KOUKUTTAJA

KOUKUTTAJA
Miltä kuulostaa Laura Frimanin ääni, entäs kalastajakylän arki. Kuvan linkkiä klikkaamalla pääset tutustumaan tarinaani. Sata tuntia ilmaista kuuntelua tarjoaa storytel

tirsdag 27. april 2010

Merellä tuulee

Stø Morgenstjerna 27.4. Lounaan ja lännen välistä tuulta 18m/s. Puuskissa yöllä Støn sääasemalla 34 m/s. Lämpötila nollan tienoilla. Lumikuuroja. Eilisen saalis 1800 kiloa koljaa ja 250 kiloa turskaa. Lisäksi saimme useita kampeloita ja kissakaloja, ne alkavat näköjään aktivoitua.
Meidän hyvin alkanut ja kohtalaisia päiväsaaliita antanut koljaurakkamme tyssäsi kovaan kevättuuleen. Melkein vois kehua myrskyllä, kun saaren sääasemalla mitattiin 34 sekuntimetrin puuskatuuulta. Tuuli oli sen verran voimakas, että tuossa satama-altaan toisella puolella, Bårholmenin saarella, asustelevat maanmieheni eivät saaneet siltä rynkytykseltä unta.
Olivat sitten aikansa kuluksi käyneet dokumentoimassa oikein kunnon maininkeja ja pärskeitä.
Täytynee siirtää muutamia myrskykuvia albumiini, kun kerran mulle sitä ehdottivat. Ja kun en tuolla vanhalla pokkarilla mitenkään saa sitä samaa tallennettua. Se mun Islannista ostama Exilimhän meni särkymään viime merireissulla.
Kuvasin meidän askareita samalla kun kelasin nuottaa sisään poikani lapettavaksi. Sainkin muutamia oikein hyviä videoita, ihan opetusjuttuja. Kun perät lähestyivät, kaloja oli jotain tuhat kiloa, ei enää ollut aikaa kuvaamiseen. Niinpä pistin kameran nopeasti taskuuni - zoomi auki.
Kun sitten menin sisälle vaihtamaan painavan kypäräni paremmin suolistukseen soveltuvaan karvahattuun , laitoin kamerani pöydälle. Sen rikkinäisen. Siinä oli kestozoomaus päällä. Jotenkin mä vaan olin saanut kolhittua mun lempikamerani käyttökelvottomaksi.
Tää nyt on tällaista, niin tyypillistä ja oikeestaan väistämätöntä, ettei se ees harmita.

Eiliseltä kalareissulta jouduimme tulemaan satamaan jo kahden apajan jälkeen. Tuuli voimistui ja virtaus meni niin huonoksi , ettei ois ollu minkäänlaisia toiveita ees kohtalaisista saaliista.
Niiinpä kipparimme päätti palata maihin. Saimme kuitenkin sen vähän yli 2000 kilon saaliin. Ettei ihan miinukselle mennyt. Varsinkaan kun koljan hinta oli noussut. Tästä lähtien meille maksetaan se sama kuin siimalaivoille eli 8,55 kruunua kilo. Siis vähän yli euron saamme. Korotusta 2,44 kilolta. Huippuu, motivoi mukavasti nämä tällaiset uutiset.
Kun tuuli, ennusteen mukaan, jatkuu ainakin torstaihin, aloitimme sinipallassiimojen koukutuksen. Huomenna olis sitten tarkoituis myös syötittää. Ne ensimmäiset 9.
Työskentely koukutustuvilla on minusta piristävää vaihtelua meritöihin. Se on paluuta ensimmäisten vuosieni tunnelmiin. Eivätkä menetetyt suursaaliit niin paljon harmita. Siitäkään huolimatta, että just nyt olis ollu se tiliviikko. Matalikot kun ovat täynnä parveutunutta koljaa , joka viikon parin sisällä häipyy muualle ja hajaantuu.
-lauri-
















3 kommentarer:

  1. Onpas arktisen näköinen tuo eka kuva :) Olisko sulla laittaa tänne sellaiset lajintunnistus kuvat turskasta ja koljasta? :) Niin kuin vaikka sivukuvat, joista voisi vertailla eroja.

    SvarSlett
  2. Eiks ookkii. Ihan tajutttoman koleaa oli, melkein kuin talvela tai pahempaa. Etelänpuoleiseks tuuleks oikeen arktista. Tuo kuva on viimeisestä apajasta, siitä styyrpuurin puolen köyden laskusta.
    Se apaja saatiin nostettua jotenkin, tulomatka satamaan olikin jo ekstreemiä. Ei siis vaarallista, mutta kurjaa tehä töitä.
    Laitan koljan ja seitin ja turskan kuvat vertailtavaksenne.

    SvarSlett
  3. Niin. Ei se tällä tuulella näy onnistuvan kuvien lastaaminen kun toi antenni heiluu tai jotain. Ja koko ajan yhteys pätkii. Illalla sitten kerron kuvien kera turskan seitin ja koljan erot.
    Nyt tajusin sun kysymyksestä, ett pitää ottaa kunnon kuvat kaikista meiän saaliskaloista. Silleen ett tausta ois sopiva. tekis kalagallerian.

    SvarSlett