtava tunne, että on veden päällä rauhoittaa.

Tykkään laivoista, ja varsinkin tästä. Jos täytyis valita joku kalastukselle vaihtoehtoinen työ, niin taatusti yrittäisin sinne Kathrinan keittiöön. Ainakin jos niillä olisi työsuhde asunto siinä samassa. Suosittelen paikkaa lämpimästi kahvin juonti ja hengailusopukaksi.

Kävin sitt eilen toisenlaisessakin laivassa, kun mun Hyvinkään ystäväni olivat ostaneet vanhan tanskalaisen silakkatroolarin ja ajaneet sen viime syksynä Sompasaareen. Siellä se köllötti laiturissa odottaen kevättä. Laivassa on jonkin verran kunnostamista, mutta se pysyy hyvin pinnalla, moottori on ihan kunnossa ja sillä on mahdollista myös purjehtia. Kunhan sauna valmistuu, niin semmoisella on sitten kiva ajella ihan kaupungin edustalle saunomaan. Sellaista mahdollisuutta kun ei kaikilla oo.

Näissä urbaaneissa tai maa tai muissa touhuissa on tullut oltua niin tiiviisti, että kalastuksen, siis ammattijutut, oon unohtanut vähäks aikaa. Hieman oon seuraillu saalistietoja sekä Norjasta että Islannista ja eilen lastasin Islantilaiseen alusrekisteriin mun Vestmannasaarilla ottamiani laivakuvia, mutta muuten turskat ja koljat on saanu olla rauhassa.

Viikon päästä nuottaus taas alkaa ja sinne kesälomaan asti saa kaloja pyydystää ihan tosissaan. Meillä on 20 tonnia turskaa jäljellä ja siinä kun yritetään saada mahdollisimman paljon koljaa sekaan , niin ei tosiaankaan tule vapaa ajan ongelmia.

Ai niin nää urheilukalastusjutut. Olin loppuviikosta Taalintehtaalla oppimassa kuuntelemassa ja oppimassa erikoiskalastusvinkkejä. Miten siikaa oikein pyydetään vesien avautuessa ja mistä kalat löytyvät hylkeitten niitä ahdistellessa. Ihan oon ollu ulkona noista kuvioista ja luulen että jos minun pitäisi urheilukalastusvälinein hankkia ruokani , niin nälkä tulis. Pitää tulla sitten harjoittelemaan sitä siian pyyntiä. Vaikutti mielenkiintoiselta. Silloin kyllä tarvitsen kovasti kalastusmestari Fikretin opastusta. Kun en mä muuten tajuu.

Taalintehtaalla ollessa teimme Fikretin kanssa turkkilaisille ammattikalastajille suunnatun tietoiskun siitä miks saalis on ekaks verestettävä, mahdollisimman nopeasti suolistettava ja sitten jäitettävä. Ja pidettävä jäissä. Fikretillä on omat urheilukalastusaiheiset sivut
turkkilaisessa kalastusforumissa ja se yrittää opastaa maanmiehiään norjalaisen ammattikalastuksen maailmaan. Morgenstjernenkin taivallus on nähtävissä oikeen turkin kielellä

Huomenna mun ois tarkoitus siirtyä hieman pohjoisempaan ja vähitellen valmistautua ajamaan Støhön ja virittäytyä mun valtamerimaailmaan. Onhan tässä jo tullutkin lomailtua oikein kunnolla.
Ja alkutalven suurturskien suolistuksessa ärtynyt kyynärpää on sekin jo parantunut.
-lauri-