Ikinä huhtikuussa ei oo vuoret ollu niin valkoisena kuin nyt. Siis ikinä tarkoittaa 10 vuotta, sen ajan kun oon täällä asunut.
Merikotkat ovat koko ajan tulleet kesyimmiksi.Laiskoja kun ovat niin yrittävät saada ruokansa kalatehtaitten ympäriltä, veneitten matkassa päivystämällä tai lunneja pesäkolojen suulta jahtaamalla.Yleensä kotkat mun kuvissa on ruskeita pisteitä. Tämä vanha naaras tuli melkein silmille. Siks se on noinkin suuri.
Sandilla oli hiljaista. Saimme kalastaa rauhassa, tai ainakin melkein.
Säkki kaloineen kelluu Morgenstjernen kupeessa.
Siitä pojat nostavat 300-400 kiloa kerrallaan kaukaloon.
Reilu tuhat kiloa on sopiva määrä verestettäväksi kerrallaan. Kalat ovat vielä hengissä ja vuotavat hyvin kuiviin runsaassa vedessä.
Matkalla hietikolle 8.maaliskuuta. Lounaistuulta 6m/s.Lämpötila 6 astetta. Eilen saimme vähän yli 6t, toissapäivänä melkein 7. 100 tonnin turskakiintiöstä olemme pyydystäneet 89 tonnia.
Loman jälkeen on ollut kaks kiireisen leppoista päivää. Olemme saaneet yllättävän hyvin turskaa, kolja on ollut pienempää sorttia ja sitä olis saanu olla suurempi osuus saaliista. Tätä menoa kiintiömme hupenee liian nopeasti. Kalastamme tänään ja sitten on pitkä viikonloppu.
Eilen saimme myös tutut vieraamme merikotkat mukaamme. Ne intoutuivat kovin heittelemistämme kalanperkeistä ja pysyivät luonamme koko iltapäivän. Parhaimmillaan 6 kaveria yritti vuoronperään ottaa samaa "saalista".
Kotkat ovat niin taitavia nappaamaan pinnalla kelluvan makupalan, jalat eivät kastu, eikä vedenpinta näytä yhtään värähtävän.
Tällaisiin tunnelmiin
-lauri.
Ingen kommentarer:
Legg inn en kommentar